- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Neuvotteluvelvollisuus
- Tiedottamisvelvollisuus
- Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
- Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
- Sopiminen ja henkilöstön päätökset
- Yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä
- Salassapitovelvoitteet ja seuraamukset
- Ulkopuolisen työvoiman käyttö
- Liikkeenluovutus
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämiskeskustelut
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Määrärahajaot
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
Innovaatiopolitiikan arviointi
Suomen innovaatiopolitiikkaa on arvioitu viime aikoina poikkeuksellisen laajasti. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) arviointi Suomen innovaatiopolitiikasta julkaistiin kesäkuussa 2017. Se esittelee lukuisia suosituksia tuottavuuden ja talouden elinvoimaisuuden lisäämiseksi, osaamisen kehittämiseksi sekä tutkimuksen vaikuttavuuden parantamiseksi. Arvioinnin tilanneet työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sekä opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) halusivat saada kansainvälisesti arvostetun ja riippumattoman näkemyksen Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän nykytilasta ja uudistamistarpeista.
Lisäksi toteutetaan muita arviointitoimia. Kesäkuussa 2018 professori Erkki Ormala kutsuttiin arvioimaan valtion tutkimus- ja innovaatiorahoituksen riittävyyttä. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt lisäksi ulkopuolisen, riippumattoman arvioinnin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n asemasta ja roolista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä. Innovaatiopolitiikkaa arvioidaan myös jatkuvasti osana muuta politiikkaprosessia.
Business Finland, joka toimeenpanee TEM:n ohjauksessa merkittävää osaa innovaatiopolitiikan toteutuksesta, arvioi systemaattisesti toimenpiteittensä vaikuttavuutta.
Euroopan unionin (EU) tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelma Horisontti 2020:sta (2014-2020) komissio on tehnyt väliarvioinnin, ja ohjelmaa on arvioinut myös korkean tason ryhmä. Arviointia hyödynnetään lopun ohjelmakauden toimeenpanossa sekä seuraavan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmakauden (Horisontti Eurooppa) ja EU:n muun innovaatiopolitiikan valmistelussa.
Innovaatiopolitiikkaa pitää arvioida, jotta saadaan tietää, miten se on onnistunut, mitä siihen tehdyt panostukset ovat tuottaneet, ja miten politiikkaa ja sen ohjaamista tulisi parantaa. Kuten yleensä arviointitoiminnassa, syy-seuraussuhteiden todentaminen on vaikeaa, ja valtion innovaatiopolitiikan lisäksi monet muutkin tekijät vaikuttavat innovaatioihin. Julkisten toimenpiteiden arviointi on haasteista huolimatta kuitenkin mahdollista monin menetelmin. Lisäksi julkiset toimet muodostavat niin tärkeän ja muun innovaatiojärjestelmän keskeisiä puutteita korjaavan osan, että innovaatiopolitiikan arviointi on merkityksellistä.
Lisätietoja:
Muualla verkossa
- Support for EU research and innovation policy making
- Selvitys: EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista merkittävää hyötyä Suomelle
- The role of research and development in fostering economic performance. A survey of the macro-level literature and policy implications for Finland (Pierre Mohnen, Maastricht University and UNU-MERIT)
- OECD Reviews of Innovation Policy: Finland 2017
- Suomen innovaatiopolitiikan OECD-arvioinnin loppuraportti, julkistustilaisuus 9.6.2017
- Suomen innovaatiopolitiikan OECD-arviointi, sidosryhmätilaisuus 8.2.2017
- TK-seminaari 1.12.2016
- Katsaus yksityisen t&k-toiminnan ja sen julkisen rahoituksen vaikuttavuuteen