- Säädösvalmistelu
- Hankehaku
- Ajankohtaisia hankkeita
- Vähähiiliset tiekartat 2035
- Työllisyyden kuntakokeilut
- Yrittäjyysstrategia
- Talent Boost
- Työelämän monimuotoisuusohjelma
- Kansallinen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartta
- Arktinen talousdialogi
- Luvat ja valvonta -hanke
- Yritysten liiketoiminnan digitalisaatio
- Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmä
- EU4FairWork-kampanja
- Kaupan alan tulevaisuusselonteko
- Kotimaisen omistamisen ohjelma
- Alueellinen läsnäolo ja monipaikkainen työ
- Kestävän kehityksen rahoitusekosysteemi
#EU4FairWork-kampanja
Pimeä työ ei tunne rajoja. Euroopan työviranomainen järjestää yhdessä jäsenmaidensa kanssa viestintäkampanjan, joka jakaa tietoa toimista pimeän työn torjumiseksi ja siitä, miksi työn tekeminen virallisesti on kaikkien etu. Euroopan unioni toimii yhdessä pimeää työtä vastaan.
Suomessa kampanjaan osallistuu kattava verkosto, joka kattaa ministeriöitä, valvontaviranomaisia ja järjestöjä: työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, sisäministeriö, valtiovarainministeriö, poliisi, maahanmuuttovirasto, työsuojeluviranomainen eli aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet, Verohallinto, eläketurvakeskus, työturvallisuuskeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Rakennusteollisuus, Suomen Yrittäjät ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Akava ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Rakennusliitto ry, SAK, STTK ry, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI), Kela, KT Kuntatyönantajat.
Viestintäkampanja alkaa maaliskuussa ja päättyy lokakuussa 2020. Voit seurata kampanjaa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #EU4FairWork.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Päivi Kantanen, TEM
viestintäasiantuntija Anna Rissanen, TEM
Lisätietoa kampanjasta Harmaa talous ja talousrikollisuus -sivustolla
Palkka maksetaan pimeästä työstä yleensä käteisenä. Työntekijälle maksettua palkkaa tai sen osaa ei ilmoiteta Verohallinnolle eikä työnantaja maksa työntekijän sosiaalivakuutusmaksuja, kuten työeläke-, työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuja.
Pimeä työ voi vakavimmillaan ilmetä räikeänä alipalkkauksena ja olla kiskonnantapaista työsyrjintää tai jopa ihmiskauppaa.
Jokaisella on oikeus reiluihin työehtoihin ja työoloihin. Ainoastaan työ, josta on ilmoitettu viranomaisille, takaa oikeuden sosiaaliturvaan, asianmukaisiin työehtoihin kuten palkkaukseen, työaikoihin ja työturvallisuuteen. Reilu työ ei syrji, käytä hyväkseen tai hyödynnä toisen henkilön heikompaa asemaa tai tietämättömyyttä. Ilmoittamalla työnteko rakennetaan myös yhteistä turvaa sekä kansalaisten ja yritysten tarvitsemia julkisia palveluita.
Suomessa pimeän työvoiman määrä on ollut useiden eri viranomaisten havaintojen perusteella kasvussa viimeisen kahden vuoden aikana. Kasvua osoittavat muun muassa lisääntyneet yhteydenotot työsuojeluviranomaisiin sekä viranomaisten työmailta keräämät tarkastushavainnot.
Suomessa pimeää työtä torjutaan kehittämällä lainsäädäntöä sekä viranomaisten toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.
Pimeän työn torjunta on osa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaa.
Pimeän työn torjunta on Euroopan unionille poliittinen prioriteetti. Kesällä 2019 perustettiin Euroopan työviranomainen (European Labour Authority, ELA), joka tehostaa toimia pimeän työn ja väärinkäytösten torjumiseksi rajat ylittävissä tilanteissa. ELA edistää yritysten ja työntekijöiden tietoisuutta EU:n liikkuvuussäännöksistä, säännösten parempaa toimeenpanoa sekä viranomaisten rajat ylittävää yhteistyötä ja valvontaa.