EU-puheenjohtajakausi työ- ja elinkeinoministeriössä

Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana 1. heinäkuuta 2019 alkaen. Puolivuotisen puheenjohtajakauden aikana Suomi johtaa puhetta neuvoston ministeri- ja virkamiestason kokouksissa.

EU-puheenjohtajamaan tehtävänä on viedä eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä ja politiikka-aloitteita neuvostossa sekä huolehtia EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta.

Suomi toimii puheenjohtajana sekä neuvoston virallisissa kokouksissa Brysselissä ja Luxemburgissa, että Suomessa pidettävissä epävirallisissa kokouksissa.

Suomi järjesti kaudellaan kuusi epävirallista ministerikokousta Helsingissä Finlandia-talossa. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla oli epävirallinen kilpailukykyministerikokous. Lisäksi Helsingissä pidetään lukuisia tilaisuuksia ja virkamiestason kokouksia.

Epävirallisen kilpailukykyministerikokouksen ohjelma 4.-5.7.2019 
Tiedote 4.7.2019: EU-ministerit keskustelivat tutkimuksesta ja innovaatioista kestävän kasvun avaintekijöinä
Tiedote 5.7.2019: EU-ministerit keskustelivat sisämarkkinoista ja ilmastoneutraalista taloudesta

Puheenjohtajakauden valmistelu

EU-puheenjohtajakauden kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta vastaa valtioneuvoston kanslia.

Puheenjohtajakauden valmistelua työ- ja elinkeinoministeriössä koordinoi EU- ja kansainvälisten asioiden tiimi. Katso yhteystiedot henkilö- ja tehtävähakusivulta.

Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelma ja tapahtumat

Suomen puheenjohtajakauden prioriteetteja ovat

  • yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen
  • kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni
  • EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana
  • kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen.

Puheenjohtajakauden ohjelma
Puheenjohtajakauden tapahtumat

Työ- ja elinkeinoministeriölle EU-puheenjohtajuus tarkoittaa ennen kaikkea vetovastuuta näissä EU:n neuvostoissa ja neuvostoja valmistelevissa työryhmissä:

  • Kilpailukykyneuvostossa puhetta johtavat työministeri Timo Harakka ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni. Suomen EU-puheenjohtajakauden tärkein teema kilpailukyky- ja kasvusektorilla on kestävän kasvun strategia. Kattavan, kunnianhimoisen ja eteenpäin katsovan kasvuagendan tavoitteena on lisätä EU:n talouden tuottavuutta ja kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla ja varmistaa, että talouskasvu on sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti kestävää. Strategian keskeisimpiin politiikka-aloihin kuuluvat erityisesti toimivat sisämarkkinat, siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen, moderni teollisuuspolitiikka, tutkimus ja innovaatiot, digitaalitalous, osaaminen sekä kauppapolitiikka EU:n ulkoisen kilpailukyvyn mahdollistajana. Lue lisää kestävän kasvun strategiasta
  • Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa (TSTK) puheenjohtajina toimivat työministeri Timo Harakka ja sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Suomen pääteemoja työ-, sosiaali- ja terveyspolitiikan sektoreilla ovat hyvinvointitalous, sukupuolten välinen tasa-arvo, syrjimättömät työmarkkinat sekä jatkuvaan, elinikäiseen oppimiseen panostaminen työn murroksessa.
  • Energianeuvoston (TTE, Energy) puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Katri Kulmuni. Energiapolitiikassa Suomen EU-puheenjohtajakauden painopiste on säädösten toimeenpanossa ja EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana. Suomen kaudella jäsenmaat ja komissio viimeistelevät kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmansa (NECP) vuoden 2030 tavoitteiden toimeenpanon varmistamiseksi. Asiaa käsitellään sekä syyskuun että joulukuun neuvoston kokouksissa. EU:n on tarkoitus valmistella vuoden loppuun mennessä myös pitkän aikavälin strategia, jolla EU:sta tulisi hiilineutraali vuonna 2050. Muita energianeuvostossa esillä olevia asioita ovat uudet innovatiiviset hiilineutraaliutta edistävät energiateknologiat ja ajoneuvojen rengasmerkintäasetus, jolla parannetaan energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

Taustoituksia EU2019FI-sivuilla

Kestävän kasvun strategia
Toimivat sisämarkkinat lisäävät eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä
Digitaalitalous
Työn murros ja osaaminen
EU:n tutkimus- ja innovaatiopolitiikka
Innovatiiviset ilmastoneutraaliutta edistävät teknologiat tarjoavat välineitä ilmastotavoitteiden toteutukseen
Energiaunionin hallintomalliasetus ja energia- ja ilmastosuunnitelmat