FI SV EN

Tutkimus: Suomeen saapuneet irakilaispakolaiset ovat moninainen joukko

Työ- ja elinkeinoministeriö 30.8.2016 10.00
Tiedote

Suomessa asuvat irakilaiset ovat poliittisesti, etnisesti ja uskonnollisesti hyvin moniääninen joukko, joka tuottaa toisiaan haastavia tulkintoja kotimaastaan, kulttuuristaan ja kotimaansa konfliktien syistä. Nämä jaot vaikuttavat myös Suomessa asuvien irakilaisten elämään, sillä eri ryhmiin kuuluvat ihmiset kohtaavat arjessa esimerkiksi naapureina.

Tiedot selviävät 30.8.2016 julkaistusta irakilaispakolaisten taustoja ja nykytilannetta selvittävästä tutkimusraportista. Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus tilasi raportin arabimaihin ja islamiin perehtyneeltä sosiaaliantropologi Marko Juntuselta. Raportti palvelee muun muassa irakilaisia työssään kohtaavia maahanmuuton asiantuntijoita.

Moninaisuus vaikuttaa Suomeen sopeutumiseen

Irak jakautui Saddam Husseinin hallinnon kaaduttua 2003 keskenään kamppaileviin etnisiin, heimoperustaisiin ja uskontokohtaisiin ryhmiin. Maahan syntyi vakava turvallisuustyhjiö, ja pian uskontokuntakohtainen ja etnisyyteen kiinnittyvä politiikka johtivat väkivaltaisuuksiin ja laajamittaisiin väestönsiirtoihin. Miehityksen jälkeinen Irak on kärsinyt jatkuvasta väkivallan kierteestä, joka muuttui yhä verisemmäksi Isis-järjestön valloitettua laajoja alueita Irakin luoteisosissa vuonna 2014.

Tutkimuksen mukaan Irakin ristiriitaisen ja väkivaltaisen historian takia irakilaisten on vaikea luoda kaikkia ryhmiä yhdistäviä järjestöjä Suomessa. Yhden suurimmista jakolinjoista muodostaa uskonto ja se millaisen painoarvon ryhmä sille antaa. Osa Suomen irakilaisista tukee identiteettien uskonnollistamista ja osa kamppailee sitä vastaan. Osa välttelee osallistumista, koska kokee oman näkemyksensä kertomisen tilanteessa riskialttiiksi. 

Sosiaalinen media ohjasi pakolaisia

Vuonna 2015 Suomeen saapui kansainvälistä suojelua hakemaan lähes 32 500 turvapaikanhakijaa, joista yli 60 prosenttia oli irakilaisia. Tutkimuksen mukaan Suomi kiinnosti irakilaisia muun muassa siksi, että sitä pidetään ihmisoikeuksia kunnioittavana, turvallisena yhteiskuntana.

Juntunen kuvaa raportissa myös vuoden 2015 pakolaistilanteeseen liittynyttä uutta viestinnällistä ilmiötä, jossa viestintä sosiaalisessa mediassa ohjasi pakolaisten muuttoliikettä voimakkaasti. Esimerkiksi Facebookin kautta jaettiin tietoa, ohjeita ja neuvoja Irakiin jääneille sekä tietoa reiteistä ja niihin liittyvistä riskeistä.

Haastatteluihin ja etnografiseen havainnointiin perustuva raportti käsittelee sekä jo aiemmin että viime vuosina Suomeen saapuneiden irakilaisten pakolaisuuden syitä, matkareittejä sekä kotoutumista. Raportti on luettavissa työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.tem.fi/julkaisut.

Lisätiedot:
tutkija Marko Juntunen, Tampereen yliopisto, puh. 050 3186 103
kehittämispäällikkö Tarja Rantala, TEM, puh. 029 504 7101