Työllisyydestä ja elinkeinoista vastaavina ministereinä pidämme tärkeänä, että maakuntauudistuksella saadaan kaikki alueet luomaan tehokkaasti kasvua kansantalouteen

Suomella ei ole varaa hukata resursseja alueiden väliseen kilpailuun eikä jättää hyödyntämättä eri alueiden vahvuuksia. Maakuntien rooli kasvun aikaansaamisessa on merkittävä.

Jos hallituksen linjauksia asiakkaan valinnanvapaudesta ja palvelujen uudesta tuottamismallista sovelletaan viisaasti, erikokoiset yritykset pääsevät mukaan tuottamaan julkisrahoitteisia palveluita. Näin maakuntauudistus synnyttää uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Myös järjestöjen vahva rooli palveluiden tuottajana on koko yhteiskunnan etu.

Alueiden vahvuuksien ja kasvumahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan jatkossakin valtion ja maakuntien kumppanuutta.  TEM:llä on erityisen keskeinen rooli alueiden kilpailukyvyn, elinvoiman ja kasvun edistäjänä sekä eri hallinnonalojen tavoitteiden yhteen sovittajana.

Osana maakuntauudistusta tarvitaan hallituksen linjaus aluekehitysjärjestelmän tulevaisuudesta Suomessa. TEM:n vastuulla olevan aluekehittämisjärjestelmän varaan voidaan yhteistyössä rakentaa modernia valtion ja maakuntien kumppanuuteen ja sopimuksiin pohjautuvaa suhdetta.

Nimeämme aluekehittämisjärjestelmän uudistamista valmistelevan lakityöryhmän välittömästi. Uusi laki alueiden kehittämisestä valmistellaan 30.11.2016 mennessä. Laki koskee kuntien, valtion ja maakuntien työnjakoa. Lain alle kootaan kaikki sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen ulkopuolinen maakuntien ohjaus. Laki alueiden kehittämisestä tulee olemaan sote-järjestämislakia vastaava laki.

TEM aloittaa kesän aikana myös kasvupalvelulain valmistelun. Kasvupalvelu sovittaa yhteen ja uudistaa nykyiset TE-palvelun ja yrityspalvelun tehtävät. Palvelutuotantoa avataan nykyistä laajemmin kunnille, yksityisille yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille.

Kannamme huolta myös yritysten ja  kansalaisten oikeudenmukaisesta kohtelusta eri puolilla maata. Osa maakunnille osoitettavista päätöksistä on sellaisia, että ne on hoidettava viranomaispäätöksinä ilman poliittista harkintavaltaa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset yritystukiin, yksittäisen ihmisen työllistämisen tukeen tai taloudellisiin etuuksiin liittyvät päätökset.

Näitä tehtäviä voidaan osoittaa maakunnille vain, jos maa­kun­nilla on viranomais­organisaatio, joka on erillään maakuntavaltuustosta ja -halli­tuk­sesta. Viranomaispäätösten ja poliittisten päätösten eriyttämisestä on säädettävä maakunta­laissa tai erityislain­säädännössä.

Maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä on noussut esiin useita valtion keskusvirastojen tehtäviä koskevia yksittäisiä muutostoiveita. Kantamme on, että maakuntauudistuksen siivellä ei pidä toteuttaa yksittäisiä keskushallintoa koskevia korjausliikkeitä. Keskushallintorakennetta on tarkasteltava asiakaslähtöisesti, kokonaisuutena koko valtionhallinnon näkökulmasta ja politiikan toimeenpanon vaikuttavuutta korostaen. Se työ alkaa vasta myöhemmin syksyllä.

Nämä asiat muistaen saadaan tämä vuosisadan suurin hallintouudistus tukemaan kasvun, innovaatioiden, hyvinvoinnin ja osallisuuden Suomea.

Elinkeinoministeri Olli Rehn ja oikeus- ja työministeri Jari Lindström