Hallituksen tärkein tavoite on saada Suomi jälleen kasvun tielle. Valtion pääomasijoitusyhtiöiden, Suomen Teollisuussijoituksen, Business Finland Venture Capitalin, Oppiva Investin ja Ilmastorahaston, yhdistäminen on osa tätä työtä. Yhdistämisellä haetaan yritysten maksimaalista kasvua ja elinkeinopoliittista vaikuttavuutta sekä synergiaetuja. Valtion rajalliset resurssit halutaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.

Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset ja kunnat ovat vuosina 2017–2022 tehneet yhteensä lähes 25 000 yksittäistä energiatehokkuustoimenpidettä. Toimet tehostavat vuotuista energiankäyttöä yhteensä lähes 12,5 terawattituntia, mikä vastaa 625 000 sähkölämmitteisen pientalon vuotuista energiankäyttöä.

EU:n hiilirajamekanismi (CBAM) on uudenlainen EU-politiikan väline, jossa tietyille EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille asetetaan päästöperusteisesti saman suuruinen maksu, kuin mikä kohdistuu EU:ssa valmistettuihin vastaaviin tuotteisiin EU:n päästökaupasta johtuen. Mekanismin toimeenpano käynnistyy 1.10.2023, jolloin alkaa maahantuojien raportointivelvollisuus. Maksujen kerääminen alkaa 1.1.2026.

Tänään kirjoitetaan suomalaista ydinvoimahistoriaa. ”Energiakriisi alleviivasi luotettavan kotimaisen tuotannon tärkeyttä. Suomi pystyi vähentämään venäläisen energian osuuden totutusta kolmasosasta lähes nollaan kahden viime vuoden aikana. Tässä onnistuttiin lisäämällä uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta ja säästöä, sekä ottamalla käyttöön Olkiluoto 3 -laitosyksikkö. Tämä on kiitettävä suoritus”, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen valtiovallan tervehdyksessä 28.9.2023 Eurajoella OL3-ydinvoimalan vihkiäistilaisuudessa.

Hallitus antoi eduskunnalle esityksensä muutosehdotukseksi kirjanpitolakiin ja tilintarkastuslakiin sekä eräisiin niihin liittyviin lakeihin 28.9.2023. Ehdotetuilla laeilla pantaisiin täytäntöön yritysten kestävyysraportointia koskeva EU-direktiivi.