TEMatiikkaa-blogi

Blogit

Mistä puhutaan, kun puhutaan kumppanuudesta?

Katja Palonen Julkaisupäivä 30.6.2020 10.36 Blogit

Tässä ajassa korostu Katja Palonen u vahvasti tarve tehdä asioita yhdessä. Korona ja sen vaikutukset heijastelevat yhteiskuntaamme vielä pitkään. Koronan vaikutukset näkyvät erityisesti kaupungeissa. Tämä näkyy muun muassa työllisyydessä, elinvoimassa ja kaupunkikulttuurissa. Kaupungit ovat ottaneet ensimmäiset iskut vastaan, mutta samalla ne toimivat myös vetureina eteenpäin mentäessä.

Kaupunkipolitiikassa ja kaupunkikehittämisessä puhutaan paljon kumppanuudesta. On selvää, että korona ja sen vaikutukset, mutta myös kaupunkien välinen sekä kaupunkien sisäinen eriytyvä kehitys ja erilaiset tarpeet edellyttävät vahvaa, aitoon kumppanuuteen ja vuorovaikutukseen perustuvaa kaupunkipolitiikkaa.

Yksi valtion ja kaupunkien vuoropuhelun areena on työ- ja elinkeinoministeriön asettama kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmässä on edustettuna ministeriöiden lisäksi 21 suurinta kaupunkia sekä maakuntien keskuskaupungit Kokkola ja Kajaani. Mukana on myös seutukaupunkien edustus sekä Suomen Kuntaliitto. Puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä ja varapuheenjohtajina ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen sekä Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen.

Kumppanuus korostuu

Yhteistyöryhmä on kokoontunut kevätkaudella kolme kertaa. Jokaisessa kokouksessa on noussut esiin kumppanuus. Kumppanuutta on korostettu, sen merkitystä on painotettu ja sitä on myös peräänkuulutettu. Samassa yhteydessä, kun on puhuttu kumppanuudesta, on keskusteluissa nostettu esille myös kysymys tavoitteesta. Toivottava tavoite tulisi olla, että olisimme Suomessa kaupungistumisen onnistujia, emme vain sen mahdollisten haittojen välttelijöitä.

Tarvitsemmekin kaupunkipolitiikan ravistelua ja uudenlaista ajattelua sekä myös uudenlaista sanoitusta. Meidän on rohkeasti kysyttävä itseltämme ja toisiltamme: millaista kaupunkipolitiikkaa tarvitsemme ja mihin sillä vastaamme? Mitä on kumppanuus? Mitä se tarkoittaa kaupungin tai valtion näkökulmasta? Millainen kumppani haluamme olla ja ennen kaikkea: mikä on kumppanuuden sisältö?

Lomien jälkeen olemme hiljalleen palailemassa normaalimpaan elämään. Etätyöstä siirrytään takaisin konttorille päin, ainakin osittain. Työryhmät ja hankkeet käynnistyvät tai pyörähtävät uudelleen käyntiin lomien jälkeen. Syksy tuo tullessaan isoja päätöksiä valtiolle ja kunnille, jotta pääsemme jälleen kasvun uralle. Päätöksillä ratkaistaan pitkälti Suomen tulevaisuuden suunta.

Syksyllä on luvassa myös kaupunkipolitiikan herättelyä ja jopa ravistelua muun muassa keskustelusarjan muodossa. Siinä yhteydessä kysytään, mitä se kumppanuus oikein on? Tätä on hyvä pohtia yhdessä ja samalla asettaa tavoitteet yhdessä tekemiselle. Itselleni kumppanuus on pitkälti asioiden tekemistä ja ratkaisemista yhdessä.

Katja Palonen, johtava asiantuntija, TEM

1 Kommentti

Syötä kommenttisi tähän.
P
Petri Sipilä 4 Vuodet sitten - Muokattu

Vaikeinta on strateginen kumppanuus, jossa uskotaan ja sitoudutaan tulevaan, ei vielä konkreettiseen. Luottamus on kumppanuuden ydintä, samoin luottamus juuri yhteisen tavoitteen saavuttamiseen.