Yritysvastuudirektiivin kansallinen täytäntöönpano

Tavoitteet ja tuotokset

Yritysvastuudirektiivin tavoitteena on ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja ympäristösuojelun lisääminen vaikuttamalla siihen, että yritykset huomioivat kestävyysseikat aiempaa kattavammin päätöksissään. Lisäksi tavoitteena on luoda unionissa toimiville yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset ja välttää samalla sääntelyn pirstoutuminen.

Hankkeessa valmistellaan tarvittavat kansalliset säädökset hallituksen esityksen muotoon.

Tiivistelmä

Yritysvastuudirektiivi astui voimaan 25.7.2024, ja kansalliselle täytäntöönpanolle on aikaa kaksi vuotta. Direktiivin tavoitteena on edistää yritysten kestävää ja vastuullista toimintaa. Uusilla säännöillä varmistetaan, että yritykset tunnistavat toimintansa haitalliset ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset ja puuttuvat niihin.

Lähtökohdat

Komissio julkaisi 23.2.2022 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta (KOM(2022) 71 lopullinen), sillä yritysten toiminta kaikilla talouden aloilla on avain siihen, että unionin kestävyystavoitteissa onnistutaan. Direktiivin tavoitteena on ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja ympäristösuojelun lisääminen vaikuttamalla siihen, että yritykset huomioivat kestävyysseikat aiempaa kattavammin päätöksissään. Lisäksi tavoitteena on luoda unionissa toimiville yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset ja välttää samalla sääntelyn pirstoutuminen.

Lopullinen direktiivi astui voimaan 25.7.2024 ja kansalliselle täytäntöönpanolle on aikaa kaksi vuotta. Direktiiviä sovelletaan 26.7.2027 alkaen, jolloin soveltaminen etenee portaittain yrityskoon mukaan.

Direktiivi täydentää muuta viimeaikaista ihmisoikeuksien ja ympäristön suojaamiseen tähtäävää EU-sääntelyä, kuten metsäkatoasetusta ja pakkotyökieltoasetusta. Lisäksi direktiivillä on tiettyjen tehtävien osalta liityntä voimassa olevaan lainsäädäntöön. Esimerkiksi asianmukaista huolellisuutta koskevan julkisen viestinnän osalta direktiivi perustuu kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaiseen raportointiin, jolloin vältetään päällekkäisyyksiä molempien sääntöjen soveltamisalaan kuuluvien yritysten osalta.