Mikä on astronauttihaku?

Euroopan avaruusjärjestö ESA käynnistää uusien astronauttien haun keväällä 2021. Hausta päätettiin vuoden 2019 ministerineuvoston kokouksessa. Astronauttihaun viestintäkampanja alkaa 16.2.2021. Haku on tarkoitus avata 31.3.2021.

Miksi haku toteutetaan nyt?

Edelliset astronautit on valittu 2008–2009. Tämän jälkeen miehitettyjen lentojen ympäristö on muuttunut paljon, mukaan lukien säännölliset lennot kansainväliselle avaruusasemalle (ISS), kaupalliset lennot ja yhteistyö uusien kumppanien (kuten Kiina) kanssa. Tulevaisuudessa lennot kuuhun ja kuun kiertoradalla olevalle avaruusasemalle muuttavat tilannetta lisää. Tavoitteena on toteuttaa uusien astronauttien valinta lokakuussa 2022. ESAn tavoitteena on toteuttaa astronauttihakuja jatkossa hieman useammin kuin tähän asti varmistaakseen tasapainon kokeneiden ja uusien astronauttien kesken.

Mitä astronauteilta edellytetään?

Astronauteiksi voi hakea kuka tahansa 22 ESA:n jäsenmaasta, myös Suomesta. Hakijoiden on täytettävä hakuilmoituksessa annetut edellytykset. Astronautiksi haetaan parhaita mahdollisia kandidaatteja. Ammatillinen kyvykkyys lääketieteen, luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja insinööritieteiden maisteritutkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus on keskeiset osaamiskriteerit. Vahva motivaatio, paineensietokyky ja yhteistyötaidot ovat olennainen edellytys. Erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten tasapainoon ja muuhun monimuotoisuuteen astronauttimiehistössä ja -reservissä. Osana hakua toteutetaan myös haku para-astronautiksi, ensimmäistä kertaa maailmassa.

Mikä on para-astronauttihaku?

Osana hakua toteutetaan myös haku para-astronautiksi, ensimmäistä kertaa maailmassa. Para-astronauttihaussa haetaan astronautteja, jotka muuten täyttävät edellytykset, mutta joilla jokin fyysinen rajoite estää osallistumisen tavanomaiseen astronauttiohjelmaan. Tällaisia rajoituksia ovat esimerkiksi alaraajojen vammat ja lyhytkasvuisuus. Para-astronautteja valitaan haussa yksi, ja hän toimii osana muuta astronauttiryhmää. Tarkoitus on tutkia, miten erilaisia fyysisiä esteitä voidaan paremmin huomioida avaruuslennoilla. Tutkimuksen ja para-astronautin roolin yksityiskohdat tarkentuvat lähivuosina.

Mitä ovat ESAn astronauttitoiminnan tavoitteet?

ESAn astronauttipolitiikan tavoitteita ovat varmistaa eurooppalaisen astronauttimiehistön jatkuva ylläpito, tuki ja kehittämi-nen, määritellä kaupallisen ja muun yhteistyön periaatteet, huolehtia jäsenvaltioiden tasapainoisesta osallistumisesta miehitetyille lennoille ja tukea astronauttien roolia ”ihmiskunnan lähettiläinä” (ambassadors of humankind) ja eurooppalaisen avaruusosaamisen edistäjinä.

Millaisia astronauttipaikkoja on haussa?

Jatkossa ESAn astronautit jaetaan kahteen astronauttiluokkaan, ura-astronautteihin ja pro-jektiastronautteihin. Ura-astronautit palkataan ESAn henkilöstöön, ja he osallistuvat ns. ins-titutionaalisiin lentoihin, joita ovat pitkät lennot kansainväliselle avaruusasemalle ISS:lle ja tulevat kuulennot. Ura-astronautteja valitaan 4ؘ–6, joista 2-4 taataan miehitettyjen lentojen ohjelman eli E3P-ohjelman suurille rahoittajavaltioille sekä 1–2 yhteisesti muille E3P-osallistujamaille. Jokainen jäsenmaa ei voi saada omaa astronauttia. ESAan kuuluu 22 maata, joista 20 osallistuu E3P-ohjelmaan. Tavoitteena on kuitenkin, että mahdollisimman useilla jäsenmailla olisi mahdollisuuksia miehitettyihin lentoihin omien tarpeidensa mukaisesti. Tätä varten päivitetty astronauttipolitiikka sisältää mahdollisuuden nimetä projektiastronautteja, jotka kuuluvat ESAn astronauttireserviin ja palkataan ESAan lyhytaikaisia missioita varten. Tällaiset lyhytaikaiset missiot voivat olla ESAn toteuttamia jäsenmaan aloitteesta tehtyjä erityisiä missioita, E3P-ohjelman ylimääräisiä missioita tai muita erityisiä missioita. Projektiastronautit käyvät läpi saman valintaprosessin kuin ura-astronautit ja katsotaan yhtä päteviksi avaruuslennoille, mutta heidät palkataan ESAan vasta konkreettiselle lennolle, mitä ennen he jatkavat normaalia elämäänsä. Projektiastronautit sitoutuvat vuosittaiseen koulutukseen ja lääkärintarkastukseen säilyttääkseen paikkansa astronauttireservissä. Astronauttireservin koko voisi olla 10–20 projektiastronauttia.

Voiko Suomi saada oman astronautin?

Jatkossa ESA:n astronautit jaetaan kahteen astronauttiluokkaan, ura-astronautteihin ja projektiastronautteihin. Ura-astronautit palkataan ESAn henkilöstöön, ja he osallistuvat pitkille lennoille kansainväliselle avaruusasemalle ja tuleville kuulennoille. Suomalaisen valinta ura-astronautiksi on epätodennäköistä, koska Suomi ei osallistu tällä hetkellä tarvittavaan rahoitusohjelmaan. Astronauttihaussa menestyneet hakijat, joita ei valita ura-astronauteiksi, voidaan valita astronauttireserviin projektiastronauteiksi. Projektiastronautit käyvät läpi saman valintaprosessin kuin ura-astronautit ja heidät katsotaan yhtä päteviksi avaruuslennoille. ESA:n tavoitteena on koota astronauttireserviin mahdollisimman laaja edustus eri jäsenmaista, joten hakuprosessissa menestynyt suomalainen hakija voitaisiin palkata projektiastronautiksi tähän astronauttireserviin. Projektiastronautit palkataan ESA:an vasta tietylle lennolle, esimerkiksi jäsenmaan aloitteesta toteutettavassa missiossa. Siten suomalaisen projektiastronautin pääsy avaruuteen edellyttäisi hyvin todennäköisesti erillistä Suomen aloitteesta tehtävää missiota.

Pitäisikö suomalaisten hakea?

Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa innostaa suomalaisia jättämään hakemuksen astronauttikoulutukseen. Suomessa on potentiaalia ja osaamista tällaiseen tehtävään. Astronauttihaussa hakijoita arvioidaan pelkästään hakijoiden omien ominaisuuksien ja hakukriteerien perusteella. Siten kansalaisuudella ei ole merkitystä hakuprosessin aikana, vaan haussa etsitään parhaita eurooppalaisia kandidaatteja. Ura-astronauttien osalta todennäköisyys suomalaisten valinnalle on pieni, mutta astronaut-tireserviin hakuprosessissa menestyneellä suomalaisella hakijalla on hyvät mahdollisuudet. Jo hakuprosessiin osallistuminen on hieno mahdollisuus tutustua Euroopan avaruusjärjestöön ja sen mahdollisuuksiin. Astronautiksi valitaan vain kourallinen hakijoista, mutta hakuprosessi voi toimia väylänä myös muihin tehtäviin ESAssa. ESA tulee palkkaamaan seuraavan 10 vuoden aikana yli 100 uutta asiantuntijaa vuodessa muihin avaruustoiminnan tehtäviin.

Miksi Suomi ei osallistu ESA:n miehitettyjen avaruuslentojen E3P-ohjelmaan?

Tähän asti Suomi ei ole osallistunut ESAn vapaaehtoiseen miehitettyjen avaruuslentojen E3P-ohjelmaan, koska sopivaa osaamispohjaa ja riittävää kiinnostusta suomalaisten toimijoiden joukossa ei juurikaan ole ollut. Osana vuoden 2022 ESAn ministerineuvoston kokouksen valmistelua selvitetään kuitenkin Suomen edellytyksiä osallistua E3P-ohjelmaan sen toteuttamien teknologiakehityshankkeiden ja suomalaisten yritysten tarjonnan kasvusta johtuen. TEM toteuttaa selvityksen ulkopuolisena tilauksena, yhteistyössä Business Finlandin ja ESAn kanssa.

Kysymyksiä ja vastauksia astronauttihausta

Edelliset astronautit on valittu 2008–2009. Tämän jälkeen miehitettyjen lentojen ympäristö on muuttunut paljon, mukaan lukien säännölliset lennot kansainväliselle avaruusasemalle (ISS), kaupalliset lennot ja yhteistyö uusien kumppanien (kuten Kiina) kanssa. Tulevaisuudessa lennot kuuhun ja kuun kiertoradalla olevalle avaruusasemalle muuttavat tilannetta lisää.

Tavoitteena on toteuttaa uusien astronauttien valinta lokakuussa 2022.

ESAn tavoitteena on toteuttaa astronauttihakuja jatkossa hieman useammin kuin tähän asti varmistaakseen tasapainon kokeneiden ja uusien astronauttien kesken.
Astronauteiksi voi hakea kuka tahansa 22 ESA:n jäsenmaasta, myös Suomesta. Hakijoiden on täytettävä hakuilmoituksessa annetut edellytykset. Astronautiksi haetaan parhaita mahdollisia kandidaatteja. Ammatillinen kyvykkyys lääketieteen, luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja insinööritieteiden maisteritutkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus on keskeiset osaamiskriteerit. Vahva motivaatio, paineensietokyky ja yhteistyötaidot ovat olennainen edellytys.

Erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten tasapainoon ja muuhun monimuotoisuuteen astronauttimiehistössä ja -reservissä.

Osana hakua toteutetaan myös haku para-astronautiksi, ensimmäistä kertaa maailmassa.
Osana hakua toteutetaan myös haku para-astronautiksi, ensimmäistä kertaa maailmassa.

Para-astronauttihaussa haetaan astronautteja, jotka muuten täyttävät edellytykset, mutta joilla jokin fyysinen rajoite estää osallistumisen tavanomaiseen astronauttiohjelmaan. Tällaisia rajoituksia ovat esimerkiksi alaraajojen vammat ja lyhytkasvuisuus. Para-astronautteja valitaan haussa yksi, ja hän toimii osana muuta astronauttiryhmää. Tarkoitus on tutkia, miten erilaisia fyysisiä esteitä voidaan paremmin huomioida avaruuslennoilla. Tutkimuksen ja para-astronautin roolin yksityiskohdat tarkentuvat lähivuosina.
ESAn astronauttipolitiikan tavoitteita ovat
- varmistaa eurooppalaisen astronauttimiehistön jatkuva ylläpito, tuki ja kehittämi-nen,
- määritellä kaupallisen ja muun yhteistyön periaatteet,
- huolehtia jäsenvaltioiden tasapainoisesta osallistumisesta miehitetyille lennoille ja
- tukea astronauttien roolia ”ihmiskunnan lähettiläinä” (ambassadors of humankind) ja eurooppalaisen avaruusosaamisen edistäjinä.
Jatkossa ESAn astronautit jaetaan kahteen astronauttiluokkaan, ura-astronautteihin ja pro-jektiastronautteihin. Ura-astronautit palkataan ESAn henkilöstöön, ja he osallistuvat ns. ins-titutionaalisiin lentoihin, joita ovat pitkät lennot kansainväliselle avaruusasemalle ISS:lle ja tulevat kuulennot. Ura-astronautteja valitaan 4ؘ–6, joista 2-4 taataan miehitettyjen lentojen ohjelman eli E3P-ohjelman suurille rahoittajavaltioille sekä 1–2 yhteisesti muille E3P-osallistujamaille.

Jokainen jäsenmaa ei voi saada omaa astronauttia. ESAan kuuluu 22 maata, joista 20 osallistuu E3P-ohjelmaan. Tavoitteena on kuitenkin, että mahdollisimman useilla jäsenmailla olisi mahdollisuuksia miehitettyihin lentoihin omien tarpeidensa mukaisesti. Tätä varten päivitetty astronauttipolitiikka sisältää mahdollisuuden nimetä projektiastronautteja, jotka kuuluvat ESAn astronauttireserviin ja palkataan ESAan lyhytaikaisia missioita varten. Tällaiset lyhytaikaiset missiot voivat olla ESAn toteuttamia jäsenmaan aloitteesta tehtyjä erityisiä missioita, E3P-ohjelman ylimääräisiä missioita tai muita erityisiä missioita.

Projektiastronautit käyvät läpi saman valintaprosessin kuin ura-astronautit ja katsotaan yhtä päteviksi avaruuslennoille, mutta heidät palkataan ESAan vasta konkreettiselle lennolle, mitä ennen he jatkavat normaalia elämäänsä. Projektiastronautit sitoutuvat vuosittaiseen koulutukseen ja lääkärintarkastukseen säilyttääkseen paikkansa astronauttireservissä. Astronauttireservin koko voisi olla 10–20 projektiastronauttia.
Jatkossa ESA:n astronautit jaetaan kahteen astronauttiluokkaan, ura-astronautteihin ja projektiastronautteihin.

Ura-astronautit palkataan ESAn henkilöstöön, ja he osallistuvat pitkille lennoille kansainväliselle avaruusasemalle ja tuleville kuulennoille. Suomalaisen valinta ura-astronautiksi on epätodennäköistä, koska Suomi ei osallistu tällä hetkellä tarvittavaan rahoitusohjelmaan.

Astronauttihaussa menestyneet hakijat, joita ei valita ura-astronauteiksi, voidaan valita astronauttireserviin projektiastronauteiksi. Projektiastronautit käyvät läpi saman valintaprosessin kuin ura-astronautit ja heidät katsotaan yhtä päteviksi avaruuslennoille.

ESA:n tavoitteena on koota astronauttireserviin mahdollisimman laaja edustus eri jäsenmaista, joten hakuprosessissa menestynyt suomalainen hakija voitaisiin palkata projektiastronautiksi tähän astronauttireserviin.

Projektiastronautit palkataan ESA:an vasta tietylle lennolle, esimerkiksi jäsenmaan aloitteesta toteutettavassa missiossa. Siten suomalaisen projektiastronautin pääsy avaruuteen edellyttäisi hyvin todennäköisesti erillistä Suomen aloitteesta tehtävää missiota.
Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa innostaa suomalaisia jättämään hakemuksen astronauttikoulutukseen. Suomessa on potentiaalia ja osaamista tällaiseen tehtävään.

Astronauttihaussa hakijoita arvioidaan pelkästään hakijoiden omien ominaisuuksien ja hakukriteerien perusteella. Siten kansalaisuudella ei ole merkitystä hakuprosessin aikana, vaan haussa etsitään parhaita eurooppalaisia kandidaatteja.

Ura-astronauttien osalta todennäköisyys suomalaisten valinnalle on pieni, mutta astronaut-tireserviin hakuprosessissa menestyneellä suomalaisella hakijalla on hyvät mahdollisuudet.

Jo hakuprosessiin osallistuminen on hieno mahdollisuus tutustua Euroopan avaruusjärjestöön ja sen mahdollisuuksiin. Astronautiksi valitaan vain kourallinen hakijoista, mutta hakuprosessi voi toimia väylänä myös muihin tehtäviin ESAssa. ESA tulee palkkaamaan seuraavan 10 vuoden aikana yli 100 uutta asiantuntijaa vuodessa muihin avaruustoiminnan tehtäviin.
Tähän asti Suomi ei ole osallistunut ESAn vapaaehtoiseen miehitettyjen avaruuslentojen E3P-ohjelmaan, koska sopivaa osaamispohjaa ja riittävää kiinnostusta suomalaisten toimijoiden joukossa ei juurikaan ole ollut.

Osana vuoden 2022 ESAn ministerineuvoston kokouksen valmistelua selvitetään kuitenkin Suomen edellytyksiä osallistua E3P-ohjelmaan sen toteuttamien teknologiakehityshankkeiden ja suomalaisten yritysten tarjonnan kasvusta johtuen. TEM toteuttaa selvityksen ulkopuolisena tilauksena, yhteistyössä Business Finlandin ja ESAn kanssa.