Innovaatiopolitiikan arviointi

Suomen innovaatiopolitiikkaa on arvioitu viime aikoina poikkeuksellisen laajasti. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) arviointi Suomen innovaatiopolitiikasta julkaistiin kesäkuussa 2017. Se esittelee lukuisia suosituksia tuottavuuden ja talouden elinvoimaisuuden lisäämiseksi, osaamisen kehittämiseksi sekä tutkimuksen vaikuttavuuden parantamiseksi. Arvioinnin tilanneet työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sekä opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) halusivat saada kansainvälisesti arvostetun ja riippumattoman näkemyksen Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän nykytilasta ja uudistamistarpeista.

Lisäksi toteutetaan muita arviointitoimia. Kesäkuussa 2018 professori Erkki Ormala kutsuttiin arvioimaan valtion tutkimus- ja innovaatiorahoituksen riittävyyttä. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt lisäksi ulkopuolisen, riippumattoman arvioinnin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n asemasta ja roolista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä. Innovaatiopolitiikkaa arvioidaan myös jatkuvasti osana muuta politiikkaprosessia.

Business Finland, joka toimeenpanee TEM:n ohjauksessa merkittävää osaa innovaatiopolitiikan toteutuksesta, arvioi systemaattisesti toimenpiteittensä vaikuttavuutta.

Euroopan unionin (EU) tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelma Horisontti 2020:sta (2014-2020) komissio on tehnyt väliarvioinnin, ja ohjelmaa on arvioinut myös korkean tason ryhmä. Arviointia hyödynnetään lopun ohjelmakauden toimeenpanossa sekä seuraavan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmakauden (Horisontti Eurooppa) ja EU:n muun innovaatiopolitiikan valmistelussa.

Innovaatiopolitiikkaa pitää arvioida, jotta saadaan tietää, miten se on onnistunut, mitä siihen tehdyt panostukset ovat tuottaneet, ja miten politiikkaa ja sen ohjaamista tulisi parantaa. Kuten yleensä arviointitoiminnassa, syy-seuraussuhteiden todentaminen on vaikeaa, ja valtion innovaatiopolitiikan lisäksi monet muutkin tekijät vaikuttavat innovaatioihin. Julkisten toimenpiteiden arviointi on haasteista huolimatta kuitenkin mahdollista monin menetelmin. Lisäksi julkiset toimet muodostavat niin tärkeän ja muun innovaatiojärjestelmän keskeisiä puutteita korjaavan osan, että innovaatiopolitiikan arviointi on merkityksellistä.

Lisätietoja:

Lasse Laitinen