Brexitin vaikutukset työ- ja elinkeinoelämään

Kuvituskuva: Britannian ja EU:n liput

Moni asia muuttui, kun Britannian EU-ero astui täysimääräisenä voimaan 1.1.2021. Vaikutukset näkyvät myös suomalaisten sekä Suomessa toimivien yritysten elämässä. Unionin ja Britannian uusi suhde on selvästi aiempaa etäisempi.

Jouluaattona 24.12.2020 Euroopan komissio ja Britannia saivat päätökseen pitkät neuvottelut kauppa-ja yhteistyösopimuksesta sekä sitä täydentävistä tietoturvaa ja ydinenergia-alan yhteistyöstä koskevista sopimuksista.

EU-maat päättivät 29.12.2020, että jouluksi valmistunutta kolmea sopimusta voidaan soveltaa väliaikaisesti 1.1.2021 alkaen.  Päätös tehtiin neuvoston kirjallisessa menettelyssä 29.12.2020. Näin vältettiin sopimukseton tila EU:n ja Britannian välillä, kun Britannian EU-eron siirtymäkausi päättyi 31.12.2020.

Euroopan parlamentti äänesti sopimusten hyväksymisen puolesta täysistunnossaan 27.4.2021. Tämän jälkeen neuvosto (eli EU:n jäsenvaltiot) teki vielä 29.4.2021 erillisen päätöksen sopimusten tekemisestä. Näin sopimukset tulivat lopullisesti voimaan 1.5.2021. Neuvoston päätös sekä sopimusten huhtikuussa valmistuneet lopulliset käännökset kaikille 24 viralliselle EU-kielelle on julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.

Vaikutukset yrityksille

Sopimukseen sisältyy vapaakauppasopimuksiin tyypillisesti sisältyviä aihekokonaisuuksia kuten tavarakauppaa, palvelukauppaa ja investointeja, digitaalista kauppaa, pääomasiirtoja ja maksuja, henkisen omaisuuden suojaa, julkisia hankintoja, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, energiaa, läpinäkyvyyttä, hyviä sääntelykäytänteitä ja sääntely-yhteistyötä sekä tasapuolisia kilpailuedellytyksiä ja kestävää kehitystä koskevia määräyksiä.

Sopimuksen tarkoituksena on luoda edellytykset EU:n ja Britannian yritysten väliselle kaupankäynnille. Sopimuksella ei korvata sisämarkkinoita. Sopimuksen määräykset ovat luonteeltaan huomattavasti yleisempiä kuin sisämarkkinalainsäädäntöön sisältyvät tarkat velvoitteet. Sopimuksella luodaan näin ollen huomattavasti nykytilaa etäisempi suhde kahden, suvereenin osapuolen välillä, mikä tarkoittaa väistämättä uusia esteitä kauppaan. Tavaroiden, palveluiden, ihmisten ja pääomien vapaa liikkuvuus loppui.

Sopimus on kuitenkin kauppasopimuksena kattava ja osin EU:n aiempia sopimuksia pidemmälle menevä. Esimerkiksi siinä myönnetään täysin (100%) tulliton ja kiintiötön kohtelu osapuolen tuotteille, jotka täyttävät sopimuksen alkuperäsäännöt. Se sisältää myös muun muassa tasapuolisia kilpailuedellytyksiä koskevia sääntöjä valtiontukien, työelämän ja ympäristösääntelyn, ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun, hiilen hinnoittelun sekä verotuksen läpinäkyvyyden osalta, sekä sitovan riitojenratkaisumekanismin ja mahdollisuuden vastatoimiin sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Energian osalta sisältö on EU:n tavanomaisia kauppasopimuksia yksityiskohtaisempaa.

Sopimuksessa on lisäksi määräykset UK:n osallistumisesta EU:n tutkimusohjelmiin. Ne ovat pitkälti saman sisältöiset kuin nykyiset assosiaatiosopimukset Horisontti 2020-puiteohjelmaan.

Brexitin vaikutukset yrityksille

Vaikutukset kansalaisille

EU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien Britannian kansalaisten asemaan otettiin kantaa jo helmikuun alussa 2020 solmitulla erosopimuksella, joka varmisti Britannian hallitun eron EU:sta. Erosopimuksella turvataan Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien Britannian kansalaisten saavuttamat EU-oikeuteen perustuvat oleskelu-, työnteko- ja sosiaaliturvaoikeudet elinikäisesti, mikäli he ovat asettuneet asumaan Britanniaan/EU-maahan ennen siirtymäkauden päättymistä. Heidän asemansa ja oikeutensa turvataan sellaisina kuin ne olivat EU-lainsäädännön mukaan 31.12.2020. Toistensa alueelle 31.12.2020 jälkeen muuttavien henkilöiden osalta vapaa liikkuvuus päättyi ja EU-kansalaisten ja Britannian kansalaisten maahantuloon ja oikeuksiin tuli rajoitteita.

Brexitin vaikutukset kansalaisille

Erosopimus ja neuvottelut uudesta suhteesta

Britannian EU-ero tuli voimaan 1.2.2020. Erosopimuksen myötä alkoi vuoden 2020 loppuun kestänyt siirtymäkausi, jonka aikana jatkettiin EU:n nykysäännöillä ja neuvoteltiin tulevasta suhteesta. Siirtymäkauden aikana Britannialla oli kaikki jäsenvaltion oikeudet ja velvollisuudet. Ainoa merkittävä poikkeus oli se, ettei Britannia enää osallistunut EU:n päätöksentekoon, eikä EU:n elinten toimintaan.

Lisätietoa brexitistä valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla

Yhteyshenkilö TEM:ssä
Tiina Heiskanen, puh. 0295 064 923