- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Ydinenergia-alan hallinto
- Ydinturvallisuus
- Ydinlaitokset ja ydinlaitoshankkeet
- Ydinjätehuolto
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämisen tilannekuva
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Määrärahajaot
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Alueelliset innovaatiot ja kokeilut
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
Kauden 2021-2030 ilmaisjako
Vuodesta 2021 alkaen maksutta jaettavat päästöoikeudet myönnetään kerrallaan viiden vuoden kausille, eli neljännellä päästökauppakaudella vuosille 2021—2025 ja vuosille 2026—2030. Päästöoikeuksien ilmaisjaon määrä perustuu EU-tason vertailuarvoihin, jotka päivitetään kummallekin viiden vuoden kaudelle vastaamaan teknologian kehitystä.
Hiilivuodon riskille alttiit toimialat saavat ilmaisjakoa 100 prosenttia ilmaisjakosääntöjen perusteella laskettavasta määrästä koko päästökauppakauden ajan. Muut ilmaisjakoon oikeutetut toimialat saavat aluksi 30 prosenttia laskennallisesta määrästä, mutta osuus laskee vuoden 2026 jälkeen tasaisesti nollaan vuonna 2030. Osuuden lasku ei kuitenkaan koske kaukolämpöä tai -jäähdytystä. Tarvittaessa laitoskohtaisia päästöoikeusmääriä alennetaan erilaisilla kertoimilla.
Ilmaisjaon hakemista ja myöntämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt sisältyvät komission joulukuussa 2018 antamaan ilmaisjakoasetukseen. Tätä täydennetään Suomessa päästökauppalailla ja kansallisilla asetuksilla.
Kauden 2021—2030 ilmaisjakoa koskevista viranomaistehtävistä vastaa pääosin Energiavirasto. Työ- ja elinkeinoministeriö kuitenkin käsittelee laitosten toimintaa kuvaavat perustietoselvitykset, jotka vakiintuneiden laitosten toiminnanharjoittajat liittävät ensimmäistä viisivuotiskautta 2021—2025 koskevaan hakemukseen.
Vakiintuneiden laitosten toiminnanharjoittajien, jotka päättävät hakea ilmaisjakoa kaudelle 2021—2025, tulee toimittaa hakemus Energiavirastolle 30.4.2019 mennessä. Määräaika laitoksilla, jotka aloittavat toimintansa vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla, on 30.6.2019. Lisätietoja hakemuksen toimittamisesta ja vaadittavista liitteistä löytyy Energiaviraston verkkosivuilta.
Uudeksi osallistujaksi katsotaan kaudella 2021—2025 laitos, joka on saanut kasvihuonekaasupäästöjen päästöluvan ensimmäisen kerran 1.7.2019 tai sen jälkeen. Uusia osallistujia koskevat käytännöt ja määräaika ilmaisjakohakemuksen jättämiselle tullaan säätämään valtioneuvoston asetuksella vuoden 2019 aikana.
Neljännellä päästökauppakaudella ilmaisjaon määrä muutetaan vuosittain laitokselle, jonka tuotannon taso on noussut tai laskenut vähintään 15 prosenttia arvioituna kahden vuoden liukuvana keskiarvona. Täten ilmaisjaon perusteena olevat tuotantotiedot vastaavat tuotannon todellista tasoa nykyistä tarkemmin. Yksityiskohtaiset säännöt tulevat sisältymään säädökseen, jonka komissio on ilmoittanut antavansa kesällä 2019.
Lisätietoja: Juha Rajala ja Emilie Yliheljo