Julkisessa keskustelussa tulee usein esille, että kasvupalvelu-uudistus rajaisi kuntien toteuttamaa työllistämispolitiikkaa. Tosiasiassa kasvupalvelu-uudistuksessa ei lainsäädännöllä muuteta kuntien roolia eikä tehtäviä työllisyyden hoitamisessa lainkaan.

Pidempään työttömänä olleiden työllistämisvelvoitetta lukuun ottamatta kunnilla ei ole tähänkään asti ollut lakiin perustuvia velvollisuuksia järjestää työllistämispalveluita. Kunnat voivat hoitaa tätä omaa työllistämisvelvoitettaan kuten ennenkin. Mm. kuntien käyttämämälle palkkatuelle ja työpajatoiminalle, kuten ei muillekaan kunnissa käytössä olleille työllisyyspalveluille olla asettamassa mitään esteitä.

Keskustelua kuntien roolista ilmeisesti lietsoo se, että joillakin kunnilla on halu laajentaa rooliaan työllisyyden hoidossa ja tulla maakunnille yhdeksi palvelujen tarjoajaksi. Yhteistyötä maakuntien ja kuntien välillä ilman muuta tarvitaan, ja maakunnille ollaankin asettamassa velvoitetta koordinoida ja tehdä yhteistyöltä kuntien kanssa pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä.

Kasvupalvelu-uudistuksessa on lähtökohtana, että maakunnan palveluntuottaja ei voi olla kunta eikä kunnan sidosyksikkö muutoin kuin markkinapuutetilanteessa. Tällaisessa tilanteessa maakunta voi tehdä suorahankinnan myös kunnalta tai sen sidosyksiköltä.

Kun maakunnat jatkossa sovittavat yhteen maakunnan ja oman alueensa kuntien toimintaa, tarjoaa tämä nykytilaan nähden uudenlaisia yhteistyön mahdollisuuksia. Maakunnat ja alueen kunnat voivat halutessaan mm. kilpailuttaa maakuntien järjestämisvastuulla olevat kasvupalvelut sekä kuntien järjestämät työllisyys-/elinvoimapalvelut yhdessä. Kilpailutuksella haetaan sopivat kumppanit ns. allianssiin.

Kuntasektorilla on myös kannettu huolta siitä, tuleeko maakunnille riittävät kannusteet työllisyyden edistämisessä ja työllistämisessä. Minkään maakunnan intressinä ei ole kasvattaa työttömyyttä – työttömyys heikentää aina maakunnan kykyä huolehtia lakisääteisistä tehtävistään. Nykyinen kuntien rahoitusosuus työmarkkinatuesta on tarkoitus jakaa maakuntien ja kuntien kesken. Tätä kautta maakunnille syntyy selkeä taloudellinen kannuste järjestää vaikuttavia palveluita.

Heikommassa työmarkkina-asemassa olevat eivät jää kasvupalvelu-uudistuksessa jalkoihin. Maakuntien vastuulla on jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä työvoimapalvelut - tämä tuo mukanaan uudenlaista synergiaa. Monilla työnhakijoilla on sellaisia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia, jotka eivät ratkea pelkästään työvoimapalveluissa, vaan edellyttävät tiivistä yhteistyötä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelun toimijoiden välillä.  Yhteisessä organisaatiossa toimittaessa yhteistyö asiakkaan hyväksi onnistuu varmasti nykyistä paremmin.

Lisätietoja kasvupalvelu-uudistuksesta tem.fi/kasvupalvelut

Marja-Riitta Pihlman, Ylijohtaja, Työ- ja elinkeinoministeriö