FI SV

Työelämä 2020 -hanke yhdisti kehittäjäorganisaatiot paremman työelämän saavuttamiseksi – verkostotyö mahdollisti monipuolisen toiminnan aina luottamuspodcasteista johtajuustyöpajoihin

Työ- ja elinkeinoministeriö 10.5.2019 9.00
Tiedote
Työelämä 2020 -hanke yhdisti kehittäjäorganisaatiot paremman työelämän saavuttamiseksi – verkostotyö mahdollisti monipuolisen toiminnan aina luottamuspodcasteista johtajuustyöpajoihin

Toimijakentän yhdistäminen, julkisen työelämäkeskustelun lisääntyminen ja ajankohtaisten kehittämisteemojen esiintuominen nähtiin valtakunnallisen Työelämä 2020 -hankkeen onnistumisina hankkeen loppuarvioinnissa. Arvioinnin toteutti konsulttitoimisto MDI Public Oy.

Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima Työelämä 2020 -hanke on toimeenpannut kansallista työelämän kehittämisstrategiaa kehittäen suomalaisen työelämän laadullisia teemoja, kuten johtamista, sekä korostanut osallistavan organisaatiokulttuurin merkitystä. Hankkeen visiona on ollut Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Hanke käynnistyi pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen kärkihankkeena vuonna 2013 ja päättyy elokuussa 2019.

Suomalainen työelämä on hankkeen päättyessä Euroopan kärkitasoa ja monilta osin paremmassa tilassa kuin hankkeen alussa. Tuoreen loppuarvioinnin mukaan Työelämä 2020 -hankkeen myötä keskeisten työelämän kehittäjäorganisaatioiden välille on muodostunut aiempaa laajempaa yhteistyötä. Hankkeen verkostomainen toimintatapa ja vaikutuspolkuajatteluun perustuva toimintalogiikka työpaikkojen tavoittamiseksi nähtiin tarkoituksenmukaisina keinoina vision saavuttamiseksi.

Lisäksi hanke on nostanut onnistuneesti työelämän kehittämisteemoja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vahvistanut näin työelämän kehittämisen painoarvoa. Hanke on myös jakanut työpaikoille tietoa ja työkaluja kehittämistyöhön ja huolehtinut hankkeessa syntyneiden konseptien jatkosta.

– Olemme hankkeen aikana panostaneet erityisesti viestintään, ja monipuolisten teemasisältöjen avulla olemme onnistuneet tavoittamaan uusia kohderyhmiä. Ilman laaja-alaisen toimijaverkoston osaamispohjaa tämä ei olisi onnistunut, hankejohtaja Margita Klemetti summaa.

Haasteina työn nopea murros ja seurantatiedon kerääminen

Loppuarvioinnin mukaan hankkeen haasteita ovat olleet muun muassa työn ennakoitua vahvempi murros sekä heikko talouskehitys hankkeen alkuvuosina. Lisäksi toiminnan konkretisoiminen työpaikkatasolle on ollut haasteellista ja johtunut osaltaan ajantasaisen seurantatiedon puutteesta. Vaikka hankkeelle luotiin seurantajärjestelmä, ja tietoa työelämän yleisestä kehityksestä on saatu esimerkiksi työolobarometristä, hankkeelta on puuttunut ajankohtainen tieto työpaikoilla tehdystä kehittämistyöstä ja sen tuloksista.  

– Yksittäisen hankkeen vaikutusten mittaaminen on hankalaa, sillä työpaikkakohtaiseen kehitykseen vaikuttavat lukuisat tekijät, ja kehitystyötä tehdään ilman hankkeitakin. Jatkossa tähän tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä toimiva mittaristo paitsi tukee hanketyön johtamista, myös innostaa työpaikkoja kehittymään, Klemetti toteaa.

Yhteinen tavoite sitouttaa

Arvioinnin mukaan Työelämä 2020 -hanke on osoittanut, että työelämän kehittäjäorganisaatioilla on vahva kiinnostus ja osaaminen verkostotoimintaan, kun tarjolla on innostava missio. Klemetin mukaan tätä vahvuutta on hyvä hyödyntää myös jatkossa, mikäli seuraavaan hallitusohjelmaan sisällytetään linjauksia työn ja työelämän uudistamiseksi tulevaisuudessa.

– Toivomme, että työelämän kehittämistä jatketaan jo syntyneen työn pohjalta, olemassa olevan verkoston vahvuus ja kokemuksemme huomioiden. Valtakunnallisella kehittämistyöllä voidaan vauhdittaa työelämän uudistumista ja vahvistaa yksilöiden ja työpaikkojen kykyä kohdata työn murroksen haasteet ja mahdollisuudet.

Lisätiedot:

Margita Klemetti, hankejohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö, 029 504 7032
Mikko Valtakari, asiantuntija, MDI Public Oy, 040 569 1568