- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Neuvotteluvelvollisuus
- Tiedottamisvelvollisuus
- Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
- Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
- Sopiminen ja henkilöstön päätökset
- Yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä
- Salassapitovelvoitteet ja seuraamukset
- Ulkopuolisen työvoiman käyttö
- Liikkeenluovutus
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämiskeskustelut
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Määrärahajaot
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
Koheesiopolitiikan valmistelu ohjelmakaudelle 2021+
Koheesiopolitiikan uudistamista tulevalle rahoituskehyskaudelle tarkastellaan koko rahoituskehyskokonaisuuden valossa. Euroopan komissio antoi 2.5.2018 ehdotuksensa EU:n monivuotisiksi rahoituskehyksiksi eli EU:n pitkän aikavälin talousarvioksi vuosille 2021-2027. Tavoitteena on saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys päälinjoista vuodessa, mutta neuvottelut jatkunevat edelleen sekä rahamäärän että sisällön osalta Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vuoden 2019 loppupuoliskolla.
Komissio julkaisi koheesiopolitiikan uudet asetusehdotukset toukokuun lopussa. EAKR-, koheesiorahasto-, EAY- ja yleisasetusehdotukset annettiin 29.5. ja ESR+-asetusehdotukset 30.5.2018. Komissio valmistelee koheesiopolitiikkaan liittyviä uudistuksia sen hallinnon keventämiseen ja joustavuuden lisäämiseen liittyen. Rahoituksen saamisen halutaan jatkossa myös olevan paremmin yhteydessä siihen, että jäsenmaat noudattavat EU:n yhteisiä pelisääntöjä.
Suomen tavoitteena on varmistaa koheesiopolitiikan rahoituksen jatkuminen riittävällä tasolla kaikilla alueilla ja koheesiopolitiikan painopisteen siirtäminen entisestään EU:n kilpailukykyä ja eurooppalaisia arvoja tukevaan suuntaan. Erityiskysymyksenä on Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutukseen perustuvan erityisrahoituksen jatkuminen vähintään nykyisellä tasolla.
Komission esitykset tukevat Suomen tavoitteita ja antavat hyvän pohjan jatkoneuvotteluihin EU:n jäsenmaiden kesken. Alustavien laskelmien mukaan Suomi kuuluisi niihin harvoihin maihin, jotka kasvattavat koheesiopolitiikan saantoaan. Komission esityksessä Suomen saanto olisi 100 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvalla kaudella.
- Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle yhteisen kumppanuussopimuksen rahastojen ja Euroopan globalisaatiorahaston sääntelystä sekä koheesiopolitiikan uudistamisesta ohjelmakaudelle 2021−2027 annetuista komission ehdotuksista (koheesiopolitiikan asetuspaketti) (U78/2018)
- Komission tiedonanto 2.5.2018 EU:n monivuotisista rahoituskehyksistä 2021-2027 (Liite)
- Komission ehdotus EU:n monivuotisiksi rahoituskehyksiksi 2021-2027
- Komission tiedote 29.5.2018 koheesiopolitiikan asetusehdotuksista
- Yleisasetus, EAKR/koheesiorahasto- ja EAY-asetusehdotukset
- ESR+-asetusehdotukset
Lisätietoja: Eliisa Hujala