Suomalaisten yritysten, korkeakoulujen ja innovaatiotoimijoiden on voitava houkutella maailmalta parhaimpia tai potentiaalisimpia osaajia ollakseen alansa huippuja. Houkuttelun onnistuttua osaajista pitää myös pystyä pitämään kiinni. Tässä perheen viihtyminen on avainasemassa.

Tunnistetaan ensin tosiasiat. Kasvua ja kansainvälisiä markkinoita tavoittelevat suomalaisyritykset tarvitsevat enemmän osaajia kuin mitä Suomesta löytyy. Meillä on jopa kokonaisia aloja, joiden kasvu on vaarassa osaajapulan takia.

Miten yritykset sitten saisivat riveihinsä lisää osaajia? Kansainvälisen rekrytoinnin sujuvoittaminen on usein tarjottu ratkaisu, muttei yksinään riittävä. Kyse on nimittäin muustakin kuin osaajan saamisesta Suomeen ja yrityksen palvelukseen. Rekrytoinnin ja maahantulon prosessien lisäksi houkuttelussa on kyse maakuvaviestinnästä, työnantajakuvasta sekä koko perheen arjen asettautumisesta uomiinsa uudessa kotimaassa. Toimiakseen tämä kokonaisuus vaatii lukuisten eri toimijoiden yhteispeliä.

Se, millainen paikka Suomi on elää, on äärimmäisen tärkeä tekijä osaajien houkuttelussa. Suomen valtteja ovat muun muassa perheystävällisyys, koulutusjärjestelmä sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Vastikään World Happiness Report kertoi, että suomalaiset ovat maailman onnellisinta kansaa ja että Suomi on myös maahanmuuttajille maailman paras paikka elää. Tästä on syytä olla ylpeä – eikä suinkaan perisuomalaisesti pitää kynttilää vakan alla.

Usein kansainvälisen osaajan mukana muuttavat puoliso ja perhe. Osaajista pystytään pitämään kiinni vain, jos hekin viihtyvät. Yritykset kertovat, että suurin syy kansainvälisen työntekijän menettämiselle on se, että tämän puoliso ei viihdy tai löydä mielekkäitä uramahdollisuuksia. Siksi osaajien houkuttelusta puhuttaessa on äärimmäisen tärkeää puhua myös puolisoista.

Kansainvälisten osaajien puolisot ovat usein itsekin korkeasti koulutettuja, ja heillä olisi paljon annettavaa työmarkkinoillamme. Työnantajat eivät kuitenkaan aina tunnista aiemmin Suomen ulkopuolella hankittua osaamista. Toisaalta suomalainen työnantajakenttä ja uramahdollisuudet ovat vastikään Suomeen muuttaneille usein täysin hämärän peitossa. Työmahdollisuudet kulkevat usein verkostojen kautta, ja piilotyöpaikkoja on vaikea löytää ilman suomen kielen osaamista.

Vaikka kansainvälisen osaajan puoliso olisi aluksi päättänyt olla kotona lasten kanssa, tulisi hänelle tarjota mahdollisuuksia ylläpitää osaamistaan sekä luoda ammatillisia ja sosiaalisia verkostoja Suomessa. On kaikkien etu, että töihin siirtyminen tapahtuu aikanaan sujuvasti.

Onneksi Suomessa on nyt ryhdytty etsimään uusia tapoja vahvistaa puolisoina tänne muuttaneiden kansainvälisten osaajien uramahdollisuuksia ja viihtymistä. Keinoja ovat esimerkiksi mentorointi, englanninkieliset ammatilliset yhteisöt, yritysten itse järjestämä ohjelma puolisoille sekä ystäväperhe- ja harrastustoiminta. Myös uudistuneella, vahvemmin työelämään tähtäävällä kotouttamiskoulutuksellamme on paljon annettavaa. Tampereen korkeakoulujen Hidden Gems -hanke pyrkii puolestaan tuomaan puolisoina Suomeen muuttaneiden kansainvälisten osaajien potentiaalia esiin yrityksille. Yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyö on tässäkin avainasemassa.

Meillä on – maailman onnellisimpana kansana – kaikki mahdollisuudet tehdä Suomesta myös maailman paras maa puolisoille elää, viihtyä ja kehittyä ammatillisesti. Kaikki lähtee siitä, että olemme itse kukin arjessamme avoimia uusille kollegoille ja ystäville Suomen rajojen ulkopuolelta ja teemme heidän olonsa tervetulleeksi.

Laura Lindeman, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö

Kirjoittaja koordinoi työ- ja elinkeinoministeriössä valtioneuvoston yhteistä Talent Boost -ohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa kansainvälisten osaajien houkuttelua Suomeen sekä Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien asiantuntemuksen kanavoimista yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä innovaatiotoiminnan tueksi. Ohjelmassa kansainvälisenä osaajana pidetään maahanmuuttajaa tai suomalaista paluumuuttajaa, jolla on korkeaa osaamista, kansainvälistä kokemusta ja asiantuntemusta sekä verkostoja, jotka voivat tuoda lisäarvoa elinkeinoelämälle.

#TalentBoost