Elinkeinoministeri Mika Lintilän puhe: Elintarvikepäivä 2019

Työ- ja elinkeinoministeriö 7.5.2019 12.43
Puhe

Arvoisat Elintarvikepäivän viettäjät, hyvät kuulijat! Jokainen arkipäivä ja kaikki sunnuntait ovat elintarvikepäiviä: ruokaa kuuluu olla pöydässä sopivan riittävästi ja syömisen jälkeen ihmisen pitää voida hyvin.

Nämä ovat kaksi näennäisen simppeliä hyvän elämän edellytystä, mutta niiden täyttyminen vaatii ja on vaatinut rutkasti työtä ja osaamista niin suomalaisen ruuan alkutuottajilta kuin raaka-aineet elintarvikkeiksi jalostavilta yrityksiltä.

Olemme Suomessa oppineet luottamaan siihen, että ruokaketju on kunnossa – ja sen kuntoa tarkkaillaan sekä elintarvikealan että asiansa osaavien viranomaisten toimesta.  Tämä on siis lyhyesti sanottuna se, mitä kutsutaan huoltovarmuudeksi ja ruokaturvaksi.  Tai vielä täsmällisemmin: omavaraisuudeksi ja puhtaiksi, suomalaisiksi elintarvikkeiksi.

Suomalaisen ruuan tuottajat ja kotimainen elintarviketeollisuus tietävät, että luottamus koko ruokaketjun toimivuuteen on kova. Me tarvitsemmekin puhtaiden elintarvikkeiden kestävän brändin myös kotimaisen kuluttajan luottamuksen lunastamiseksi, jokainen päivä on tässäkin mielessä elintarvikepäivä.

Lisää työtä pitää vielä tehdä sen eteen, että vahvistamme elintarviketaloutemme laatumerkkien vientiä maailmalle.

Jokainen sikaruttotapaus maailmalla vahvistaa omaa turvallisuuden tunnettamme kotoisessa ruokapöydässämme. On päivänselvää, että tätä samaa nautintoa kaivataan miljoonissa ruokapöydissä ympäri maailman.

Kun tavaran laatu on taattu, niin pitää uskaltaa lähteä siitä, että sitä on syytä myydä myös muille ja muistaa, että hyvällä on aina hintansa.

Puhdas, terveellinen ja erityisesti ravitseva ruoka on hyvän elämän perusasia. Olen sitä mieltä, että kyllä Mersulla saa olla Mersun hinta. Sama pätee siihen ruokaan mitä viemme maailmalle. - Turvallisuudella ja suorituskyvyllä niitä autojakin myydään!

Kansainvälinen yleinen tilanne ei anna mahdollisuutta eikä aikaa laakereilla lepäämiseen. 

Kun maailma muuttuu ja mannerlaatat kolahtelevat, pitää meidänkin olla hereillä: yhtä aikaa varmistaen omaa turvallisuuttamme riittävän omavaraisuuden ja kansainvälisen yhteistyön kautta, mutta myös puhaltaa omaan puurolusikkaamme samalla kun tarjoamme sitä muillekin.

Hyvät kuulijat,

Elinkeinoministerin tehtäviin kuuluu edistää suomalaisten tekemän työn tulosten vientiä maailmalle yhdessä yritysten ja vientiorganisaatioiden kanssa.

Ajattelin sanoa omasta, työperäisestä näkövinkkelistäni muutaman huomion elintarvikeviennistä – aihe kun on ainakin aikaisemmin ollut Elintarvikepäivienkin näkyvänä teemana.

Suomessa elintarvikealan kotimarkkina ei ole viime vuosina merkittävästi kasvanut.

Monille alan yrityksille merkittävin kasvureitti on siten tuotteiden taloudellisesti kannattava vienti. Elintarvikevienti Suomesta kasvoi vuoden 2017 aikana 1,6 miljardiin euroon. Kasvuprosentti oli yksitoista, euroina 156 miljoonaa.

Nämä parin vuoden takaiset, mukavat luvut ovat tärkeitä laittaa muistipaikalle kahdesta syystä:

- Ensinnäkin ne vahvistavat uskoa siihen, kuinka suhteellisesti isosta mahdollisuudesta Suomelle kansainvälisessä ruokakaupassa on kysymys.

- Toinen syy katsella juuri nyt näitä mukavia lukuja on se, että kansainvälisen kaupan vapauden yllä leijuu synkeä varjo kaupanrajoitteiden lisääntymisen ja mahdollisten, poliittislähtöisten kauppasotien muodossa.

En ole pahanilman lintu, en osaa edes piirtää pirua seinälle, pikemminkin järjen voittoa toivon.

Fakta kuitenkin on se, että turbulenssi kauppasuhteissa on menossa, kun suurten johtajien puheet ovat koventuneet ja muuttuneet joiltakin osin uhkaileviksi.

Haluan tässä tuoda esiin muutaman esimerkin siitä, missä me valtion ja poliittisten päättäjien näkökulmasta katsoen olemme.

Venäjän markkinoiden osittaisen sulkeutumisen - Venäjän vastapakotteiden seurauksena - aiheuttama elintarvikeviennin alenema ajettiin kokonaan kiinni kahden viime vuoden, 2017 – 2018, aikana.

Niin kuin tämä yleisö hyvin tietää, Suomesta vietiin elintarvikkeita 1,55 miljardilla eurolla vuonna 2018.

Vuonna 2018 tehtiin kaikkien aikojen paras vientitulos EU:n alueelle. Valtaosa Suomen elintarvikeviennistä, viime vuonna ennätykselliset 69 prosenttia, suuntautuu nyt EU:n sisämarkkinoille.

Tämä on merkittävä asia kahdesta syystä: Euroopan unionin jäsenmaat ovat, ainakin toistaiseksi, vakaita ja ennustettavia markkinatalouksia. Kauppaa voi siis käydä ja sopimuksia tehdä jokseenkin ennustettavasti.

Maataloustuotteiden viennillä EU-alueelle on erityistä merkitystä myös Suomen sisäisessä keskustelussa. Se, että vienti EU-alueelle on nyt näinkin suurta kannattaa asettaa menneen kahdenkymmenen neljän vuoden perspektiiviin: täysin toisia kauhukuvia oli tarjolla varsinkin Suomen jäsenyyden alkutaipaleella.

Suomalaisen elintarvikeviennin kannattavuus on lähitulevaisuudessa brittiläisten ratkaisujen varassa.

Jos kova ja sopimukseton Brexit toteutuu, ruokamarkkinoilla tulee olemaan valtavasti tuotteita, jotka etsivät uutta osoitetta.

Markkinaturbulenssi on ilmeinen, iso ja välitön seuraus. Ei tarvitse olla kovinkaan teräväkatseinen kyetäkseen ennustamaan markkinahintojen laskua ja raakaa kilpailua eli markkinoiden uusjakoa.

Brexitin kaikkiin epävarmuuksiin meidän on jatkettava varautumista. Ja varauduttava huolella, on sitten lopullinen Brexit-aikataulu ja eron toteutustapa millainen tahansa.

Hyvät kuulijat,

Olen antanut itselleni kertoa, että nyt myös entistä isompi joukko elintarvikealan yrityksiä on hakenut julkista tukea viennin edistämiseen.

Viime vuonna elintarvikealan rahoituksessa tehtiin kaikkien aikojen ennätys Business Finlandin innovaatiorahoituksen osalta: yli 180 elintarvikeyritystä sai Business Finlandin kautta innovaatiorahoitusta toimintansa kehittämiseen, viennin avaamiseen tai vientityön kehittämiseen. Rahoitusta myönnettiin noin 22 miljoonaa euroa.

Tänä vuonna odotamme rahoituksen nousevan yritysten kansainvälistymisen ja uusien vientiponnistusten myötä noin 25 – 30 miljoonaan euroon.

Maa- ja metsätalousministeriön laatiman hallituksen ruokapoliittisen selonteon mukaan Food from Finland -kasvuohjelma on elintarvikeviennin kehittämisen keskeisin ja tehokkain työkalu.

Food from Finland -ohjelman tavoitteet ovat elintarvikeviennin kaksinkertaistamisessa vuoteen 2025 mennessä, sekä noin 5000 uuden työpaikan synnyttäminen elintarvikesektorille.

Hyvät kuulijat,

Uskomme ja luotamme, että näin käy. Ja näin käy, koska jatkamme systemaattista työtä omien, kiistattomien elintarvikealan vahvuuksiemme pohjalta -  tunnistaen maailman muutoksen sekä kansainvälisten elintarvikemarkkinan kehityksen.

Kiitos ja hyvää, tuloksekasta päivää kaikille!


Katri Kulmuni

Elinkeinoministeri

Suomen Keskusta