Työ- ja elinkeinoministeriöTyö- ja elinkeinoministeriöhttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=22282362024-03-19T01:19:17Z2024-03-19T01:19:17ZKuntakokeilut ovat tilaisuus oppia yhteistyöstä ja yhteiskehittämisestäAnniina Lehtonenhttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=985438182021-11-16T12:48:49Z2021-11-16T11:27:00Z<p><img alt="Työministeri Tuula Haatainen ja ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman" data-fileentryid="98544647" src="https://tem.fi/documents/1410877/47287773/Blogi_Haatainen_Pihlman_330_186.jpg/7872ba96-0ddc-f1f1-cfe0-8b84dd6544bc?t=1637062327596&imagePreview=1" /></p>
<p>Käynnissä olevat kuntakokeilut ovat ensimmäinen askel polkua, jossa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan Sanna Marinin hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Kuntakokeiluihin osallistuu yhteensä 25 kokeilualuetta ja 118 kuntaa, eli kyseessä on iso hanke, jossa mukana olevat kunnat toimivat hyvin erilaisista lähtökohdista. Pitkin syksyä olemme saaneet ministeriöön myös huolestuneita viestejä kuntakokeilujen tilasta, alueellisista haasteista ja henkilöstön kuormituksesta.</p>
<p>Olemme eläneet yli puolitoista vuotta poikkeusaikaa. Korona on kasvattanut asiakasmääriä TE-toimistoissa ja kuntakokeiluissa merkittävästi. Tämä on keskeinen syy esimerkiksi sille, että työllistymissuunnitelmia on ollut vaikea päivittää kaikkialla Suomessa, oli kyseessä kuntakokeilu tai ei. </p>
<p>Samalla on hyvä muistaa, että kokeilut ovat olleet käynnissä vasta tämän vuoden keväästä. Ensimmäinen kahdeksan kuukauden kokeiluajanjakso on ollut osalle kuntakokeilujen kunnista vaikea, kun taas toisilla kokeiluilla kokeilun ja asiakastyön käynnistäminen on sujunut hyvin. Alkuvaiheen haasteet ovat liittyneet erityisesti henkilöstön rekrytointeihin, perehdytystehtävien laajuuteen, työn organisointiin, asiakkaiden kontaktoinnin ja palveluihin ohjaamisen sujuvuuteen, erilaisten työ- ja toimintakulttuurien yhteen sovittamiseen ja yhteistoiminnan kehittämiseen esimerkiksi järjestöjen kanssa.</p>
<p>Kuntakokeiluissa yhteiskehittämisen merkitys korostuu. Kun tietoa erilaisista haasteista on saatu, on toimenpiteitä niiden taklaamiseen lähdetty rakentamaan yhdessä kuntien kanssa ja sitä tulee tehdä jatkossakin yhteistyössä. TE-toimistojen, kokeilukuntien ja ELY-keskusten muodostamat alueelliset yhteistyöelimet ovat tässä ratkaisevassa roolissa. Yhteistyöelimissä tarkastellaan muun muassa alueen kokeilujen edistymistä, henkilöstökysymyksiä, työllisyyden kehittymistä alueella ja palveluiden vaikuttavuutta.</p>
<p>Toimenpiteitä on tehty niin johtamisen, työn organisoimisen kuin työterveyden tuen osalta. Kuntakokeilujen operatiivisen työn kehittämisen tukena on myös ryhmä, jossa on laaja edustus kunnista ja Kuntaliitosta, TE-hallinnosta, KEHA-keskuksesta sekä TEM:stä, OKM:stä ja STM:stä. Lisäksi KEHA-keskus, Kuntaliitto ja TEM ovat järjestäneet Työllisyysklinikoita, joissa sekä asiakastyöntekijät että kokeilujohto ratkovat yhdessä arjen työstä kumpuavia ongelmia ja jakavat hyviä käytäntöjä. Kuntakokeilujen johdon osaamista on tuettu johtamisvalmennuksella. Osallistuminen näissä on aktiivista ja toimijalähtöistä. </p>
<p>Olemme onnistuneet taklaamaan rekrytointihaasteita, perehdyttämisen malleja on kehitetty monipuolisesti ja palvelumallia sekä palveluihin ohjaamista tullaan kehittämään edelleen sujuvammaksi. Asiantunteva henkilöstö on meidän tärkein resurssi työllisyyspalveluissa, joten on aivan äärimmäisen tärkeätä kiinnittää huomiota henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin nyt muutosten keskellä.</p>
<p>Alun haasteiden jälkeen kuntakokeiluissa alkaa näyttää siltä, että kaikki alueet ovat saaneet kokeiluresurssit ja organisoitumisen kuntoon, asiakastyö ja palveluohjaus on tehostunut ja asiakastyytyväisyys on parantunut. Kunnissa on kehitetty uusia toimintamalleja käytännön työhön ja niitä on jaettua toimijoiden kesken. </p>
<p>Huomionarvioista on myös, että normaalitilaan nähden lisäresursseja TE-palveluihin tullaan ensi vuonna kasvattamaan 40 % pohjoismaisen työvoimapalvelumallin astuessa voimaan ja tämä koskee myös kuntakokeilussa mukana olevia kuntia. Tavoitteena on oltava, että työtön saa myös entistä varhaisemmassa vaiheessa tukea työllistymiseen.</p>
<p>Kuntakokeiluissa eteen tulevia ongelmia on tärkeä ratkoa, sillä vaikka TE-palveluiden siirto kuntiin ei ole suoraan jatkumoa kuntakokeiluille, on kokeilusta saatavilla paljon oppeja toimintamallien rakentamiseksi. Me tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia työllisyyspalveluidemme järjestämiseen ja tätä siirtoa on myös kuntakentästä pitkään toivottu. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta. Osaava henkilöstö on uudistuksen onnistumisen avain. Henkilöstön siirtymisessä kuntiin noudatetaan virkamieslain mukaisesti liikkeenluovutusta koskevia periaatteita ja olemme valmistelemassa henkilöstön muutosohjelmaa siirron tueksi.</p>
<p>Viime kädessä kaikkien työllisyyspalveluiden uudistusten tulee pyrkiä hyvin yksinkertaiseen tavoitteeseen – siihen, että meillä on parhaat mahdolliset palvelut tukea työttömien työllistymistä ja alueiden yritysten työvoimatarpeita.</p>
<p><em>Työministeri Tuula Haatainen ja ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman</em></p>
<p><a href="https://tem.fi/tyollisyyskokeilut" target="">Työllisyyden kuntakokeilujen verkkosivu</a><br />
<a href="https://tem.fi/te-palvelut-2024-uudistus" target="">TE-palvelut 2024 -uudistuksen verkkosivu </a></p>Anniina Lehtonen2021-11-16T11:27:00ZKaupunkien kehittämisessä elinvoiman rooli kasvaa ja kumppanuus valtion kanssa vahvistuuAnniina Lehtonenhttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=980732322021-11-12T09:06:37Z2021-11-12T09:06:00Z<p><img alt="Katja Palonen ja Olli Voutilainen" data-fileentryid="98077546" src="https://tem.fi/documents/1410877/47287773/TEMatiikkaa_blogi_Palonen_Voutilainen_330x186.jpg/608a941e-8fa9-f671-17ae-44d787f5f493?t=1636707511019&imagePreview=1" /></p>
<p>Koko kuntakenttä on muutosten edessä. Erityisesti kaupunkien tehtäväkokonaisuuden painopiste siirtyy, kun hyvinvointialueet muodostetaan ja toisaalta nykyisten työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut siirtyvät kunnille. Nämä muutokset asettavat kaupunkien roolin uuteen asentoon, jossa perinteinen peruspalveluista vastaava kaupunki muuttuu entistä vahvemmin elinvoimakaupungiksi. Painopiste siirtyy kustannuksia korostavasta näkökulmasta elinvoiman tuottamiin tuloihin ja toisaalta ennaltaehkäisevää työtä korostavaan hyvinvointitalouteen. Tämä kehitys tukee jo pitkään tunnistettua tosiseikkaa: kaupungit ovat elinkeinotoiminnan, uuden työn ja innovaatiovetoisen kansallisen kasvun rakentumisen keskeisiä tukipilareita. </p>
<p>Kaupungit ovat erilaistuneet ajan saatossa paitsi muista kunnista, myös toisistaan. Kun kaupungeilla on kullakin erilaisia kehityspolkuja ja tarpeita, edellyttää tämä entistä vahvempaa, vaihtelevat haasteet huomioonottavaa kaupunkipolitiikkaa. Kaupunkipolitiikan tulee vaikuttaa siihen, että kasvu ja myönteinen kehitys eivät rajoitu vain muutamiin kaupunkeihin, vaan meillä on elinvoimaisia ja kilpailukykyisiä kaupunkiseutuja maan kaikissa osissa. Erilaisuuden tehokas huomioiminen ja vaikuttava, tasapainoinen kasvu eri alueilla, edellyttää kohdennettuja ja räätälöityjä toimenpiteitä erilaisille alueille ja erilaisille kaupungeille. Kohdentaminen puolestaan onnistuu parhaiten, jos kaupunkien kanssa pystytään vahvaan, aitoon kumppanuuteen ja vuorovaikutukseen. </p>
<p>Kaupunkipolitiikan kohteena onkin erilaiset kaupungit ja sen lähtökohtana on kaupunkien erilaistuvien<br />
haasteiden huomioon ottaminen. Kaupunkien kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että muuttuvassa toimintaympäristössä kaupunkien ja valtion välillä ovat toimivat yhteistyötavat. Kaupunkipolitiikan ja yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan yhteistä tilannekuvaa sekä yhteisiä toimintatapoja, jolla yhdessä asetettuihin tavoitteisiin päästään. Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmässä valmistellaankin kumppanuuden toimintamallia, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä kumppanuusyhteistyön hyödyistä ja tarjota toimintaohje valtion osapuolille ja kaupungeille, jolla näitä hyötyjä voidaan läpäisevästi konkretisoida.</p>
<p>Paras lähtökohta yhteistyölle ovat asiat, joissa sekä kaupungeilla että valtiolla on yhteisiä intressejä ja tavoitteita. Keskusteluun on hyvä nostaa kokonaisuuksia, joihin näiden kahden osapuolen yhteistoiminnalla voidaan todella vaikuttaa. Tällaisia löytyy paljon, mutta esimerkiksi hiilineutraalisuus, digitaalisuuden hyödyntäminen, kiertotalous ja segregaatio ovat aiheita, joissa löytyy paljon yhteistä. Kumppanuuden konkretisoitumana ja samalla kaupunkipolitiikan tärkeänä välineenä ovat meillä kaupunkien ja valtion väliset sopimukset, joilla on rakennettu uudenlaista kumppanuutta. </p>
<p>Kehittämisessä on aina kysymys myös rohkeudesta. Virkakoneiston ja asiantuntijayhteisön tekemiä avauksia tarvitaan, mutta tarvitaan myös politiikantekijöiden panosta. Tässä kaupunkikehittäminen voisikin ottaa mallia mm. maaseudun kehittämisestä, jossa harvaan asutun maaseudun asioita varten on asetettu parlamentaarinen työryhmä. Olisiko tässä mallia myös kaupunkikehittämisen ja sen kaikupohjan vahvistamiseen? Kaupungistunut ja yhä kaupungistuva Suomi voisi hyvinkin tarvita myös kaupunkikehittämisen parlamentaarista ryhmää. </p>
<p><strong>Katja Palonen ja Olli Voutilainen</strong><br />
<em>Kirjoittajat ovat kaupunkipolitiikan asiantuntijoita työ- ja elinkeinoministeriössä</em><br />
</p>Anniina Lehtonen2021-11-12T09:06:00ZSuomi mukana kilpailupolitiikan puolustajien esiinmarssillaAnna Rissanenhttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=979475212021-11-11T07:33:37Z2021-11-11T06:44:00Z<p><img alt="Olli Hyvärinen" data-fileentryid="70050133" src="https://tem.fi/documents/1410877/47287773/20210412_OlliHyvarinen_blogi.jpg/6d452000-8f92-fc40-0201-5c66f47b6bfc?t=1618227320332&imagePreview=1" style="float: left;" />EU:n kilpailupolitiikka ei ole ollut korkeassa kurssissa kaikissa EU-maissa viime vuosien aikana. Se on leimattu joillain ilmansuunnilla jäykäksi, naiiviksi ja jopa vanhentuneeksi välineeksi. Keskustelu lähti kunnolla liikkeelle, kun Euroopan komissio kielsi helmikuussa 2019 Siemensin ja Alstomin yritysfuusion EU:n kilpailusääntöjen vastaisena.</p>
<p>Kilpailupolitiikan ”päivitystä” peräänkuuluttaneet maat ovat pitäneet esillä vaatimusta kilpailusääntöjen joustavoittamisesta, jotta EU:n kilpailukyky suhteessa kolmansiin maihin vahvistuu. Koronapandemian jälkimainingeissa keskusteluun on tullut uusia sävyjä: viime aikoina EU:n kilpailu- ja valtiontukipolitiikan höllentämistä on perusteltu myös EU:n resilienssin eli kriisinkestävyyden turvaamisella. Muutospaineet ovat kulminoituneet erityisesti yrityskauppavalvontaan ja niin sanottuja IPCEI-hankkeita koskeviin valtiontukisääntöihin. IPCEI on lyhenne sanoista Important Project of Common European Interest eli Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke.</p>
<p>Vahvalla kilpailupolitiikalla ei olekaan ollut paljon ystäviä EU-politiikan pintajulkisuuden perusteella, vaikka sen puolustajat ovat toki tehneet aktiivista vaikuttamistyötä muilla rintamilla. Tilanne on kuitenkin loka-marraskuussa muuttunut. </p>
<p>11. marraskuuta kilpailuasioista vastaava ministeri <strong>Tuula Haatainen</strong> otti kuuden EU-maan yhteisessä kirjoituksessa kantaa vahvan kilpailu- ja valtiontukipolitiikan puolesta. Kirjoitus julkaistiin <a href="https://www.politico.eu/wp-content/uploads/2021/11/11/Article-Why-strong-EU-competition-and-state-aid-rules-matter_version-final.pdf?utm_source=POLITICO.EU&utm_campaign=8f11aa03cd-EMAIL_CAMPAIGN_2021_11_11_04_34&utm_medium=email&utm_term=0_10959edeb5-8f11aa03cd-190032705" target="">Politico-verkkomediassa</a>. Lokakuun lopussa Suomi ja yhdeksän muuta jäsenmaata lähestyivät komissiota <a href="https://tem.fi/documents/1410877/53440649/Joint_non_paper_on_the_competition_communication.pdf/33a77456-8e16-c937-497e-a299d267a6db?t=1636615326779" target="">kannanotolla</a>, jossa esitettiin kilpailupolitiikan perusperiaatteiden säilyttämistä ennallaan. Näkemys sai näyttävästi tukea <a href="https://ek.fi/en/current/news/joint-letter-to-von-der-leyen-and-vestager-on-current-competition-issues/" target="">elinkeinoelämän keskusjärjestöiltä</a> useassa maassa.</p>
<h2>Miksi kilpailupolitiikan puolustajat ovat liikkeellä juuri nyt?</h2>
<p>Liikehdinnän taustalla on huoli siitä, että pinnan alla kuplinut muutospaine olisi johtamassa konkreettisiin uusiin linjauksiin. Ministerien yhteiskirjoitus on yksi tapa, jolla pyritään vaikuttamaan komission tuleviin kannanottoihin:</p>
<ul>
<li>Komissio antaa 17.11. tiedonannon kilpailupolitiikan tulevaisuudesta. Komission odotetaan linjaavan, miten EU:n kilpailu- ja valtiontukisääntely tukee parhaiten EU:n kriisinkestävyyttä sekä digitalisaation ja vihreän siirtymän tavoitteita. </li>
<li>Samassa yhteydessä komissio ottaa kantaa myös siihen, saavatko koronakriisin takia tehdyt joustot valtiontukisääntöihin jatkoa ja höllennetäänkö sääntöjä mahdollisesti joiltain osin. Nykyiset säännöt ovat voimassa vuoden 2021 loppuun asti.</li>
<li>Lisäksi komission odotetaan antavan loppuvuoden aikana uudet säännöt siitä, millä edellytyksillä Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita (IPCEI) voidaan tukea.</li>
</ul>
<h2>Miksi Suomi puolustaa vahvaa kilpailu- ja valtiontukipolitiikkaa?</h2>
<p>Suomi on perinteisesti kuulunut verrattain tiukan kilpailu- ja valtiontukipolitiikan kannattajiin EU:ssa. Vaikka niin kilpailu- kuin valtiontukisääntöjen on perusteltua elää ajassa, sääntöjen perusperiaatteisiin ei tarvita merkittäviä muutoksia.</p>
<p>Kilpailuvalvonnan alalla tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että valvonnan tulee perustua riippumattomien viranomaisten tekemiin päätöksiin sekä faktaperusteisiin arvioihin markkinoista. Sääntelyn keskiössä tulee olla kilpailu- ja kuluttajavaikutusten, eikä sitä tulee valjastaa muiden politiikkatavoitteiden, esimerkiksi EU:n toimintavarmuuden, edistäjäksi.</p>
<p>Isossa kuvassa sääntöjen keventäminen merkitsisi todennäköisesti kilpailun vähenemistä, mikä ei ole Suomen etujen mukaista. Toimiva kilpailu kannustaa innovointiin, pitää hintatasoa kurissa ja antaa kykyä vastata maailman muuttumiseen. Kilpailusääntöjen tehokas ja puolueeton täytäntöönpano onkin erittäin tärkeää sisämarkkinoiden toimivuuden ja sisämarkkinoilla toimivien suomalaisyritysten ja myös kuluttajien kannalta.</p>
<p>EU:n valtiontukisääntelyssä keskeistä on, että säännöt kohdentavat jäsenvaltioiden yritystuet järkevästi kestävää talouskasvua edistäviin kohteisiin ja markkinoiden toimintapuutteisiin, kuten innovaatioihin ja vihreän siirtymän edistämiseen. Samanaikaisesti on tärkeää, että säännöt varmistavat EU:ssa toimiville yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset ja että sisämarkkinat säilyvät mahdollisimman avoimina ja kilpailullisina. Kyse on aina tasapainon hakemisesta eri tavoitteiden välillä. </p>
<p>IPCEI-hankkeiden kohdalla säännöt sallivat jo nykyisellään, että EU:n kilpailukyvyn kannalta keskeisiä läpimurtoinnovaatioiden joustavan tukemisen. Sääntöjen merkittävä höllentäminen kattamaan esimerkiksi myös tuotannolliset investoinnit lisäisi merkittävästi kilpailun vääristymien ja haitallisen tukikilpailun riskiä EU:ssa.</p>
<p>Vastaava tasapainottelu koskee myös <a href="https://tem.fi/blogi/-/blogs/vuosi-takana-joustavampia-eu-n-valtiontukisaantoja-vaaristyiko-kilpailu-sisamarkkinoilla" target="">koronan takia joustavoitettuja tilapäisiä valtiontukisääntöjä</a>. Joustoilla on paikkansa niin kauan kuin koronaepidemia vaikuttaa EU:n taloustilanteeseen. Akuutin kriisivaiheen säännöstöä avokätisine kriteereineen ei kuitenkaan ole perusteltua jatkaa, kun talous- ja epidemiatilanne normalisoituvat eri puolilla Eurooppaa.</p>
<p>Vahvan EU:n kilpailupolitiikan puolustaminen ei tarkoita, etteikö sääntöjä tulisi päivittää tai virtaviivaistaa aika ajoin. Komissio onkin ollut ajan hermolla käynnistäessään hankkeita, joissa tarkastellaan EU:n kilpailu- ja valtointukisääntöjen merkitystä ja ajantasaisuutta EU:n politiikkatavoitteiden toteutumisessa. Uusia linjauksia tehdessä on kuitenkin tärkeää arvioida mahdollisten muutosten hyödyt ja riskit kylmäpäisesti. Kilpailupolitiikan puolustajien on syytä pysyä hereillä ja marssivalmiudessa jatkossakin.</p>
<p><em>Olli Hyvärinen, kaupallinen neuvos, työ- ja elinkeinoministeriö</em></p>Anna Rissanen2021-11-11T06:44:00ZNo nyt alkaa näyttää pohjoismaiseltaJohanna Keskitalohttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=977172312021-11-16T11:45:35Z2021-11-09T12:19:00Z<p><img alt="Elina Pylkkänen" class="" data-fileentryid="97717313" src="https://tem.fi/documents/portlet_file_entry/1410877/Elina-pylkk%C3%A4nen-330.jpg/c8835a20-e488-2763-b973-8f7b4374782f?&imagePreview=1" style="float: left;" />Bruttokansantuotteen jokaisen kysyntäerän kasvu on virittänyt myös työmarkkinat hurjaan pyörteeseen. Kansantuotteen kysyntäerät ovat: yksityinen kulutus, julkinen kulutus, yksityiset ja julkiset investoinnit sekä vienti. Jokainen näistä kipuaa ylöspäin vauhdilla viime vuoden sukelluksesta – eikä vähiten yhteisten ja kansallisten elvytyspakettien ylösvetäminä.</p>
<p>Vaikka talouskasvu tämän ja ensivuoden vauhdin jälkeen tasaantuisikin, äkkijyrkkä kasvu tekee eetvarttia perinteisesti niin hidasliikkeisille työmarkkinoillemme. Piilotyöttömät tulevat työhakijoiksi, alan- tai työpaikanvaihtoa suunnitelleet pääsevät tarttumaan uusiin tilaisuuksiin, työvoiman virtuaalinen (alueellinen) liikkuvuus vauhdittuu etätyömahdollisuuksien lisääntyessä, opiskelijoille avautuu osa-aikatyömahdollisuuksia ja vanhuuseläkkeelle siirtyneille on nyt entistä enemmän tilaa työmarkkinoilla.</p>
<h2>Työllisyys</h2>
<p>Suomen eroavuus muista pohjoismaista näyttäytyy siten, että meillä osa-aikatyötä tekeviä on huomattavasti vähemmän ja että työllisyys on vanhimmissa ikäryhmissä keskimäärin yli 10 prosenttiyksikköä heikompaa. Lisäksi julkisen sektorin osuus työllisyydestä on meillä naapurimaitamme matalampi. Nämä tekijät ovat selittäneet meidän työllisyysasteen heikommuuden, vaikka työtuntien määrässä olemmekin miltei samalla viivalla. Ja osaselityksenä kelpaa myös meidän vähemmän aktiivinen työvoimapalvelumalli.</p>
<p>Työllisyyden kasvaessa nyt kohisten ja aloittaessamme pohjoismaisen työvoimapalvelumallin, alamme vähän kerrassaan päästä samoille työllisyyslukemille skandinaavien kanssa.</p>
<h2>Tuottavuus</h2>
<p>Eniten olen kuitenkin ollut huolissani siitä, että työvoiman liikkuvuus työtehtävästä, -paikasta ja ammatista toiseen tai alueelta toiselle on ollut varsin tahmaista. Näppituntumalla voi sanoa, että Tanskassa ja Ruotsissa työntekijöiden liikkuvuus on paljon vilkkaampaa. Työvoiman liikkuvuus sektorilta toiselle ja työtehtävästä toiseen antaa uutta potkua työhön ja lisää työvoiman tuottavuutta. Vaikkakin liian nopeat siirtymät tulevat kalliiksi työnantajille. Uuden työn opetteluun kuluu aina muutamia kuukausia, tietenkin tehtävästä riippuen. </p>
<p>Tuottavuuden kasvu on kansantalouden vaurastumisen ja kehityksen kannalta se tärkein elementti. Työllisyyden kasvu puolestaan julkisen talouden kestävyyden kannalta keskeisin. Kun katsotaan tulevaisuuteen, Suomi tarvitsee molempia kipeästi!</p>
<p>TEM:n lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste 2/2021 julki 9.11.2021 - <a href="https://tem.fi/-/tyomarkkinaennuste-tyollisyys-nousee-yli-koronakriisia-edeltavan-tason-tana-vuonna-tyottomyys-laskee-sen-alle-vasta-vuonna-2023" target="">kannattaa vilkaista!</a></p>
<p><em>alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen, työ- ja elinkeinoministeriö</em></p>
<p> </p>Johanna Keskitalo2021-11-09T12:19:00ZTyöttömien monialaisista palveluista pitää huolehtia rakenteellisten uudistusten valmistelussaLeena Salonenhttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=972757672021-11-08T09:06:25Z2021-11-08T09:00:00Z<p><img alt="Tuija Oivo, työmarkkinaneuvos TEM ja Ritva Partinen, hankepäällikkö STM" data-fileentryid="97268765" src="https://tem.fi/documents/1410877/47287773/Blogi_Oivo_Partinen.jpg/a84a1aba-fe60-1ccd-f60d-8e46befa37ba?t=1636108027949&imagePreview=1" style="float: left;" /></p>
<p>Valtaosalla työttömistä on vastassaan monimutkaisia ja toisiinsa kytköksissä olevia työllistymisen esteitä, yksi tai useampia. OECD:n tutkimusraportin mukaan (2020) Suomessa näitä ovat erityisesti työkykyyn, kannustimiin ja työn hakuun liittyvät esteet. Erityisen vaikeaksi tilanteen kokevat ne ihmiset, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti työttöminä vuoden tai pidempään. <br />
Haasteenamme on, ettei avoinna oleviin työpaikkoihin löydy osaavaa työvoimaa. Työttömiä työnhakijoita oli syyskuussa 265 300, joista pitkäaikaistyöttömiä on 109 400. Samaan aikaan avoimia työpaikkoja oli 170 300. Työpaikat ja tekijät eivät kohtaa.</p>
<p>Ongelma ei ratkea, ellemme pysty saamaan työelämän ulkopuolella olevia työelämään ja samanaikaisesti parantamaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia työllistyä. </p>
<p>Osa työttömistä on tilanteessa, jossa heidän työkyvyn tuen, hoidon ja kuntoutuksen tarvettaan ei ole tunnistettu riittävästi tai riittävän varhain eivätkä he saa tarvitsemiaan palveluja ja tarkoituksenmukaisia etuuksia. Tiedetään myös, että työttömien palvelut ovat toisistaan irrallisia eikä kokonaisuudesta vastaavaa tahoa ole määritelty. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuoltokaan ei pysty tarjoamaan riittäviä palveluja osatyökykyisille työttömille (Oivo, Kerätär 2018). </p>
<p>Osatyökykyisten henkilöiden työkyky pitää tunnistaa nykyistä paremmin. Siksi TE-palveluista ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista pitää muodostaa yhtenäinen ja saumaton kokonaisuus, joka palvelee asiakasta. </p>
<p>Nyt juuri on oikea hetki edetä. Parhaillaan valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen siirtoa hyvinvointialueille ja työllisyyspalvelujen siirtoa kunnille. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) lainsäädäntöä uudistetaan. Samoin poikkihallinnollisena yhteistyönä on käynnissä työllistymistä edistävien monialaisten palvelujen kehittämistyö.<br />
Turvataksemme työttömien monialaiset palvelut näiden uudistusten valmistelu pitää tehdä tiiviissä yhteistyössä. </p>
<p>Meneillään olevat uudistukset koskevat sekä rakenteita että sisältöjä. Jo nyt on käynnissä monia toimenpiteitä, jotka edistävät osatyökykyisten työllisyyttä ja työkykyä. Niitä toteutetaan hallituksen työkykyohjelmassa. Sen toimenpiteitä toteuttavat työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. </p>
<p>Työkykyohjelmassa levitetään vaikuttaviksi todettuja toimintamalleja. Niiden avulla rakennetaan työkyvyn tuen moniammatillisia palveluja sosiaali- ja terveyskeskukseen. TE-toimistoissa työskenteleviä työkykykoordinaattoreita ja työhönvalmentajia on palkattu lisää. TE-palveluja räätälöidään osatyökykyisille työnhakijoille paremmin sopiviksi, ja myös työnantajia tuetaan rekrytoinnissa. Digitaaliset ratkaisut ja matalan kynnyksen palvelut yhdessä edistävät osatyökykyisten työnhakijoiden yhdenvertaista palvelujen saatavuutta. Asiakkaiden palvelutarpeiden tunnistamisessa avainasemassa olevien asiantuntijoiden koulutukseen satsataan. Työllistävien julkisten hankintojen avulla lisätään uusia työpaikkoja. Yhteiskunnallisia yrityksiä perustetaan enemmän, kun uusi osaamiskeskus neuvoo ja ohjaa yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä kiinnostuneita. Lisäksi perustetaan osatyökykyisiä suoraan työllistävä erityistehtäväyhtiö Työkanava Oy.</p>
<h2>Palvelujen saannin pitkittyminen lisää kustannuksia</h2>
<p>Mikäli osatyökykyisten työnhakijoiden asemaa työmarkkinoilla halutaan pysyvästi parantaa, on heille suunnattuja palveluja määrätietoisesti ja järjestelmällisesti kehitettävä. Niitä on myös muotoiltava uudelleen. </p>
<p>Mitä pidempään osatyökykyisen henkilön tarvitsemien palvelujen saaminen kestää, sitä suuremmaksi palvelutarpeet kasautuvat, työkyvyttömyyden riski kasvaa ja sitä kalliimmiksi ratkaisut tulevat. </p>
<p>Työmarkkinoilla tarvitaan tukitoimia hyvin erilaisille henkilöille ja erilaisten työrajoitteiden takia. <br />
Osatyökykyisistä henkilöistä moni haluaa tehdä työtä, mutta ei ponnisteluista huolimatta työllisty. Osa heistä on tukitoimia saatuaan täysin työkykyisiä, osa pystyy tekemään vain räätälöidysti osan työtehtävistä. Kaikkien työpanosta tarvitaan.</p>
<p>Suomessa on kyettävä kehittämään rinnakkain julkista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää sekä avointen ja siirtymätyömarkkinoiden mahdollisuuksia. Monialaisia palveluja on rakennettava kokonaisuutena varmistaen palvelujen saatavuus ja oikea-aikaisuus. Sitä on tehtävä yhteistyössä osatyökykyisten työttömien kanssa. </p>
<p><em>Tuija Oivo, työmarkkinaneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
Ritva Partinen, hankepäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö</em></p>Leena Salonen2021-11-08T09:00:00ZYksilölliset TE-palvelut edistävät osatyökykyisten henkilöiden työllistymistäLeena Salonenhttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=964280272021-10-29T12:46:55Z2021-10-29T10:08:00Z<p> </p>
<p><img alt="Jenni Wessman" data-fileentryid="96182852" src="https://tem.fi/documents/1410877/47287773/Jenni-Wessman330.jpg/d23a6ff3-ebaa-19a1-ed03-855801326be1?t=1635337811185&imagePreview=1" style="float: left;" /></p>
<p>Osatyökykyisten työllistymistä voidaan helpottaa, kun heille on tarjolla erityisesti osatyökykyisille räätälöityjä TE-palveluja. Palvelujen on tällöin oltava yksilöllisiä ja tiiviisti osatyökykyistä henkilöä tukevia. Osatyökykyinen työnhakija hyötyy siitä, että hän saa tukea tarvittaessa riittävän pitkään. Tuen pitää myös muokkautua osatyökykyisen asiakkaan tarpeen mukaan. Myös työnantaja tarvitsee joskus tukea.</p>
<p>Toistaiseksi TE-toimistoissa ei ole ollut tällaisia räätälöityjä palveluja riittävästi tarjolla. Niiden hankintaa ostopalveluina muilta palveluntarjoajilta ei ole myöskään järjestelmällisesti kehitetty.</p>
<p>Tilanne on paranemassa. Työkykyohjelman kahdeksassa TE-palvelupilotissa kehitetään parhaillaan erityisesti osatyökykyisille työnhakijoille tarkoitettuja rekrytointipalveluja, työhönvalmennuksia ja palvelukokonaisuuksia, jotka parhaiten tukevat osatyökyisten työkykyä. Kehittämistyötä viitoittavat käytännön työssä tehdyt havainnot. Työssä hyödynnetään järjestöjen ja muiden sidosryhmien osaamista. </p>
<p>Pilottialueita ovat Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa, Pohjois-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Häme, Pirkanmaa, Lappi ja Pohjanmaa.</p>
<p>Piloteissa keskitytään erityisesti osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä tukevien palvelujen hankintoihin. Kuluvan syksyn aikana tällaisia kokonaisuuksia valmistuu yhteensä 16, suurin osa on käynnistynyt jo lokakuussa. Vaikka pilotit ovat alueellisia, niiden tulokset on tarkoitettu hyödynnettäväksi koko maassa. </p>
<p>Kehittämistyön tuloksista hyötyvät ennen kaikkea työtä hakevat osatyökykyiset, mutta myös kaikki TE-palveluja järjestävät tahot sekä työnantajat. </p>
<p>Uudenlaista otetta haetaan esimerkiksi osatyökykyisille sopiviin erilaisiin valmennuksiin ja osaamisen kehittämisen palveluihin sekä työnantajille suunniteltuihin valmennuksiin Samalla etsitään keinoja, jotka voivat vahvistaa tarvittavan koulutuksen saatavuutta ja tarjontaa. Kehittämistyöhön kuuluu lisäksi entistä tiiviimpi yhteistyö TE-toimistojen työnhakijoiden palvelujen ja työnantajille tarkoitettujen palvelujen välillä. </p>
<h2>Piloteista vinkkejä osatyökykyisten työllistymistä edistävien palvelujen hankintoihin</h2>
<p>Osatyökykyisten työllistymistä edistävien palvelujen ja niiden hankinnan kehittämisessä kannattaa huomioida seuraavat neljä näkökulmaa.</p>
<ol>
<li>Räätälöity työhönvalmennus. Työhönvalmennus on yksi TE-palvelujen osatyökykyisille sopivista palveluista, mutta sen pitää nykyistä paremmin tukea osatyökykyisiä asiakkaita. Palvelujen hankinnoissa testataan erilaisia valmennuksia, jotka ovat pitkäkestoisia, intensiivisiä ja asiakkaan tarpeen mukaan muokkautuvia. Valmennuksissa pyritään myös kartoittamaan paremmin asiakkaan työkyky. Esimerkiksi <a href="https://tem.fi/documents/1410877/74868454/TYKKI-Tyokyky-kiitoon-Etela-Pohjanmaa.pdf/9d05520b-f90b-f9af-fd9c-33a2c39a2242/TYKKI-Tyokyky-kiitoon-Etela-Pohjanmaa.pdf?t=1620711714711" target="_blank">Etelä-Pohjanmaan Tykki -pilotissa</a> työhönvalmennukseen yhdistetään toiminnallinen työkyvyn arviointi, jotta asiakkaan työkyvystä saadaan kattava kuva. Henkilöasiakkaiden työhönvalmennuspalveluihin voidaan yhdistää myös työnantajille suunnattua valmennusta.<br />
</li>
<li>Työnantajan valmennus ja tukeminen. Osatyökykyiset henkilöt hyötyvät myös työnantajille tai työyhteisöille kohdennetuista palveluista. Työnantajille voidaan tarjota tukea osatyökykyisen työllistämisessä ja työn aloituksen tueksi. Moni työnantaja hyötyy esimerkiksi ohjauksesta ja neuvonnasta, jotka liittyvät erilaisten tukien, kuten palkkatuen ja kuntalisien, käyttöön. Myös työpaikalla tapahtuva työn räätälöinti tai sopivien työtehtävien etsintä ja muokkaus yhdessä valmentajan, työnantajan ja työntekijän kanssa madaltavat kynnystä työllistää osatyökykyinen henkilö. Tätä teemaa on edistetty mm. <a href="https://tem.fi/documents/1410877/74868454/Osatyokykyisten-palvelumalli-asiakas-+ja-yrityspalveluihin-Pohjois-Karjala.pdf/f4feb737-6e14-d1b3-a2c9-a1eab5b8d537/Osatyokykyisten-palvelumalli-asiakas-+ja-yrityspalveluihin-Pohjois-Karjala.pdf?t=1620711546394" target="_blank">Pohjois-Karjalan Osatyökykyisten palvelumalli asiakas- ja yrityspalveluihin -pilotissa</a>.<br />
</li>
<li>Palvelujen hankinta ja yhteiskehittäminen. Osatyökykyisten henkilöiden työllistymiseksi tarvitaan monialaista tukea ja yhteistyötä. TE-palvelujen lisäksi asiakas voi hyötyä esimerkiksi työkyvyn tukemiseen erikoistuneista sosiaali- ja terveyspalveluista tai kuntoutuksesta. Kaikissa käynnissä olevissa piloteissa hyödynnetään monialaista yhteistyötä. Kehitystyötä tehdään yhdessä sekä alueellisten asiantuntijaverkostojen että sidosryhmien kanssa. Ammattilaisten monialaista osaamista voidaan hyödyntää jo kohderyhmälle sopivien palveluiden hankintojen suunnittelussa, kuten <a href="https://tem.fi/documents/1410877/74868454/TE-pilotti-Lappi.pdf/8ecfb36e-c210-999f-325b-6b97020b702d/TE-pilotti-Lappi.pdf?t=1620711568958" target="_blank">Lapin Työtä, tietoa ja työkykyä -pilotissa</a>. <br />
</li>
<li>Työssä pysymisen tukeminen. TE-pilottien joukossa on myös aivan uudenlaista kokeiluhenkeä. Esimerkiksi <a href="https://tem.fi/documents/1410877/74868454/Tyoelamadiili-Hame.pdf/9b62a4d2-e712-6e5e-bf00-8054ec80c279/Tyoelamadiili-Hame.pdf?t=1620711809540" target="_blank">Hämeen TE-toimiston Työelämädiili -pilotissa</a> tavoitteena on pitää jo työssä olevat henkilöt työelämässä. Pilotissa tarjotaan sekä työnantajalle että työntekijälle tukea työssä olevan työntekijän työkyvyn ja työssä pysymisen tueksi. Näin ehkäistään osatyökykyisten henkilöiden putoamista työmarkkinoiden ulkopuolelle.</li>
</ol>
<p>TE-palvelupilotit toteutetaan vuosina 2021-2022 osana hallituksen työkykyohjelmaa. Ohjelma on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta. Tavoitteena on edesauttaa osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä ja työssä jaksamista. Työkykyohjelmasta vastaa ja sitä toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. </p>
<p><a href="https://tem.fi/tyokykyohjelma" target="">Työkykyohjelma </a><br />
<a href="https://tem.fi/te-palvelupilotit" target="">TE-palvelupilotit</a></p>
<p><em>Jenni Wessman<br />
erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö</em></p>Leena Salonen2021-10-29T10:08:00ZHurjaa liikehdintää työmarkkinoillaHanna Sänttihttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=959736002021-10-26T06:46:55Z2021-10-26T06:45:00Z<p> </p>
<p><img alt="Elina Pylkkänen" data-fileentryid="96043742" src="https://tem.fi/documents/1410877/47287773/Elina-pylkk%C3%A4nen-330.jpg/6344522e-0a93-017e-a394-e6853472bc52?t=1635230535678&imagePreview=1" style="float: left;" /><br />
Kauan sai Suomen talous nilkuttaa finanssikriisin jälkeen. Se mitä me tänään näemme työmarkkinoilla tapahtuvan, on kymmenen nollakasvuvuoden jälkeen yllättävää, vaikka saimmekin maistaa talouskasvun ihanuutta jo vuosina 2016–2019. </p>
<p>Koronavuoden rytmihäiriön jälkeen tuntuu kuin olisimme astuneet kertaheitolla uuteen todellisuuteen. Vaikka työvoimapulasta alettiin varoitella ainakin kolme vuosikymmentä sitten, vasta nyt pula konkretisoituu ja tilanne työmarkkinoilla on todella kireä. Taloustieteen termeillä kuvattuna työvoiman kysyntä ylittää työvoiman tarjonnan useilla eri toimialoilla. </p>
<p>TEM:n tänään julkaisema Työllisyyskatsaus kertoo työmarkkinoiden tilanteesta erityisesti työn-hakijoiden näkökulmasta. Katsaus täydentää hyvin kesällä julkaistua, työnantajapuolelta koottua analyysia työmarkkinoiden kireydestä (Työvoiman hankinta toimipaikoissa vuonna 2020, Juho Peltonen, TEM-analyyseja 106/2021). Työpaikkojen täyttämiseen liittyviä ongelmia oli jo koronavuonna kokenut yli 40 prosenttia työvoimaa hakeneista toimipaikoista, mutta syksyllä 2021 tilanne on vieläkin kireämpi, mittaushistorian ennätystä hipova. </p>
<p>Vuoteen 2021 tultaessa kotimainen kulutuskysyntä on myös lähtenyt vauhdilla kasvuun – viennin elvyttyä jo viime vuoden loppupuoliskolla. Aluksi sekä työllisyys että työttömyys kasvoivat vauhdilla, sillä kun työllisyys lähtee kasvuun, työttömyyskin nousee. Näin käy, kun piilotyöttömät ilmaantuvat avointen työpaikkojen runsaudesta rohkaistuneina uutena ryhmänä työmarkkinoille työnhakijoiksi. </p>
<h2>210 000 työssäkäyvää hakee töitä</h2>
<p>Syyskuussa 2021 kaikkien työnhakijoiden kokonaismäärä oli vähentynyt vuodentakaiseen verrattuna, mutta kaikkiaan heitä oli lähes 600 000. Tästä joukosta peräti 210 000 on työssä olevia työnhakijoita, mikä on noin 40 000 enemmän kuin syyskuussa 2019. Toisin sanoen alan tai työpaikan vaihto kiinnostaa entistä useampaa työssäkäyvää. Toisaalta myös avoimia työpaikkoja on 50 000 enemmän kuin 2019.</p>
<p>Työmarkkinoilla nähdään siis suuria siirtymiä työstä toiseen, mikä on tietenkin terveen markkinan merkki. Tämä kertoo ihmisten muutoskyvystä ja -halusta. Myönteisesti ovat yllättäneet myös lukuisat mittavat investoinnit etenkin teknologia- ja energia-aloilla. Tähän pöhinään on vastattava työvoiman tarjonnalla, jotta tuotanto ja kasvu olisi Suomessa mahdollista kaikilla aloilla ja alueilla.</p>
<p>Ministeriössä meidän tehtävämme on tuottaa hyödyllistä tietoa työmarkkinoille eri alueiden toimipaikka- ja työvoimatilanteesta. Esimerkiksi TEM:n kahdesti vuodessa julkaisema Ammattibarometri voi avittaa uravalinnassa, jos haluaa kouluttautua varman päälle!</p>
<p><em>Elina Pylkkänen, alivaltiosihteeri, TEM</em><br />
</p>Hanna Säntti2021-10-26T06:45:00ZUudistuva ja Osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma tuo monipuolisia mahdollisuuksia kehittää työllisyyttä ja elinkeinojaAnniina Lehtonenhttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=954598022021-10-21T10:43:16Z2021-10-21T10:42:00Z<p><img alt="Aluekehitysjohtaja Johanna Osenius" data-fileentryid="95459993" src="https://tem.fi/documents/1410877/47287773/Johanna-Osenius-330jpg.jpg/f8f0e5a4-4fcd-1488-cbe9-c05058963580?t=1634809757879&imagePreview=1" style="float: left;" />Uusi alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakausi 2021–2027 tuo merkittäviä resursseja toteuttaa Suomen pitkän aikavälin kasvun ja uudistumisen tavoitteita. Uudistuva ja Osaava Suomi -ohjelma on rakennettu mahdollistavaksi ja joustavaksi niin, että se toimii muuttuvissa tilanteissa ja antaa tilaa alueellisiin ja paikallisiin painotuksiin. </p>
<p>Ohjelman päätavoitteena on uudistaa alueiden elinvoiman ja ihmisten hyvinvoinnin edellytyksiä aikana, jonka keskeisiä ajureita ovat ilmastonmuutos ja digitaalisuus. Kansallisessa valmistelussa on korostettu jatkuvan oppimisen ja koulutusjärjestelmän kehittämistä, työllisyyden edistämistä ja työhön osallistumisen laajentamista, innovatiivista elinkeinorakenteen uudistamista sekä hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä. </p>
<h2>Alueiden huomio tulostavoitteisiin ja -lupauksiin</h2>
<p>Päävastuu ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa annetaan alueille, jotka ovat oman alueensa haasteiden ja potentiaalin asiantuntijoita. Uudistuvan ja osaavan Suomen menestys riippuu alueista ja niiden kyvystä uudistua ja tehdä yhteistyötä kansallisesti ja kansainvälisesti. Vaikuttavuuden varmistamisen ja todentamisen on oltava kaikkien toimien ehdoton lähtökohta. </p>
<p>EU:n alue- ja rakennepolitiikka ulottuu kaikkiin jäsenmaihin ja sen kaikille alueille. Se on tarkoitettu tasaamaan Euroopan alueiden välisiä kehitys- ja hyvinvointieroja ja varmistamaan unionin ja sen jäsenmaiden kestävä kasvu ja kilpailukyky. EU-rahoitus tulee jäsenmaissa alueellisesti kohdentaa niin, että voidaan varmistaa paras kokonaisvaikuttavuus. Täydellisiä kriteereitä tämän arvioimiseksi ei ole olemassa ja siksi taistelu rahoituksen kohdentamisesta on Suomessa ollut repivää ja vastakkain asettelevaa. </p>
<p>Alueiden huomion keskiössä ei pitäisi olla vain oman alueen tarpeet, rahoitusperinteet tai niiden puute, vaan alueen potentiaalin tunnistaminen, selkeiden tulostavoitteiden ja -lupausten asettaminen, yhteistyö sekä kyky kehittää unionin ja Suomen kilpailukykyä.</p>
<h2>Kolme rahastoa täydentävät toisiaan</h2>
<p>Uuden ohjelman rahoitus tulee jatkossa kolmesta rahastosta, jotka täydentävät toisiaan. </p>
<p><strong>Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)</strong> keskittyy erityisesti pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen, sekä elinkeinolähtöiseen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaan. TKI-toiminnan tavoitteena on elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen, uudet tuotteet, palvelut ja niiden kaupallistaminen. Erityisen painoarvon saavat energiatehokkuuteen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan, kiertotalouteen sekä digitaaliseen murrokseen liittyvä TKI-toiminta ja yritystoiminnan kehittäminen. Lisäksi EAKR tukee pk-yritysten investointeja tukevaa liikenneinfrastruktuuria Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ilmastotoimiin tulee kohdentua vähintään 35 prosenttia EAKR-toimista.</p>
<p><strong>Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+)</strong> tähtäimessä on saada käyttöön koko Suomen työvoimapotentiaali ja edesauttaa työpaikkojen ja työvoiman kohtaamista. ESR+ -toimilla muun muassa kehitetään työllisyyttä, jatkuvaa oppimista ja osallisuutta tukevia palveluja. Tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua ja tarjontaa, osaamisen ennakointia, sekä työelämän laatua. Rahastossa painotetaan aiempaa enemmän sosiaalista osallisuutta eli kaikkein heikommassa asemassa olevien työelämäedellytysten parantamista. Erityistä huomioita kiinnitetään myös sosiaalisten innovaatioiden synnyttämiseen ja juurruttamiseen. Tässä kohteeksi on valittu lastensuojelunuorten palveluiden kehittäminen. ESR+-toiminnassa uutena elementtinä on aineellinen apu, joka tarkoittaa tukea ruoan tai perushyödykkeiden ostoon. Aineellisen avun yhteydessä tarjotaan aina myös muuta apua, jolla pyritään henkilön kokonaistilanteen parantamiseen.</p>
<p><strong>Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF)</strong> on uusi rahasto ja sen toimet kytkeytyvät alueiden hallittuun luopumiseen energiaturpeen käytöstä. JTF:n tuella luodaan uusia ja korvaavia työpaikkoja ja monipuolistetaan alueen elinkeinorakennetta. Lisäksi sillä voidaan tukea turvesoiden jälkikäyttöä ja ehkäistä ympäristölle aiheutuvia haittavaikutuksia. JTF ei ole tarkoitettu turveyrittäjien suoriin tukitoimiin. JTF-toimet perustuvat 14 alueella valmisteltaviin alueellisiin suunnitelmiin, jossa valittavat JTF-toimet perustellaan. Rahaston toimenpiteet käynnistyvät vasta keväällä 2022.</p>
<h2>Parempia tuloksia ja vaikuttavuutta, vähemmän byrokratiaa </h2>
<p>Rahoituksen hakeminen ja hankkeiden hallinnointi hoidetaan kokonaan uuden digitaalisen EURA2021-palvelujärjestelmän kautta. Järjestelmä ohjaa hakijaa ja viranomaista huomioimaan rahoitus- ja maksatushakemuksissa sekä tuloksellisuuden raportoinnissa kaikki lainsäädännön ja hyvän hallinnon edellyttämät seikat. Digitaaliset prosessit keventävät hallinnollista taakkaa, parantavat oikeusvarmuutta ja mahdollistavat ohjelman tulosten luotettavan seurannan ja raportoinnin sekä kotimaassa että EU:lle.</p>
<p>Uudella ohjelmakaudella yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttö lisääntyy niin, että kaikissa hankkeissa käytetään niitä joko kokonaan tai osittain. Kustannusmallit yhdenmukaistavat hallinnollisia käytäntöjä ja tehostavat toimintaa. Ne mahdollistavat tuensaajan ja viranomaisen työn painopisteen kohdentumisen jälkikäteen tehtävästä tosiasiallisten kustannusten tarkasta raportoinnista enemmän laadukkaaseen ja tulokselliseen valmisteluun ja toteutukseen. </p>
<h2>Suomen viides ohjelmakausi on alkamassa</h2>
<p>Loppuvuoden aikana toiminta voidaan käynnistää asteittain hankehauilla. Rahoituspäätöksiä päästään tekemään ensi keväänä. Komission lopullinen hyväksyntä ohjelmalle saataneen maalis-huhtikuussa 2022. Kaikkiaan käytössä on noin 3 miljardia euroa julkista rahoitusta. </p>
<p>Ohjelman tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia uudistumiseen ja kehittämiseen – otetaan siitä kaikki irti!</p>
<p><em>Aluekehitysjohtaja Johanna Osenius, työ- ja elinkeinoministeriö</em><br />
</p>Anniina Lehtonen2021-10-21T10:42:00ZOhjaamot uudistusten äärellä Anna Rissanenhttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=944760792021-10-13T07:55:24Z2021-10-13T07:25:00Z<p><img alt="Janne Savolainen ja Jani Lehto" data-fileentryid="94476948" src="https://tem.fi/documents/1410877/47287773/Savolainen_Lehto_Blogi.jpg/a7ac43ba-4b79-306e-68e6-b61579b0e80e?t=1634110402498&imagePreview=1" style="float: left;" />Ensimmäinen nuorten matalan kynnyksen palvelupiste Ohjaamo perustettiin vuonna 2015, ja nyt toiminnassa on kaikkiaan 70 Ohjaamoa ympäri maan. Ohjaamot ovat olemassaolonsa aikana kokeneet useita eri sektoreiden uudistuksia, jotka kaikki ovat vaikuttaneet ja muovanneet toimintaa. Nyt keskustellaan eritoten siitä, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus ja työllisyyspalveluiden siirto paikallistasolle vaikuttavat Ohjaamoiden organisoitumiseen.</p>
<p>Vuoden 2020 lopussa avasimme <a href="https://tem.fi/blogi/-/blogs/pidetaan-kiinni-nuorten-ohjaamojen-vahvuuksista" target="">blogikirjoituksella </a>Ohjaamoiden kuulumisia. Nyt vuoden 2021 lähestyessä loppua ovat työllisyyden kuntakokeilualueiden Ohjaamot toimineet puoli vuotta osana tai yhteistyössä kokeiluun osallistuvien kuntien kanssa. Monenlaista kokemusta on ehtinyt kertyä, ja keskustelu kokemuksista jatkuu vilkkaana. Onkin taas aika tarkastella Ohjaamoiden tilannetta ja tulevaa. Hyvän taustan tarkastelulle antavat 13–14.10.2021 vietettävät vuotuiset Ohjaamopäivät.</p>
<h2>TE-palvelut 2024 -uudistus tarjoaa mahdollisuuden kehittää Ohjaamo-toimintaa oman alueen tarpeisiin</h2>
<p>TE-palvelujen uudistuksen lähtökohtana on, että kunnalle siirretään työllisyydenhoidon palvelut mahdollisimman laajasti. Käytännössä palvelut tulisivat monin paikoin olemaan useammasta kunnasta muodostuvan yhteistoiminta-alueen vastuulla, koska vähimmäisvaatimuksena olisi 20 000 henkilön työvoimapohja. Palvelujen mukana kuntien kannettavaksi siirtyisi aiempaa suurempi osuus työttömyysturvan rahoituksesta. Jotta kunnat voisivat vaikuttaa toteutuvaan rahoitusosuuteensa, niille annettaisiin samalla vapautta järjestää ja tuottaa työllisyyttä edistävät palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla. </p>
<p>Uudistuksen myötä myös Ohjaamo-toiminnan järjestämisen valta ja vastuu siirtyvät entistä selkeämmin kunnille, kuten meneillään olevissa työllisyyden kuntakokeiluissa on jo tapahtunut. Ohjaamoille on luotu yhteiset valtakunnalliset raamit, mutta nyt ja jatkossa on paikallisesti ja alueellisesti käytävä keskustelu Ohjaamon tavoitteesta ja toiminnan organisoitumisesta. Yhteisesti valmistellut <a href="https://tem.fi/documents/1410877/2934378/Ohjaamotoiminnan+perusteet" target="">Ohjaamon perusteet -dokumentti </a>kuvaa kuitenkin edelleen varsin osuvasti Ohjaamojen ydintä. Dokumenttia käytetään edelleen yhteisen käsityksen muodostamisen pohjana.</p>
<p>Ohjaamoiden kannalta keskeiset nuorisotyön ja koulutuksen sektorit ovat kuntien vastuulla. Tämä antaa mahdollisuuden kehittää Ohjaamo-toimintaa vastaamaan entistäkin vahvemmin alueellista ja paikallista tarvetta. Tällä hetkellä osa Ohjaamoista toimii hallinnollisesti nuorisotoimen alla, osa työllisyyspalveluissa ja osa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden alla. Ohjaamo voi jatkossakin olla organisoituna työllisyyspalveluissa tai nuorisotoimessa. Olennaista on yhteinen ja jaettu ymmärrys tavoitteista. Kannustava rahoitus ohjannee tulevaisuudessa toimintaa tähän suuntaan.</p>
<h2>Jatkossakin Ohjaamoissa on kyse yhteistyöstä valtion, aluehallinnon ja paikallishallinnon välillä</h2>
<p>Tulevaisuudessa Ohjaamon organisointi ja toiminnan tarpeen arviointi kuuluvat selkeästi alueellisille ja paikallisille toimijoilla. Mitä tapahtuu valtion ja alue- sekä paikallishallinnon yhteistyölle? Mikä on valtion rooli? </p>
<p>Hallitusohjelmassa todetaan, että osana nuorisotakuuta kehitetään Ohjaamoja. Nykyinen hallitus on vakiinnuttanut nuorten psykososiaalisen tuen ONNI-toiminnan ja yhteisen Ohjaamojen kehittämistuen KEHA-keskukseen. Lisäksi Suomen kestävän kasvun ohjelmassa varattiin 13 miljoonan euron rahoitus kannustinmalliin, jolla vahvistetaan Ohjaamoiden moniammatillisuutta. Valtio tarjoaa jatkossakin kanavat yhteiseen kehittämiseen ja kokemusten vaihtoon sekä vuoropuheluun alueiden ja valtion välillä. Kehitämme Ohjaamoja tulevaisuudessakin yhteistyössä vahvistaen tietopohjaa, vertaisoppimista, osaamista ja verkostoitumalla!</p>
<p>Uudistusten keskellä voitaneen pohtia myös kauaskatseisemmin sitä, että tulisiko Ohjaamot vakiinnuttaa lainsäädännöllä, jolloin toiminnalle luodaan tilaa kehittyä. </p>
<p><em>Johtava asiantuntija Janne Savolainen ja erityisasiantuntija Jani Lehto, työ- ja elinkeinoministeriö</em></p>Anna Rissanen2021-10-13T07:25:00ZUusia työpaikkoja syntyi myös vuonna 2020Johanna Keskitalohttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=933685682021-10-05T09:58:57Z2021-10-04T13:38:00Z<p><img data-fileentryid="93490421" src="https://tem.fi/documents/portlet_file_entry/1410877/Heikki_Minna_blogiin.jpg/6f8da8b9-afaf-a47f-45c0-d79a901339cd?&imagePreview=1" style="float: left;" /></p>
<p>Viime viikolla julkaistiin uusi, vuoden 2020 aineistoon perustuva analyysiraportti toimipaikkojen työnhausta, rekrytoinneista ja niihin liittyvistä ongelmista Suomessa. Tilastokeskus kerää toimipaikkatasoisen kyselyaineiston neljä kertaa vuodessa Suomessa toimivista eri sektoreiden toimipaikoista. Nämä kvartaaleittain kerätyt aineistot yhdistetään vuositason aineistoksi, jota hyödynnetään analysoitaessa esimerkiksi rekrytointiongelmia ja niistä johtuvaa työvoimapulaa.</p>
<p>Tässä nostamme esiin kysymyksen uuden työntekijän saamisen vaikeudesta. Toimipaikoilta kysytään kyselyssä niiden tulevaisuuden suunnitelmista ja siitä, onko niillä aikomus palkata uusia työntekijöitä seuraavien 12 kuukauden aikana. Jos on, aineistossa on tieto 1-2 yleisimmästä tai tärkeimmästä ammatista, johon työntekijöitä aiotaan palkata. Lisäksi tiedetään, kuinka vaikeaa toimipaikka arvelee uuden työntekijän saamisen olevan.</p>
<h2>Yksityisellä sektorilla lähes joka viides toimipaikka aikoi lisätä henkilöstöä</h2>
<p>Kaikista toimipaikoista henkilöstöä suunnitteli vuonna 2020 lisäävänsä noin joka kuudes (16 %). Yksityisen sektorin toimipaikoista henkilöstömäärän arvioi lisääntyvän 18 prosenttia, kuntasektorin toimipaikoista 11 prosenttia, valtion toimipaikoista 9 prosenttia ja järjestöjen tai yhdistysten toimipaikoista 12 prosenttia.</p>
<p>Toimialoista suurinta kasvuodotus oli informaatio- ja viestintäalalla, jolla noin joka kolmas toimipaikka (31 %) arvioi henkilöstömäärän kasvavan tulevan 12 kuukauden aikana. Rakentamisessa vastaava osuus oli 21 prosenttia, terveys- ja sosiaalipalveluissa 19 prosenttia, teollisuudessa samoin 19 prosenttia ja kaupan alalla 16 prosenttia.</p>
<p>Informaatio- ja viestintäala oli palkkaamassa etenkin ohjelmistokehittäjiä ja ohjelmoijia. Myös koodareille ja myyntialan henkilöstölle oli tarvetta. Rakennusalalle tarvittiin rakennusmiehiä, sähköasentajia ja kirvesmiehiä. Terveys- ja sosiaalipalveluissa tarvetta oli etenkin lähihoitajille, mutta myös sairaanhoitajille ja fysioterapeuteille. Kaupan alalla uusien työntekijöiden tarve kohdistui erityisesti myyjiin.</p>
<h2>Uuden osaavan työntekijän löytäminen on usein vaikeaa</h2>
<p>Tässä kirjoituksessa mielenkiintomme kohdistuu erityisesti osaavan työntekijän saamisen vaikeu-teen. Tämä kysymys kysyttiin siis niistä toimipaikoista, joissa henkilöstömäärän suunniteltiin kasvavan tulevien 12 kuukauden aikana.</p>
<p>Näistä toimipaikoista uuden työntekijän saamisen koki helpoksi noin joka viides (22 %), jonkin verran vaikeaksi noin puolet (49 %) ja hyvin vaikeaksi vajaa kolmannes (29 %). Vaikeinta uuden työntekijän saaminen oli informaatio- ja viestintäalalla. Tämän toimialan kasvua suunnitelleista toimipaikoista 42 prosenttia piti uutta rekrytointia hyvin vaikeana. Rakentamisen toimialalla vastaava osuus oli 39 prosenttia ja teollisuudessa 38 prosenttia.</p>
<p>Kun otetaan mukaan myös ne toimipaikat, joissa uuden työntekijän saaminen koettiin jonkin ver-ran vaikeaksi, listan kärkeen siirtyy rahoitus- ja vakuutusala (90 %). Toisena sen jälkeen on teollisuus (87 %), kolmantena rakentaminen (86 %) ja neljäntenä terveys- ja sosiaalipalvelut (84 %). Listan kolme viimeistä toimialaa ovat majoitus- ja ravitseminen (50 %), koulutus (50 %) ja taiteet, viihteet ja virkistys (45 %). Näilläkin toimialoilla siis puolet tai lähes puolet toimipaikoista näki, että uuden työntekijän löytäminen tuli olemaan vaikeaa.</p>
<h2>Kohtaantoa tulee tehostaa</h2>
<p>Tilanne, jossa uuden työntekijän saaminen haettavana olevaan tehtävään aina ja kaikkialla olisi helppoa, ei ole tietenkään realistinen. Työvoimakapeikkoja on aina, emmekä tule nopeasti pääsemään tilanteeseen, jossa työn tarjonta ja kysyntä kohtaisivat tasapainotilassaan.</p>
<p>Työmarkkinoiden kohtaantoa on kuitenkin varaa ja syytä tehostaa. Kuten viime viikolla julkaisusta analyysiraportistamme selviää, joka neljäs toimipaikka voisi laajentaa toimintaansa, jos työvoiman saatavuus ei olisi ongelma. Tämä tarkoittaa noin 37 600 toimipaikkaa. Näistä yhdeksän kymmenestä toimii yksityisellä sektorilla.</p>
<p>Osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat eivät ole aineistommekaan valossa pieniä, vaan muodostavat merkittävän kasvun esteen toimipaikoissa. Nähtäväksi jää, pystymmekö jo toi-meenpannuilla ja suunnitteilla olevilla politiikkakeinoilla tehostamaan kohtaantoa niin, että pärjäämme tulevaisuudessa yhä voimakkaammin kansainvälistyvässä ja kovenevassa kilpailussa osaavasta työvoimasta.</p>
<p><em>Minna Ylikännö, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, työ- ja elinkeinministeriö</em></p>
<p> </p>Johanna Keskitalo2021-10-04T13:38:00ZHallitus tukee tasapainoista aluekehitystä EU:n kauttaKaisu Ahohttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=928864162021-09-30T10:47:18Z2021-09-30T10:01:00Z<p><img alt="Mika Lintilä" data-fileentryid="47287802" src="https://tem.fi/documents/1410877/47287773/mika-lintila330.jpg/c70d8063-523b-b0cd-2dbf-8d74f05e90af?t=1606314452983&imagePreview=1" style="float: left;" />Hallituksen tavoitteena on tukea Suomen eri alueiden tasapainoista kehitystä ja vahvistaa alueellista tasa-arvoa. Aluepolitiikalla vaikutetaan yritysten toimintamahdollisuuksiin, alueiden elinvoimaan ja sitä kautta kansalaisten hyvinvointiin. Tähän tähdätään myös EU:n alue- ja rakennepolitiikalla.</p>
<p>Unionin alue- ja rakennepolitiikalla tasoitetaan alueiden kehityseroja ja lisätään aluetalouksen kasvua ja kilpailukykyä. Nyt jaossa olleiden EU-rahojen tavoitteet liittyvät pk-yritysten kehittämiseen, TKI-toimintaan, työllisyyteen, osaamiseen, kansalaisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin sekä oikeudenmukaiseen siirtymään kohti vihreää taloutta. </p>
<p>Olemme tänään päässeet hallituksessa sopuun alue- ja rakennepolitiikan alueellisesta rahoituksesta tuleville vuosille. Alueellinen jako päätetään seitsemän vuoden välein ohjelmakausittain, ja yleensä jako on tehty Suomen sisällä maakuntien toimesta. Rahoitus tulee kolmesta rahastosta, jotka ovat Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto. </p>
<p>Tällä kertaa neuvottelut olivat aiempaa vaikeammat ja ne pitkittyivät, koska komissio halusi alkuperäisessä esityksessään painottaa rahoitusta aiempaa enemmän Uudellemaalle. Kaikkiaan jaettavaa oli aiempaa enemmän Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) kautta, mutta toisaalta EAKR-rahoitusta tuli Suomeen aiempaa vähemmän. </p>
<p>Halusin omassa ratkaisussani varmistaa sen, että mikään maakunta ei menetä rahoitusta nykyiseen ohjelmakauteen verrattuna, kun tarkastellaan EU:n ja valtion kokonaisrahoitusta kaikista kolmesta rahastosta. </p>
<p>Huomioin erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomesta tulleen huolen aluejaon periaatteellisesta merkityksestä – Suomen EU-jäsenyyden yhteydessä on tunnistettu Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema eikä sitä tällä tai millään muullakaan kansallisella päätöksellä horjuteta.</p>
<p>Tänään hyväksytty päätös turvaa Itä- ja Pohjois-Suomen rahoituksen tason. Siihen hyödynnetään nykyisen ohjelmakaudelta käyttämättä jääneitä hankerahoja, jotka kohdennetaan kokonaisuudessaan Itä- ja Pohjois-Suomeen. Harvan asutuksen erityisrahoitus kohdennetaan vain Itä- ja Pohjois-Suomeen, kuten tähänkin saakka.</p>
<p>Aluekehityksen isossa kuvassa alueiden väliset erot ovat pienentyneet, mutta alueiden sisäiset erot kasvaneet. Myös Euroopan komissio on kiinnittänyt asiaan huomiota. Suomessakin myös Etelä- ja Länsi-Suomessa on tukea tarvitsevia alueita. Tämän takia nyt tehty päätös tasapainottaa maan sisäistä rahoituksen jakaumaa, eli tulevalla kaudella rahoitus jakautuu hieman aiempaa tasaisemmin eri maakuntien välillä.</p>
<p>Yhtenä vaikeutena neuvotteluissa on ollut yhteisesti hyväksytyn aluekehityskuvan puute. Päätöksentekijöillä pitää olla jatkossa yhteinen näkemys aluekehityserojen tasaamisesta. Olen nimittämässä lähiviikkoina työryhmän, jonka tehtävänä on määritellä tavoitteet näiden erojen tasaamiseksi. </p>
<p>Toiveeni on, että työryhmä rakentaa työnsä pohjalta yleisesti hyväksytyt aluekehityksen seurantavälineet ja -mittarit jatkoa ajatellen ja löydämme maan sisäiseen EU-rahojen jakoon nykyistä kestävämmän tavan.</p>
<p><em>Mika Lintilä, elinkeinoministeri</em><br />
</p>Kaisu Aho2021-09-30T10:01:00ZHallituksen työllisyyspolitiikalla vastataan kohtaanto-ongelmaan ja parannetaan työllisyyttäHanna Sänttihttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=924920882021-09-28T10:43:01Z2021-09-27T11:10:00Z<p><img alt="Tuula Haatainen" data-fileentryid="47287817" src="https://tem.fi/documents/1410877/47287773/tuula-haatainen330.jpg/64c2b4a1-dad0-5b4f-3b20-936063810b29?t=1606314453562&imagePreview=1" style="float: left;" />Olemme Suomessa nopeasti toipumassa koronan aikaisesta kriisistä ja talous on elpynyt hyvin. Tämä näkyy myös siinä, että meillä on entistä enemmän kysyntää osaavalle työvoimalle – tarpeet tosin vaihtelevat voimakkaasti niin alue- kuin alakohtaisesti. On selvästi aloja, joissa meillä on kohtaanto-ongelmaa, esimerkiksi ravintola-alan työntekijöistä moni on vaihtanut alaa koronan tuoman epävarmuuden seurauksena.</p>
<p>Samalla meillä on edelleen paljon ihmisiä, jotka etsivät kuumeisesti töitä, vaikka tuoreimmat työllisyysluvut kertovatkin hallituksen politiikan purevan työttömyyteen. Saan viikoittain yhteydenottoja kansalaisilta, jotka kertovat tehneensä pitkän työuran, kouluttautuneensa aktiivisesti ja työttömyyden kohdatessa päivittäneensä osaamistaan, vaikka ikää on kertynyt. Silti heitä ei kutsuta edes haastatteluihin. Toisaalta yhteydenottajien joukossa on paljon vastavalmistuneita nuoria, jotka ovat valmiita ottamaan monenlaista työtä vastaan, mutta esteeksi nousee työkokemuksen puute.</p>
<p>Työ- ja elinkeinoministeriössä on johdollani valmisteltu monia uusia toimia, joilla edistetään osaavan työvoiman saatavuutta ja parannetaan työllisyyspalveluita. Merkittävin valmisteilla oleva toimenpide on TE2024-uudistus, jossa työ- ja elinkeinopalvelut siirretään vuoden 2024 alussa kuntien järjestämisvastuulle.</p>
<h2>Hallitus joutuu korjaamaan ongelmia, jotka ovat syntyneet vuosien saatossa</h2>
<p><strong>Sanna Marinin</strong> hallitus joutuu korjaamaan ja ratkomaan ongelmia, joita työmarkkinoilla on pidemmällä ajalla syntynyt. Sosiaali- ja terveyspalveluiden työvoimapula on esimerkiksi kehittynyt vuosien saatossa ja siihen olisi pitänyt pystyä puuttumaan jo paljon aikaisemmin. Tietoa on ollut käytössä, mutta se ei riitä, jos se jää hyllyyn pölyttymään. Nyt hallitus päätti budjettiriihessä käynnistää STM:n johdolla poikkihallinnollisen ohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.</p>
<p>Tutkimukset antavat meille runsaasti tietoa siitä, millaisia esteitä kohtaannon tehostamiselle on. Tarvitsemme enemmän alueellista ja ammatillista liikkuvuutta, monialaista tukea työnhakijoille, sekä osaamisen tunnistamisen kehittämistä. Tarvitsemme jatkuvan oppimisen tukemista sekä laadukkaampaa työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointitietoa. Tarvitaan myös sekavan palvelujärjestelmän selkiinnyttämistä sekä kunnolliset resurssit tehdä yksilöllistä ja vaikuttavaa asiakastyötä.</p>
<h2>Työhakijoille tarjotaan aiempaa yksilöllisempää palvelua</h2>
<p>Kaikkeen tähän hallitus on etsinyt ratkaisuja ja tehnyt päätöksiä. Haluan, että osaamme ottaa oppia myös muilta, kuten Pohjoismaista. Työnhakijat tulevat saamaan aiempaa yksilöllisempää palvelua ns. niin sanotun pohjoismaisen työvoimapalvelumallin avulla, jossa TE-palveluiden resursseja lisätään merkittävästi ensi vuodesta alkaen. Uudesta mallista annetaan hallituksen esitys eduskunnalle tänä syksynä. Käynnissä olevien kuntakokeilujen avulla luomme toimintamalleja, joilla voimme tukea TE-palveluiden siirtämistä paikallistasolle, entistä lähemmäs asiakkaita ja alueen elinkeinoelämää. </p>
<p>Hallitus tukee työperäistä maahanmuuttoa yritysten työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.<br />
Nopeutamme työperäisen maahanmuuton prosesseja samalla huolehtien ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnasta. Suomen työmarkkinoilla pitää toimia Suomen pelisääntöjen mukaan. Samalla meidän pitää petrata siinä, kuinka tunnistamme ja tunnustamme meille muualta töihin tulevien osaamisen. Hallituksen budjettiriihessä tähän päätettiin kiinnittää erityistä huomiota. </p>
<p>Osatyökykyisten osallistumista työmarkkinoille tuetaan valtion uudella erillistehtäväyhtiöllä, josta myös annetaan esitys eduskunnalle tänä syksynä. </p>
<p>Teemme tiiviistä yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Toimintansa aloittava jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus tukee entistä paremmin osaamisen vahvistamista ja työmarkkinoiden tarpeiden ennakointia pidemmällä aikavälillä.</p>
<h2>Hyvinvointivaltion turvaaminen vaatii merkittäviä panostuksia osaamiseen</h2>
<p>Kohtaantoa ei tehosteta yhdessä yössä, eikä sellaista varmasti odotetakaan. On kuitenkin selvää, että hyvinvointivaltion turvaaminen tuleville sukupolville vaatii merkittäviä panostuksia osaamiseen, sen ylläpitämiseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä työelämän laadun kehittämiseen. En myöskään pidä esityksiä työttömyysturvan heikentämisestä perusteltuina tilanteessa, jossa erityisesti korona on ajanut monia työikäisiä yli vuoden työttömyyteen tehtävistä, joissa työttömyyden uhka ei ollut millään lailla todellinen.</p>
<p>Kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa tarvitaan niin julkisen vallan tukea kuin elinkeinoelämän toimia, sillä hallitus ei voi rekrytoida yritysten puolesta. Toivoisin, että myös yritykset ja elinkeinoelämä miettisivät, millaisin toimin ne voivat tukea avoimien työpaikkojen täyttymistä, vaikka nuoren hakijan työkokemus olisi vähäisempi. Meillä on myös hyviä esimerkkejä yrityksistä, jotka hyödyntävät esimerkiksi oppisopimuskoulutusta tai muuten kouluttavat osaajia omiin spesifeihin tarpeisiinsa. Kilpailukykyisen palkan lisäksi hyvillä työoloilla on suuri merkitys sille, mille alalle aktiivisesti hakeudutaan. Näitä keskusteluja käyn vielä syksyn aikana alakohtaisesti työmarkkinajärjestöjen kanssa. <br />
</p>
<p><em>Tuula Haatainen, työministeri</em></p>Hanna Säntti2021-09-27T11:10:00ZKausityöläisten neuvontapalvelu poikii viisi rikosilmoitusta ja kuusi työsuojelutarkastustaJohanna Keskitalohttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=916455922021-10-13T11:40:29Z2021-09-20T09:28:00Z<p><br />
</p>
<p><img alt="Pia Marttila, RIKU ja Olli Sorainen, TEM." data-fileentryid="91646261" src="https://tem.fi/documents/portlet_file_entry/1410877/blogi_pia_olli_20092021.jpg/56de2877-28b9-e315-dbf6-7d4c550f631d?&imagePreview=1" style="float: left;" /></p>
<p>Kausityöntekijät ovat suurin Suomessa työssä käyvien ulkomaalaisten ryhmä. Heistä iso osa käy töissä maatiloilla, joissa työsuhteet ovat lyhyitä. Työntekijät ovat yleensä nuoria ja monet ensimmäistä kertaa ulkomailla.</p>
<p>Työntekijöiden ja työnantajien välistä kommunikointia vaikeuttaa kielitaidon puutteellisuus molemmin puolin. Kun kausityöntekijöiden Suomeen tuloon yleensä liittyy myös erilaisia välikäsiä lähtömaassa, kausityöntekijöiden tietämys työmarkkinoiden pelisäännöistä ja omista oikeuksistaan Suomessa voi olla hyvinkin heikoissa kantimissa.</p>
<p>Tämän vuoksi kausityöntekijöiden tietoisuutta omista oikeuksistaan pyritään parantamaan jakamalla heille erilaista <a href="https://tem.fi/-/tuore-esite-ja-neuvontapalvelu-ehkaisevat-kausityolaisten-ja-muiden-suomeen-toihin-tulevien-hyvaksikayttoa" target="">infomateriaalia</a>, jota työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut yhdessä sidosryhmien kanssa. Netissä oleva yleistieto ei kuitenkaan auta, kun yksittäinen kausityöntekijä ajautuu ongelmiin tai jos ilmenee erityinen tiedontarve.</p>
<h2>Osalle kausityöläisistä ei ole tehty edes työsopimusta</h2>
<p>Näitä tilanteita varten työ- ja elinkeinoministeriö hankki kesäksi 2021 Rikosuhripäivystykseltä venäjänkielisen neuvontapalvelun. Maatiloilla satoa korjaavat ulkomaalaiset kausityöntekijät ovat valtaosin venäjänkielisiä tai ainakin venäjää osaavia. Palvelu oli kokeiluluonteinen ja siihen sai puhelinsoiton lisäksi yhteyden viestisovelluksilla. Monellakaan kau-sityöntekijällä kun ei ole ladattuna saldoa suomalaiselle prepaid-liittymälleen.</p>
<p>Luottamuksellinen palvelu oli tarkoitettu erityisesti niille ulkomaalaisille työntekijöille, jotka epäilivät tulleensa hyväksikäytetyiksi työssään. Lailliset työajat sekä minimipalkkaus olivat useille tuntemattomia.</p>
<p>Harva yhteyttä ottaneista tiesi työsuhteeseensa sovellettavasta työehtosopimuksesta, saati siitä mitä se sisälsi. Usein heille ei ollut tehty edes varsinaista työsopimusta. Teollisuusliitto on laatinut kausityöntekijöille suunnatun infomateriaalin työehdoista usealla kielellä, mutta materiaali ei ollut tavoittanut soittajia.</p>
<h2>Kausityöläisten kotimaissa toimivat välittäjät voivat vetää välistä</h2>
<p>Palveluun yhteyttä ottaneet kausityöntekijät kertoivat useammissa tapauksissa myös ongelmista heidän kotimaassaan rekrytoinnin hoitaneen välittäjän kanssa. Vaikka työnvälitysmaksut on Suomessa kielletty, on niiden perimistä lähtömaassa erittäin vaikeaa valvoa.</p>
<p>Soittajat kertoivat ongelmista myös heidän kotimaastaan tulevien työnjohtajien kanssa. Työnjohtajat ovat maatiloilla usein ainoita, jotka pystyvät kielitaitonsa vuoksi kommunikoimaan suoraan työnantajan kanssa, minkä vuoksi työnantajalta tuleva tieto suodattuu työnjohtajien kautta. Tämä aiheuttaa pahimmillaan ongelmia sekä työnantajalle että työntekijälle, jos työnjohtaja esimerkiksi päättää vaatia provisiota työntekijöiden palkasta.</p>
<h2>Kielitaidottoman kausityöläisen on vaikea saada apua yksin</h2>
<p>Osa yhteydenotoista ei koskenut varsinaista hyväksikäyttöä. Ensimmäistä vuotta voimassa oleva lainsäädäntö, joka mahdollistaa kausityöntekijälle työantajan vaihtamisen kesken kautta, oli monille vielä tuntematon. Kielitaidottomien työntekijöiden oli vaikeaa yksin vaihtaa työnantajaa.</p>
<p>Ongelmallisia olivat myös ne tilanteet, joissa työntekijällä ja työnantajalla tuli riitaa ja työntekijän käskettiin poistua tilalta, mutta hän oli rahaton ja vailla uutta paikkaa, minne mennä ja paluulippu kotiin oli vasta pitkän ajan päästä. Tällaiset tilanteet kuvaavat sitä tukalaa asemaa, joka Suomessa kausityössä olevalla kielitaidottomalla työntekijällä voi olla.</p>
<p>Ongelmia työntekijöille aiheuttivat myös esimerkiksi verokorttien myöhästymiset sekä epäselvyydet liittyen koronakaranteeneihin sekä työskentelyyn niiden aikana. Harvalla viranomaisella oli palvelua muilla kuin kotimaisilla kielillä, mikä rajoitti joissain tapauksissa mahdollisuuksia ottaa yhteys suoraan viranomaiseen.</p>
<h2>Ylipitkiä työpäiviä ja vakavia puutteita palkkauksessa</h2>
<p>Kysyntä osoitti, että venäjänkieliselle neuvontapuhelimelle oli tarvetta. Yhteydenottoja tuli kesän aikana 62. Moni yhteydenotoista koski useampaa henkilöä, joten palvelun piirissä oli yhteensä 142 henkilöä.</p>
<p>Rikosuhripäivystys on avustanut viiden rikosilmoituksen tekemistä, jotka koskevat 40 työntekijää. Työsuojeluviranomaisille on tehty kuusi tarkastuspyyntöä ja useita konsultaatioita soittajien puolesta. Useimmat ilmoituksista ovat koskeneet ylipitkiä työpäiviä, vapaapäivien puutetta ja joskus vakaviakin puutteita palkkauksessa.</p>
<p>Rikosuhripäivystys on sopinut Aluehallintovirastojen kanssa kesän kokemusten arvioinnista. Puhelinneuvontapalvelun jatkosta päätetään näiden kokemusten perusteella työ- ja elinkeinoministeriössä. Myös muita toimia ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi on valmistelussa.</p>
<p><em>Pia Marttila, koordinoiva erityisasiantuntija, Rikosuhripäivystys<br />
Olli Sorainen, hallitusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö</em></p>
<p> </p>
<p> </p>Johanna Keskitalo2021-09-20T09:28:00ZElinkeinoministeri Mika Lintilä: Ilmasto- ja energiastrategia painottaa päästötöntä energiaa ja teollisia investointeja Mauri Vieruhttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=911767242021-09-17T05:52:01Z2021-09-17T05:50:00Z<p><img alt="Elinkeinoministeri Mika Lintilä" data-fileentryid="47287802" src="https://tem.fi/documents/1410877/47287773/mika-lintila330.jpg/c70d8063-523b-b0cd-2dbf-8d74f05e90af?t=1606314452983&imagePreview=1" style="float: left;" />Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla tehtävän ilmasto- ja energiastrategian valmistelun lähtökohtana on Suomen tavoite olla hiilineutraali 2035, ja että tämä saavutetaan kustannustehokkaasti ja alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.</p>
<p>Ilmasto- ja energiastrategia käsittelee laajasti kaikkia päästöjä, mutta huomion keskipisteessä on päästökauppasektori ja erityisesti energia ja teollisuus.</p>
<p>Hallitus sopi jo viime kevään puoliväliriihessä, että ilmasto- ja energiastrategian alalta haetaan 6-7 miljoonan tonnin lisäpäästövähennyksiä. Nyt viime viikon budjettiriihessä pystyimme toteamaan, että olemme hyvin tällä polulla. </p>
<p>EU:n päästökaupan kiristyminen sekä hallituksen päättämät energiaverotuksen uudistukset sekä kestävän kasvun panostukset vievät kohti tavoitetta.</p>
<p>Polun teollisuuden päästöjen vähentämiseen osoittavat teollisuuden ja toimialojen laatimat vähähiilisyystiekartat.<b> </b>Arvostan suuresti niiden puitteissa tehtyä työtä ja katson, että niiden on oltava pysyvä ja elävä osa ilmastopolitiikkaa.</p>
<p>Olennaista on, että Suomi on oltava sellainen investointiympäristö, joka tukee tiekarttojen toteuttamista.</p>
<p>EU-sääntely vaikuttaa myös merkittävästi siihen, miten voimme onnistua tavoitteissamme. Se tuo sekä selkänojaa esimerkiksi kiristyvän päästökaupan myötä, mutta myös huolta ristikkäisestä sääntelystä. Tämä koskee esimerkiksi energiatehokkuustavoitteita.</p>
<p>Olemme strategian valmistelussa tunnistaneet viisi erityisteemaa, joita strategiassa on käsiteltävä. Ne ovat:</p>
<ul>
<li>Sähköistyminen ja järjestelmäintegraatio,</li>
<li>Vety ja sähköpolttoaineet,</li>
<li>Tulevaisuuden lämpöjärjestelmä eli käytännössä hiilen, öljyn ja turpeen korvaaminen sekä biomassan rooli ja polttoon perustumattomat lämmöntuotantomuodot,</li>
<li>Merituulivoiman edistäminen ja</li>
<li>Ydinenergia.</li>
</ul>
<p>Hyvä uutinen on, että energian tuotannon, erityisesti sähkön päästöt ovat vähentymässä nopeasti. Ylitimme hetki sitten merkkipaalun, kun suurempi osuus Suomen kuluttamasta energiasta oli uusiutuvaa kuin fossiilista. Energiateollisuus on kertonut, että he joutuvat päivittämään arvionsa kaukolämmön päästöjen vähenemisestä vuoden sisään.</p>
<p>Energian tuotannon päästöt ovat siis jo nykykehityksellä vähenemässä radikaalisti vuoteen 2035 mennessä. Tähän vaikuttaa uusi ydin- ja tuulivoima, kivihiilen energiakäytön kielto, turpeen käytön markkinaperusteinen pieneneminen sekä rakennusten öljylämmityksen väheneminen.</p>
<p>Samalla teollisuuden päästöjen vähentäminen tulee vaatimaan mittavia investointeja prosessipäästöjen vähentämiseen.</p>
<h2>Päästöt vähenevät investoimalla</h2>
<p>Haluan korostaa, että investointien merkitys on aivan keskeinen teollisuuden päästövähennysten saavuttamisessa. Olen tyytyväinen, että tämä tunnistettiin hallituksen budjettiriihessä tekemissä linjauksissa.</p>
<p>Euroopan komission oman arvion mukaan EU:n ilmastotavoitteiden saavuttaminen tulee edellyttämään 3 500 miljardin euron edestä investointeja<b> </b>koko EU:n alueella<b>.</b> On siksi aivan keskeistä, että sääntely tukee eikä jarruttaa kustannustehokkaita, päästöjä vähentäviä investointeja.</p>
<p>Hyvä esimerkki tästä on paljon puhuttu SSAB:n Raahen terästehtaan mahdollinen siirtyminen vetypelkistykseen teräksen valmistuksessa. Me voimme luoda suotuisaa ympäristöä investoinnin toteuttamiselle, mutta päätös on yrityksen.</p>
<p>Olennaista on, että pystymme ylläpitämään ennakoitavaa ja vakaata toimintaympäristöä, jotta yritysten ja teollisuuden kannattaa investoida vähäpäästöiseen tuotantoon. Uskon, että näin toimien vähähiilisyys voi olla myös uusi Suomen kasvun strategia. Hyvä kasvu- ja työllisyyspolitiikka onkin siis myös hyvää ilmastopolitiikkaa.<b> </b></p>
<p>Hallitus on jo osaltaan pyrkinyt tukemaan tätä murrosta alentamalla teollisuuden sähköveron tason EU:n minimiin. Myös energiaintensiivisten yritysten sähköistymisen tuki, josta hallituksen esitys annetaan eduskunnalle nyt syksyllä, tukee tätä.</p>
<h2>Lisää uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa</h2>
<p>Tulemme tarvitsemaan runsaasti lisää puhdasta sähkön tuotantoa, kun teollisuus sähköistyy ja liikenne puhdistuu. Esimerkiksi vety tulee olemaan todella tärkeä teollisuuden prosesseissa, ja sen tuotantoon tarvitaan sähköä.</p>
<p>Uskon, että tämä kasvava uusituvan energian tarve pystytään kyllä täyttämään. VTT:n arvio kuvaa hyvin, että vuonna 2035 iso osa sähköstä tuotetaan tuulella ja ydinvoimalla. Myös bioenergialla ja vesivoimalla on tärkeä rooli sähköjärjestelmässä.</p>
<p>Nostan tässä kohtaa huolena EU:n kiristyvät energiatehokkuustavoitteet. Komission esityksessä väläytetään sitovia maakohtaisia tavoitteita energiankäytön vähentämisestä. Tämä on ristiriidassa omien suunnitelmiemme kanssa. Olennaisempaa on keskittyä sähköntuotannon päästöjen vähentämiseen ja järkevään energiatehokkuuteen.</p>
<p>Teollisuus ja koko yhteiskunta sähköistyy, ja se tulee vaatimaan runsaasti puhdasta ja toimitusvarmaa energiaa. Miten tämä puhtaan sähkön ja lämmön tarve siis täytetään?</p>
<p>Merituulivoiman investointivarmuuden edistämiseksi selkeytämme mallia, jolla rannikollemme voidaan merituulivoimaan investoida.</p>
<p>Uusiutuvat polttoaineet kuten biodiesel, biokaasu ja uutena vety ja sähköpolttoaineet ovat tärkeä osa liikenteen päästövähennyksiä.</p>
<p>Kestävä bioenergia tulee olemaan erittäin tärkeä osa erityisesti lämmöntuotantoa, varsinkin kun kivihiili ja turve korvautuvat nopeasti. Samalla panostamme voimakkaasti polttoon perustumattomien teknologioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Tälle tärkeä tuki oli budjettiriihen päätös siirtää hukkalämpöä hyödyntävät konesalit, lämpöpumput, sähkökattilat ja geotermiset laitokset alempaan sähköveroluokkaan.</p>
<p>Ydinvoimalla tulee olemaan merkittävä rooli jatkossakin toimitusvarman, puhtaan sähkön tuotannossa. Tulevaisuuden kiinnostava mahdollisuus myös lämmön tuotannossa ovat pienet modulaariset ydinreaktorit.</p>
<p>Ilmasto- ja energiastrategia tulee käsittelemään myös laajasti energiapolitiikkaamme, ei pelkästään päästövähennyksiä. Nämä ulottuvuudet ovat sekä elinkeinoelämämme että yhteiskunnan toiminnan peruspalikoita. Tehtaiden ja konesalien pitää saada virtaa luotettavasti, edullisesti ja puhtaasti, ja kotien pitää lämmetä kovillakin pakkasilla.</p>
<p>Vety tulee olemaan tärkeä osa teollisuuden päästöjen vähentämistä ja joustavaa energiajärjestelmää. Olemme kuitenkin takamatkalla vedyn tuotannossa käytettävien elektolyysereiden investointisuunnitelmassa. Ero on suuri jo Ruotsiin verrattuna.</p>
<p>Siksi meillä on todellinen tarve kansalliselle vetystrategialle, vähän samaan tapaan kuin laadimme kansallisen akkustrategian.</p>
<h2>Hiilikädenjäljen vahvistamisella vaikuttavuutta</h2>
<p>Haluan nostaa esiin uuden painotuksen, josta hallituksessa päätimme ilmasto- ja energiastrategiaan liittyen.</p>
<p>Hiilikädenjälki tarkoittaa hyötyä, jonka yrityksen tuote tai palvelu aiheuttaa päästöjen vähentämisessä. Eli käytännössä se voi olla vaikka tehokkaampi moottori, joka kuluttaa vähemmän tai puhtaampaa energiaa, uusi kestävämpi materiaali, joka korvaa saastuttavia tai vaikka tehokkaampi kuljetus digitalisaation avulla.</p>
<p>Koko maailma etsii nyt ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tässä on nähtävä myös mahdollisuus suomalaisten yritysten hiilikädenjäljen kasvattamiselle. Päästöjä vähentävät ratkaisut ovat kasvava markkina.</p>
<p>Hiilikädenjäljen kasvattamisen kannattaa ottaa Suomen ilmastopolitiikan tavoitteeksi oman hiilineutraaliustavoitteen rinnalle. Me voimme tässä asiassa olla globaalisti kokoamme suurempia.</p>
<p>Suomalainen osaaminen esimerkiksi energia-alalla, jätehuollossa, teknologiassa sekä bio- ja kiertotaloudessa voi auttaa Eurooppaa ja maailmaa saavuttamaan ilmastotavoitteet. Samalla ne tuovat Suomeen investointeja ja vientituloja. Näistä minulta kysytään aina, kun liikun maailmalla.</p>
<p>Vihreä siirtymä on nyt investointien ja kasvun isoin ajuri ja tässä on meillä suuri mahdollisuus.</p>
<p><strong>Linkit:</strong><br />
<a href="https://www.youtube.com/watch?v=ZfNEkoxnCl0" target="">Tallenne (15.9.2021) ministeri Lintilän mediainfosta: ilmasto- ja energiastrategian valmistelu</a> <br />
<a href="https://tem.fi/documents/1410877/53440649/Ministeri+Lintil%C3%A4_+Ilmasto-+ja+energiastrategia+.pdf/9300f450-f9e5-cbbf-c42f-e3c5a140887b?t=1631804989380" target="">Ministeri Lintilän esityskalvot mediainfossa (15.9.2021)</a></p>Mauri Vieru2021-09-17T05:50:00ZOsaaminen näkyviin – portfolion avulla?Anna Rissanenhttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=903010132021-09-07T09:11:12Z2021-09-07T08:33:00Z<p><img alt="Teea Oja" data-fileentryid="90302080" src="https://tem.fi/documents/1410877/47287773/Blogi_Tea_Oja_330_186.jpg/b4211fb5-0c02-bf2c-593b-2943205b268a?t=1631005755157&imagePreview=1" style="float: left;" />Meillä jokaisella on paljon osaamista, josta emme ole tietoisia, jota emme osaa pukea sanoiksi tai jonka äärelle emme vain ole tulleet pysähtyneeksi riittävästi. Pysähtyminen on kuitenkin tarpeellista: osaaminen on arvokasta itsessään ja oman osaamisen huomaaminen on avain sen käyttämiselle. </p>
<p>Oman osaamisen pohtiminen on osa <a href="http://www.elgpn.eu/publications/browse-by-language/finnish/suuntaviivoja-elinikaisen-ohjauksen-toimintapolitiikalle-ja-palvelujarjestelyille-yhteiset-tavoitteet-ja-periaatteet-eu-n-jasenmaille-ja-komissiolle" target=""><em>elinikäisiä urasuunnittelutaitoja</em></a>, joiden avulla navigoimme ura- ja elämänpolullamme työn, koulutuksen ja muiden elämänsisältöjen vaihtelevassa maastossa. Mitä osaan, miten sanoitan olemassa olevaa osaamistani, miten tuon sitä näkyväksi, miten haluan tai voin sitä hyödyntää – muun muassa nämä ovat keskeisiä omaan osaamiseen liittyviä kysymyksiä.</p>
<p>Millä tavalla yksilö voisi tunnistamaansa osaamista tuoda esille? Tehtävä ei ole helppo, sillä olemme varsin tottuneita ja opastettujakin listaamaan osaamistamme suoritettuina kursseina, tutkintoina ja työkokemuksena, vaikka osaamisemme on paljon tätä laajempaa. Osaamista kertyy muun muassa opinnoissa, työssä, arjessa, harrastuksissa, vapaa-aikana ja perhe-elämässä.</p>
<h2>Portfolio yksi keino tuoda omaa osaamista esiin</h2>
<p>Portfolio voi tarjota alustan osaamisen sanoittamiselle ja esiintuomiselle. Portfolio eli näyte- tai osaamiskansio voi kulkea rinnalla yksilön elämässä dokumentoiden kaikkea sitä osaamista, jota yksilö tunnistaa itsessään. Tärkeää olisi säännöllisesti ja toistuvasti pysähtyä pohtimaan osaamistaan ja muuttaa osaamista sanalliseen muotoon. Portfoliolla on arvoa yksilölle sellaisenaankin, mutta myös välillistä hyötyä urasuunnittelussa ja opintoihin ja työhön hakemisessa. </p>
<p>Portfolio </p>
<ul>
<li>osoittaa tekijälle konkreettisesti, mitä kaikkea osaamista hänellä on </li>
<li>auttaa tekijää hahmottamaan, miten hän voisi yhdistää erilaisia osaamisia mielekkääksi kokonaisuudeksi </li>
<li>vahvistaa tekijän itsetuntemusta ja itseluottamusta, kun hän tuntee osaamisensa, arvostaa osaamistaan ja itseään sekä kykenee myös puhumaan osaamisestaan vakuuttavasti </li>
<li>auttaa tekijää pohtimaan aika ajoin uraa ja sen suuntaa: millaisia moninaisia uravaihtoehtoja hänellä voisi olla kertyneen osaamisen perusteella, nykyisessä organisaatiossa tai sen ulkopuolella.</li>
</ul>
<p>Portfolion muoto ja tyyli ovat vapaasti valittavissa. Se voi olla muistitikku, fyysinen kansio tai vaikkapa laatikko, joka sisältää artikkeleita, lehtileikkeitä, palautteita, omia reflektointeja ja kirjoituksia, valokuvia, videointeja ja näyteobjekteja osaamisesta. Verkko tarjoaa portfolioiden digitaaliseen toteuttamiseen useita työkaluja: sosiaalisen median alustoja, helppoja verkkosivujen julkaisujärjestelmiä sekä portfolio- ja blogityökaluja. </p>
<p>Tärkeää on, että portfolio palvelee tekijäänsä. Portfolion kokoamisen prosessi on jo itsessään syvällinen sukellus omaan osaamiseen, sen tunnistamiseen, oikeilla sanoilla kuvaamiseen ja näkyväksi tekemiseen. Usein vasta tällaisen prosessin kautta valkenee yksilölle hänen osaamisensa kaikessa laajuudessaan ja syvyydessään. Sen myötä mahdollistuu osaamisen ja oman potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen, joka voi johtaa uusille poluille ja elämänalueille tai tarjota itsearvostusta, varmuutta ja hyvinvointia nykyhetkeen. </p>
<p>Sitralla on parhaillaan käynnissä <a href="https://www.sitra.fi/hankkeet/osaaminen-nakyviin/" target="">Osaaminen näkyviin -kampanja</a>, jonka tavoitteena on innostaa ja kannustaa kaikkia huomaamaan omaa osaamistaan ja tekemään sitä näkyväksi. </p>
<p><em>Teea Oja, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö</em></p>Anna Rissanen2021-09-07T08:33:00ZYrittäjyydestä työpaikkoja, elinvoimaa ja kasvua kuntiinAnniina Lehtonenhttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=898231502021-09-03T09:21:39Z2021-09-03T06:42:00Z<p><img alt="Työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä" data-fileentryid="65354748" src="https://tem.fi/documents/1410877/47287773/Haatainen_Lintila_02.jpg/8d3ac695-debd-cb6a-9140-9892276f4567?t=1615799106304&imagePreview=1" style="float: left;" />Maamme talous on elpynyt ripeää vauhtia, vaikka koronapandemiatilanne on edelleen haasteellinen. Talous kasvaa ja työllisyys paranee. 1.9. julkistetun Pk-yritysbarometrin mukaan luottamus tulevaan talouskehitykseen on vahvistunut, mutta ilmassa on vielä epävarmuutta tulevasta.</p>
<p>Hallitus on tukenut erilaisilla toimilla koronapandemiasta kärsineitä yrittäjiä ja nyt pahimmasta koronakuopasta selvittyämme pääsemme toivottavasti vauhdittamaan kestävää kasvua. Yrittäjyys on tässä tilanteessa keskeisessä asemassa.</p>
<p>Työ- ja elinkeinoministeriössä kestävää kasvua vauhditetaan edistämällä työllisyyttä, kannustamalla yrityksiä kasvuun ja luomalla yrittäjyyttä tukeva toimintaympäristö. Hallitusohjelman mukaisessa yrittäjyysstrategialuonnoksessa on tavoitteena luoda pidemmällä aikavälillä kestävät edellytykset kehittyvälle ja uudistuvalle yritystoiminnalle. Yrittäjyysstrategiasta ja sen toimeenpanosta kerrotaan tarkemmin myöhemmin syksyllä.</p>
<p>Keskeinen haasteemme on, että perustettavien yritysten määrä on potentiaaliin nähden alhainen. Myös vientiä harjoittavien ja voimakasta kasvua tavoittelevien yritysten määrää on kasvatettava. Tarvitsemme Suomeen lisää uusia yrityksiä, jotta niistä kasvaa työllistäviä ja kansainvälistyviä yrityksiä. </p>
<p>Uusien kaupungin- ja kunnanvaltuustojen aloittaessa työtään on hyvä nostaa esiin yrittäjyyden merkitystä kunnissa. Yrittäjyys tuo kunnille työpaikkoja, kasvua ja elinvoimaa sekä hyvinvointia. Kuntapäättäjien kannattaa panostaa yrittäjyyden edistämiseen, kannustavaan toimintaympäristöön sekä sujuviin palveluihin. </p>
<p>Yritykset ja erityisesti nuoret yritykset uudistavat yhteiskuntaamme. Yrityksillä on tärkeä rooli ratkaistaessa yhteiskunnallisia haasteita esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai ikääntymiseen liittyen. Kunnat innovatiivisina hankkijoina voivat olla mukana etsimässä ratkaisuja yhdessä yritysten kanssa näihin haasteisiin. </p>
<p>Kunnilla on jatkossa mahdollisuus vahvistaa entisestään elinvoimaa ja elinkeinopolitiikkaa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät pois kuntien vastuulta uusille hyvinvointialueille. Maaliskuussa alkaneissa työllisyyden kuntakokeiluissa kunnat voivat kehittää omiin paikallisiin tarpeisiin soveltuvia toimintamalleja ja palveluja.</p>
<p>Yrittäjien tukena on laaja valtion ja kuntien yritys- ja työvoimapalveluverkosto, jonka palveluja ja asiantuntemusta yrittäjä voi hyödyntää yrityksen elinkaaren eri vaiheissa – oli kyse sitten aloittavasta, kasvavasta tai kansainvälistyvästä yrityksestä, kriisivaiheita unohtamatta. </p>
<p>Hyvää Yrittäjän päivää!</p>
<p>Elinkeinoministeri Mika Lintilä Työministeri Tuula Haatainen</p>
<h2>Lisätietoja julkisista työvoima- ja yrityspalveluista:</h2>
<p><a href="https://www.suomi.fi/yritykselle" target="">Suomi.fi/yritykselle</a><br />
<a href="https://www.te-palvelut.fi/tyonantajalle/loyda-tyontekija" target="">TE-palvelut/työnantajalle</a></p>
<h2>Lisätiedot:</h2>
<p>Yrittäjän päivää on juhlittu 5.9. vuodesta 1997 lähtien. Sen päätapahtuman vastuullinen järjestäjä on Yrittäjän Päivä -säätiö, jonka taustalla on laajasti Suomen elinkeinoelämää ja yrittäjätahoja.<br />
<br />
<a href="https://yrittajanpaiva.fi/" target="">www.yrittajanpaiva.fi</a>, #YrittäjänPäivä<br />
</p>Anniina Lehtonen2021-09-03T06:42:00ZPuhtaat investoinnit avainroolissa ilmastotyössä - globaalit kannusteet tarpeenMauri Vieruhttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=870796292021-11-16T12:50:44Z2021-08-11T05:14:00Z<p><img alt="Riku Huttunen" class="" data-fileentryid="71463165" src="https://tem.fi/documents/1410877/47287773/Riku+Huttunen330.jpg/54670413-6178-8f2b-3994-ff888fa30f90?t=1618812859500&imagePreview=1" style="float: left;" />Uunituore IPCC:n raportti on pysäyttävä, mutta ei yllättävä: ilman massiivisia toimia ilmaston lämpenemistä ei saada enää pysäytettyä. Ongelma on maailmanlaajuinen ja siksi myös ratkaisut pitää löytää ja toteuttaa yhdessä.</p>
<h2>Ilmastopäästöillä pitää olla hinta</h2>
<p>Mitä sitten tulisi tehdä? Ensimmäinen askel on ymmärtää tilanne: ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat maksavat pitkällä aikavälillä kaikille, ja meidän tulee ottaa vastuu myös tulevien sukupolvien hyvinvoinnista. Kestävää ilmastoa ja taloutta tulee kehittää nimenomaan yhdessä.</p>
<p>Tarvittava muutos konkretisoituu puhtaiden ja pitkäjänteisten investointien kautta. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että puhtaaseen energiaan tulee maailmassa investoida vuosittain, siis vuosittain, jopa 5 biljoonaa (5 000 000 000 000) dollaria. Esimerkiksi voimalaitokset rakennetaan vuosikymmenien käyttöön. Ne ja muut järjestelmätason ratkaisut mahdollistavat samalla meille kansalaisille mahdollisuuden valita puhtaampia vaihtoehtoja omaan elämäämme.</p>
<p>Ilmaston kannalta keskeistä on päästä irti fossiilisista polttoaineista – hiilestä, öljystä ja maakaasusta - energiantuotannossa ja teollisuudessa. Kun investoinnit tehdään taloudellisin perustein, tämä tarkoittaa sitä, että päästöjä aiheuttavan tulee kohdata myös siihen liittyvä kustannus. Se voi olla vero, päästöoikeuden hinta tai vaikkapa tullimaksu – tärkeintä on ohjaava vaikutus.</p>
<p>Päästöjen hinnoittelun pitäisi siis olla maailmanlaajuinen normi. EU ja monet kehittyneet maat ovat aloittaneet päästöhinnoittelun, mutta vielä ollaan kovin kaukana kattavasta toimintatavasta. Olisikin ensiarvoisen tärkeää, että maailmankaupan jätit, Yhdysvallat, Kiina ja EU eturintamassa edistävät päästöjen hinnoittelua kansainvälisesti.</p>
<p>Taloustieteen termein: päästöjen kielteiset ulkoisvaikutukset pitäisi hinnoitella globaalisti. Saastuttaja maksaa -periaatteen soveltaminen on kuitenkin erityisen vaikeaa, kun vaikutukset ovat maailmanlaajuisia ja samaan aikaan moni valtio on riippuvainen esimerkiksi öljyn ja kaasun vientituloista. Tulonjako- ja oikeudenmukaisuuskysymykset nousevat välittömästi pintaan.</p>
<p>Tilanne ei näytäkään kovin lupaavalta. IEA arvioi vastikään, että vuonna 2023 päästöt ovat ennätyskorkeat ja ollaan yhä kauempana urasta, jolla maailma saavuttaisi ilmastoneutraaliuden vuonna 2050. Koronaelvytys on maailmalla suunnattu vain marginaalisesti puhtaisiin investointeihin. YK:n ilmastokokoukseen Glasgow’ssa marraskuun alussa kohdistuukin melkoisia paineita.</p>
<h2>Suomen kokoaan suurempi rooli</h2>
<p>Jokaisen tulee tehdä osansa ilmastotalkoissa. Suomi tuottaa noin promillen maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Olemme jo pitkään toteuttaneet kunnianhimoista politiikkaa ja tulokset alkavat näkyä. Suurin vaikutus päästöihin on energiasektorilla: siellä sähköntuotanto on pian liki päästötöntä ja lämmöntuotannossa otetaan vauhdilla käyttöön uusia puhtaita ratkaisuja perustuen muun muassa hukkalämpöjen hyödyntämiseen.</p>
<p>Suuri ja ajankohtainen haaste on liikenteen päästöjen vähentäminen, johon myös EU:n ilmastopaketti velvoittaa. Kokonaisuutena katsoen muutos on meillä joka tapauksessa ripeää. Työ- ja elinkeinoministeriön koordinaatiossa parhaillaan valmisteltava kansallinen ilmasto- ja energiastrategia pohjautuu tavoitteeseen saavuttaa ilmastoneutraalius vuonna 2035. Siinä avainasemassa ovat päästövähenemien rinnalla metsiemme hiilinielut.</p>
<p>Globaalin ilmastonmuutoksen kannalta olennaisempaa on kuitenkin se, että meillä kehitetään ja rakennetaan teknologiaa ja ratkaisuja, joita voidaan käyttää laajasti myös muualla ja jotka pienentävät tuotteiden hiilijalanjälkeä. Vaikuttavat ja kustannustehokkaat ratkaisut ovat välttämättömiä kaikilla aloilla ja siksi myös kasvavan kysynnän kohteena.</p>
<p>Suomalainen osaaminen liittyy muun muassa biotalouteen ja tehokkaaseen energiankäyttöön. Eri energiajärjestelmien integrointi on meidän vahvuutemme – siihen liittyy esimerkiksi paljon puhuttu vedyn hyödyntäminen. Energiasektorin valtion tuet on meillä nimenomaan suunnattu uusien, puhtaiden ja monistettavien ratkaisujen edistämiseen.</p>
<p>On erityisen ilahduttavaa, että suomalainen elinkeinoelämä on vahvasti sitoutunut laatimiinsa ilmastotiekarttoihin ja puhtaisiin teknologioihin. Tämä sama ymmärrys pitää ajaa läpi maailmalla: vain pitkäjänteisellä politiikalla ja kestävillä satsauksilla voimme pelastaa ilmaston.</p>
<p><i>Riku Huttunen, ylijohtaja, energiaosasto, työ- ja elinkeinoministeriö</i></p>Mauri Vieru2021-08-11T05:14:00ZMinisteri Lintilä: EU:n ilmastopaketin on tuettava investointeja ja uusiutuvan energian tuotantoaMauri Vieruhttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=843058202021-07-14T16:44:38Z2021-07-14T16:09:00Z<p><img alt="Mika Lintilä" data-fileentryid="47287802" src="https://tem.fi/documents/1410877/47287773/mika-lintila330.jpg/c70d8063-523b-b0cd-2dbf-8d74f05e90af?t=1606314452983&imagePreview=1" style="float: left;" /></p>
<p>EU-komission ilmastopaketti on valtava koko yhteiskuntaan vaikuttava kokonaisuus, joka vaatii huolellisen läpikäynnin, kun ryhdymme muodostamaan Suomen kantoja. Päämäärä on Suomen vahvasti tukema: vähentää EU:n päästöjä -55 % 2030 mennessä. Tässä kuljemme etunenässä.</p>
<p>Tiukentuvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että paketista saadaan toimiva kokonaisuus, joka ottaa huomioon <b>tarvittavat mittavat investoinnit</b> vähähiilisiin ratkaisuihin ja teknologioihin. Teollisuus ja energia-ala vaativat suuria pääomia ja investoinnit ovat pitkäaikaisia. Siksi tarvitaan <b>ennakoitavaa sääntelyä</b> ja teknologianeutraalia rahoitusta.</p>
<p>Komission oman arvion mukaan vuoden 2030 tavoitteen saavuttaminen tulee edellyttämään 3 500 miljardin euron edestä <b>investointeja.</b> On siksi olennaista, että sääntelyn tulee tukea eikä jarruttaa kustannustehokkaita, päästöjä vähentäviä investointeja.</p>
<p>Keskeinen osa esitystä on <b>päästökaupan ruuvin kiristäminen.</b> Tämä on hyvä, markkinaehtoinen ratkaisu, joka tukee myös Suomen tavoitteita ja luo edellytyksiä vähäpäästöiselle teollisuudelle. Tiukentuvissa tavoitteissa on nähtävä myös mahdollisuus suomalaisten yritysten <b>hiilikädenjäljen kasvattamiselle</b>.</p>
<p>Uskon, että suomalaisella teollisuudella on hyvät edellytykset pärjätä tässä maastossa. Samalla on kuitenkin arvioitava tarkkaan esitetyn hiilirajamekanismin ja ilmaisjaon vähenemisen vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn.</p>
<p>Päästökaupan laajentaminen uusille sektoreille, kuten lämmitykseen ja liikenteeseen vaatii huolellista vaikutusten arviointia. On välttämätöntä, että kansalaiset pysyvät mukana ja muutokset koetaan<b> alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisena</b>. Kuljetuskustannukset ovat myös Suomelle merkittävä kilpailukykytekijä. Myös esityksiä huutokauppatulojen jakautumisesta on arvioitava huolella.</p>
<p>Investointivarmuuden kannalta on ongelma, että komission esityksessä avataan laajasti sellaistakin lainsäädäntöä, jonka toimeenpano on jäsenmaissa vielä kesken. Emme tarvitse muutaman vuoden välein muuttuvaa kertakäyttölainsäädäntöä.</p>
<p><b>Uusiutuvan energian direktiivin </b>osalta olemme tukeneet tavoitteiden nostamista, mutta muuten avauksen on oltava mahdollisimman rajattu. Kestävyyskriteerien avaaminen tuo merkittävää epävarmuutta bioenergian ja biopolttoaineiden tuotantoon. Kun tavoitteet tiukkenevat, ei voi toisella kädellä rajoittaa työkaluja.</p>
<p>Nostan huolena myös kiristyvät energiatehokkuustavoitteet. EU-tasolle asetetaan sitova energiankäyttöä rahoittava energiatehokkuustavoite, joka jyvitetään jäsenmaille. Energiankäytön rajoittaminen on ristiriidassa omien suunnitelmiemme kanssa. Teollisuus ja koko yhteiskunta sähköistyy, ja se tulee vaatimaan <b>runsaasti puhdasta ja toimitusvarmaa energiaa</b>. Tässä on riski, että energiatehokkuustavoite lyö korville ilmastotavoitteiden saavuttamista.</p>
<p>Ilmastotavoitteet saavutetaan teknologian ja investointien avulla, ei tekemällä arjesta askeesia. Uskon <b>teknologian mahdollisuuksiin</b>. Teollisuuden vähähiilisyystiekarttojen toteuttaminen on keskeinen tapa vähentää kestävästi päästöjä Suomessa. Tämä edellyttää edullista sähköä investointien tueksi eikä EU:n pidä asettaa energian käytölle keinotekoisia rajoituksia.</p>
<p>Nyt alkaa parin vuoden mittainen neuvotteluputki, ennen kuin komission esityksistä tulee sitovaa lainsäädäntöä. Jatkoneuvottelussa tulemme pitämään esillä Suomelle kansallisesti tärkeitä kysymyksiä. Sitä ei kukaan muu tee puolestamme.</p>
<p>Esimerkki tästä on <b>talvimerenkulku.</b> Näyttää siltä, että talvisia olosuhteita ei ole otettu huomioon uudessa ehdotuksessa meriliikenteen ottamisesta päästökauppaan. Kyse on käytännössä vientiteollisuutemme kustannuksista. Suomi on saari, josta tavara kulkee maailmalle meriteitse.</p>
<p>Suomelle keskeinen kysymys ilmastopaketissa on myös, että se mahdollistaa jatkossakin <b>metsien kestävän hoidon ja käytön</b> ja kunnioittaa jäsenmaiden toimivaltaa metsäasioissa. Emme ole valmiita antamaan päätösvaltaa metsistämme unionille perussopimuksen vastaisesti. Metsillä ja niihin pohjatuvalla fossiilisia raaka-aineita korvaavalla biotaloudella on suuri merkitys myös ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.</p>
<p>Seuraava askel on perehtyminen komission esityksiin ja niiden huolellinen arviointi Suomen ja ilmastotavoitteiden kannalta. Ryhdymme nyt tähän työhön hallituksessa ja ministeriöissä, laajasti yhdessä sidosryhmien kanssa. Tavoite on selvä, <b>päästöt alas,</b> ja reunaehtona että tämä tehdään taloudellisesti ja oikeudenmukaisesti.</p>Mauri Vieru2021-07-14T16:09:00ZYritysvastuusääntely eteneeAnna Rissanenhttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=797263082021-06-16T11:38:28Z2021-06-10T06:38:00Z<p><img alt="Kent Wilska ja Linda Piirto" data-fileentryid="64726844" src="https://tem.fi/documents/1410877/47287773/wilska_piirto_330x186.jpg/60a51868-c666-5471-5422-41eabe6cb072?t=1615472219474&imagePreview=1" style="float: left;" />Toukokuussa saimme kuulla, että Euroopan komission lainsäädäntöaloite yritysvastuusta julkaistaan vasta syksyllä, eikä kesällä kuten aiemmin suunniteltiin. Syksystä onkin tulossa vastuullisen liiketoiminnan näkökulmasta entistäkin kiinnostavampi. </p>
<p>Lainsäädäntöaloitteen viivästymisen taustalla ovat komission sisäisessä laintarkistuksessa esiin tulleet seikat, jotka on korjattava ennen esityksen antamista. Tällaiset tarkastuksessa esiin tulevat korjaustarpeet ovat normaali osa lainvalmistelua – erityisesti, kun kyse on uudentyyppisestä lainsäädännöstä. Valmistelu siis etenee, ja ehdotus tulee syksyllä.</p>
<p>Samalla odotamme mielenkiinnolla asiaan läheisesti liittyvää komission sääntelyehdotusta metsäkatovapaista toimitusketjuista. Ehdotuksella tavoitellaan sitä, että EU:n markkinoille tulisi vähemmän esimerkiksi elintarvikkeita, joiden tuotanto vähentää sademetsien määrää. EU-sääntelyn kehitykseen vaikuttaa myös se, toteutuvatko Saksan hallituksen suunnitelmat. Saksan kansallinen yritysvastuulaki on tarkoitus hyväksyä vielä kesäkuun alkupuolella liittopäivillä Bundestagissa.</p>
<h2>Suomessa pohdinnassa myös mahdollinen kansallinen lainsäädäntö</h2>
<p>Suomessa <a href="https://tem.fi/-/tem-asettaa-taustaryhman-tukemaan-valmistelua-vastuullisen-liiketoiminnan-saantelysta" target="">yritysvastuusääntelyn taustaryhmä</a> on pureutunut yritysvastuusääntelyn rakennuselementteihin muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön teettämän <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-560-7" target="">oikeudellisen selvityksen</a> pohjalta. Keskeisimmät kysymykset ovat pitkälti samoja mitä lainsäätäjät ovat pohtineet Ranskassa, Saksassa tai vaikkapa Norjassa.</p>
<p>Taustaryhmä on keskustellut muun muassa siitä, kattaako sääntely sekä ihmisoikeudet että ympäristön, soveltamisalasta, asianmukaisen huolellisuuden velvoitteen sisällöstä ja sen ulottuvuudesta arvoketjuissa sekä sääntelyn yksityiskohtaisuuden tasosta. Jatkossa taustaryhmä tulee vielä keskittymään sidosryhmien osallistamiseen, valituskanaviin, korjaaviin toimenpiteisiin sekä valvontaan ja seuraamuksiin.</p>
<p>Koska komission aloitetta ei vielä ole, taustaryhmä on joutunut kuvittelemaan, millaista tuleva sääntely voisi olla joko EU- tai kansallisella tasolla ja millaiset sääntelyn vaikutukset voisivat olla. Vaikutukset taas riippuvat luonnollisesti siitä, säädetäänkö asiasta koko EU:ssa vai vain Suomessa.</p>
<p>Taustaryhmän tehtävään kuuluu siis myös mahdollista kansallista yritysvastuulakia koskevan virkavalmistelun tukeminen. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee yritysvastuusääntelystä <a href="http://lainvalmistelu.finlex.fi/1-esivalmistelu/" target="">arviomuistion</a>, joka julkaistaan alkuvuodesta 2022. Silloin tiedämme oletettavasti myös, millainen komission aloite on ja millaisen vastaanoton se on saanut jäsenmailta, järjestöiltä ja yrityksiltä. Nyt taustaryhmä vetäytyy kesätauolle, ja työ jatkuu lomakauden jälkeen entistäkin mielenkiintoisimmissa merkeissä.</p>
<p><em>Kent Wilska, kaupallinen neuvos, ulkoministeriö<br />
Linda Piirto, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö</em></p>
<p><iframe allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen="" frameborder="0" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/Q9jwKUVQIbg" title="YouTube video player" width="560"></iframe></p>
<p> </p>
<p> </p>Anna Rissanen2021-06-10T06:38:00ZKestävään kehitykseen tulee suunnata lisää rahoitusta – pilotit etsivät ratkaisuja yksityisten investointien lisäämiseenKatja Keckmanhttps://tem.fi/c/blogs/find_entry?p_l_id=2228236&entryId=761624112022-04-26T10:58:28Z2021-05-20T05:50:00Z<p><img alt="Anna Laine, Mikko Holopainen, Eeva Alho" data-fileentryid="76162480" src="https://tem.fi/documents/1410877/47287773/17052021_blogi_Alho_Halonen_Laine_330.jpg/6c9b465d-c902-294f-00c2-1db385da717a?t=1621422208865&imagePreview=1" style="float: left;" /></p>
<p>YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen tällä vuosikymmenellä edellyttää merkittäviä muutoksia siihen, miten julkinen ja yksityinen sektori kohdentavat investointejaan. On arvioitu, että globaalisti kestävään kehitykseen tulisi suunnata vuositasolla noin 2500 miljardia dollaria enemmän rahoitusta. Tämä vaje on mahdollista kuroa umpeen, ja suomalaiset toimijat voivat olla osa tarvittavia ratkaisuja – Suomessa ja maailmalla.</p>
<p>Kestävän kehityksen rahoitusekosysteemihankkeen tavoitteena on edistää rahoituksen kanavoitumista ratkaisuihin, joissa Suomella on vahvaa osaamista ja jotka vievät kestävää kehitystä eteenpäin Suomessa ja globaalisti. Hankkeen aikana tunnistetaan, kehitetään ja otetaan käyttöön sellaisia rahoitusmekanismeja sekä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kumppanuuksia, joiden avulla voidaan suunnata yhä enemmän yksityistä pääomaa kestävän kehityksen mukaisiin investointeihin. Rahoitusekosysteemillä tarkoitetaankin sitä, että rahoittajien ja kestävän kehityksen investointien kaikkien osapuolten on pelattava saumattomasti yhteen, kuten luonnon ekosysteemit.</p>
<h2>Rahoitusratkaisuja etsitään neljään kestävyysmurrokseen</h2>
<p>Syksyllä 2020 käynnistynyt hanke on edennyt pilottien kehittämiseen. Pilottien kohteiksi valikoitui neljä teemaa, joissa voidaan tunnistaa kilpailukykyistä suomalaista osaamista ja joille on merkittävää kysyntää kansallisesti ja kansainvälisesti.</p>
<p>Teemat ovat hiilineutraali yhteiskunta, kestävät vesiratkaisut, tasa-arvoinen koulutus sekä kestävä ja terveellinen ruokajärjestelmä. Teemojen tunnistamisessa hyödynnettiin kansallisia selvityksiä, tuoreita kilpailukykyarviointeja sekä talvella 2020–2021 järjestettyjä sidosryhmätyöpajoja ja haastatteluita.</p>
<h2>Pilotit tarjoavat suosituksia ja oppeja kestävän kehityksen rahoitukseen</h2>
<p>Fokusta on keväällä 2021 edelleen tarkennettu kussakin teemassa, jotta pilotit tarjoavat vuoden loppuun mennessä mahdollisimman konkreettisia suosituksia ja laajasti sovellettavia oppeja kestävän kehityksen rahoitusvajeen täyttämiseksi.</p>
<p>Huhtikuusta 2021 eteenpäin pyritään tunnistamaan, miten julkinen sektori Suomessa voisi olla nopeuttamassa tarvittavia kestävyysmurroksia ja edistämässä yksityisiä investointeja erityisesti seuraavissa neljässä pilotissa:</p>
<ul>
<li>Merituulivoima Suomen merialueilla (teema: Hiilineutraali yhteiskunta, pilotista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö)</li>
<li>Kestävä proteiinituotanto ja jalostus Suomessa (teema: Kestävä ja terveellinen ruokajärjestelmä, pilotista vastaa maa- ja metsätalousministeriö)</li>
<li>Ilmastoälykkäät vesiratkaisut kehitysmaissa ja kehittyvillä markkinoilla (teema: Kestävät vesiratkaisut, pilotista vastaa FWF eli Suomen Vesifoorumi)</li>
<li>Ammatillinen koulutusvienti kehitysmaissa ja kehittyvillä markkinoilla (teema: Tasa-arvoinen koulutus, pilotista vastaa Opetushallitus, edustajanaan Oppiva Invest)</li>
</ul>
<p><img alt="" class="" data-fileentryid="76165966" src="https://tem.fi/documents/1410877/2859189/Kestava_rahoitus_pilottiekosysteemien_kehittaminen.png/ccc402d6-bfa0-b94d-215e-17023eab833d?t=1621425869026&imagePreview=1" /></p>
<h2>Sidosryhmät voivat osallistua kestävän rahoituksen luomiseen</h2>
<p>Pilottien tarkoituksena on tarjota alusta kestävän rahoituksen kehittämiselle ja juurruttamiselle pysyvästi Suomeen. Tämän vuosikymmenen aikana kaikki rahoitusratkaisut on kyettävä suuntaamaan nykyistä kestävämmin, ja tähän myös kesällä 2021 julkistava Suomen kestävän rahoituksen tiekartta tarjoaa suuntaviivoja.</p>
<p>Piloteille valitut vastuutahot auttavat varmistamaan kehittämistyön kytkeytymisen olennaisiin politiikkatavoitteisiin, muihin käynnissä oleviin aloitteisiin sekä jatkuvuuden hankkeen jälkeen. Piloteille järjestetään kesän jälkeen työpajoja, joissa haetaan sidosryhmiltä näkökulmia, oppeja ja suosituksia tarvittaviin muutoksiin suomalaisessa rahoitusekosysteemissä. Kiinnostuneet sidosryhmät voivat olla suoraan yhteydessä kehitystyötä tukeviin asiantuntijoihin, eli mikko.halonen (at) gaia.fi sekä anna.laine (at) gaia.fi.</p>
<p>Hanke toteutetaan Euroopan komission Rakenneuudistuksen tukiohjelman tuella, ja sen kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Hankkeen toteutuksesta vastaa Gaia Consulting Oy, yhteistyössä AARC Ltd:n ja Trinomics B.V.:n kanssa.</p>
<p>Hankkeen avaustilaisuus pidettiin 11.11.2020. <a href="https://tem.fi/kestavan-kehityksen-rahoitusekosysteemi" target="">Lisätietoa hankkeesta ja tilaisuuden materiaalit</a></p>
<p><em>erityisasiantuntija Eeva Alho, työ- ja elinkeinoministeriö<br />
johtava asiantuntija, Mikko Halonen, Gaia Consulting Oy<br />
vanhempi asiantuntija, Anna Laine, Gaia Consulting Oy</em></p>
<p> </p>Katja Keckman2021-05-20T05:50:00Z