- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Kotouttamispolitiikka
- Lainsäädäntö ja ohjeistus
- Kotouttamispalvelut
- Kotouttamisen hallinto ja toimijat
- Kotouttamisen seuranta
- Tietopaketti kotoutumisesta
- Tietopaketti pakolaisten vastaanotosta kuntiin
- Kotouttamisen SIB-hanke
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia Suomessa
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueelliset innovaatiot ja kokeilut
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
Kirkkonummella kiitellään pakolaisten omaa aktiivisuutta
Uudellamaalla sijaitsevaan Kirkkonummen kuntaan perustettiin syksyllä 2015 pikavauhtia kaksi vastaanottokeskusta turvapaikanhakijoille. Suomen Punaisen Ristin ylläpitämiin keskuksiin majoitettiin yhteensä noin 600 henkilöä.
Kirkkonummen sosiaalityön päällikön Sirkku Pekkarinen-Kedon mukaan 38 000 asukkaan Kirkkonummella moni ymmärtää sen, että Suomi on kansainvälisesti sitoutunut pakolaisten vastaanottamiseen.
- Monet näkevät myös sen, että jos kotouttaminen tehdään hyvin ja huolella, me saamme hyvää työvoimaa näistä ihmisistä. Heistä on myös paljon iloa ja virkistystä kunnan elämään.
Pakolaisten toivotaan muuttavan vastaanottokeskuksista kunnan asukkaiksi. Pekkarinen-Kedon mukaan kotoutumisen alku on sujunut hyvin niillä, jotka ovat aikaisemmin jääneet kuntaan.
Järjestöjen ja asukkaiden tuki on ollut korvaamatonta
Maahanmuuttajatyön resurssit ovat olleet tähän asti melko pienet: asioista on vastannut yksi sosiaalityöntekijä. Nyt kuntaan ollaan mahdollisesti palkkaamassa yksi sosiaaliohjaaja ja yksi sosiaalityöntekijä maahanmuuttajia varten. Korvaamatonta apua on saatu alueen järjestöiltä ja asukkailta, jotka ovat järjestäneet muun muassa avustustempauksia.
Pekkarinen-Kedon mukaan kunnassa toivottiin määrärahojen lisäämistä pakolaisten terveyspalveluihin, mutta sitä ei kunnan taloudellisessa tilanteessa voitu toteuttaa. Lisäpalveluita ei ainakaan toistaiseksi ole kuitenkaan tarvittu. Kirkkonummella asuu 18 tänä vuonna oleskeluluvan saanutta henkilöä.
- Nämä meidän 18 irakilaista ja syyrialaista nuorta miestä ovat terveitä nuoria miehiä, joilla on kova into aloittaa uusi elämä Suomessa. Mitään erityisiä lisäpalveluita ei ole tarvittu. Jos kunnat pelkäävät sitä, että minkälaisia ihmisiä sieltä tulee ja kaatuuko kaikki kunnan maksettavaksi, niin nämä vastaanottokeskuksista tulevat ovat meidän kokemuksen mukaan hyvinkin aktiivisia, omatoimisia ja pärjääviä ihmisiä.
Uusien kuntalaisten kotoutuminen on kaikkien etu
Seuraava tehtävä Kirkkonummella on asuntojen ja työpaikkojen löytäminen oleskeluluvan saaville, kuntaan jääville pakolaisille. Yhteistyötä asuntojen hankkimiseksi aletaan tehdä muun muassa Y-säätiön ja Kirkkonummen Vuokra-asunnot Oy:n kanssa. Kunnan TE-toimiston kanssa neuvotellaan muun muassa kielikoulutuksista ja työkokeilupaikoista. Uusien kuntalaisten kotoutuminen osaksi yhteisöä on Pekkarinen-Kedon mukaan kaikkien etu.
- Ihmisten asenteet ja mielipiteet muuttuvat vain käytännön kokemuksen ja kohtaamisten myötä. Kun maahanmuuttajaan tutustutaan työkaverina tai naapurina, niin huomataan, että olemme kaikki tavallisia ihmisiä.