Kolumnit

Suomen talouden vaikeudet ja irtisanomisuutiset herättävät kysymyksen: onko kyse vain ohimenevästä taantumasta vai syvemmästä rakenteellisesta muutoksesta. Teknologinen kehitys ja elinkeinorakenteen murros tuovat mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Menestyäkseen Suomi ei voi jäädä sivustakatsojaksi – rakennemuutosta kannattaa edistää, eikä jarruttaa.  

Matkailu- ja ravintola-alalla on tuhansia työpaikkoja avoinna. Suomessa on ravintola-alan huippuosaajia, mutta tarvitsemme heitä lisää. Tekoäly ja digitalisaatio eivät tule viemään työpaikkoja aloilta, joilla tarvitaan luovuutta, kädentaitoja ja palveluhenkisyyttä. 

”Uusi strategiamme toimii ankkurina muutoksessa”, kirjoittaa työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Timo Jaatinen kolumnissaan.

Vietämme tänään jälleen valtakunnallista yrittäjän päivää. Haluamme kiittää kaikkia yrittäjiä heidän rohkeudestaan ja sinnikkyydestään. Tahdomme osaltamme tehdä töitä sen eteen, että Suomi olisi entistä parempi paikka yrittää, onnistua ja tuottaa hyvinvointia sekä itselle ja lähipiirille että laajemmin yhteiskunnalle. Ilman yrittäjiä Suomi ei menesty.

Nuorten työttömyys on erityisen vakava ongelma, sillä heikko kiinnittyminen työmarkkinoille ennustaa tutkimusten mukaan repaleista työuraa jatkossakin. Tänä vuonna liian monet nuoret jäivät vaille haluamaansa kesätyöpaikkaa.

Suomea vaivaavan työvoimapulan ratkaisemiseksi työnantajat tarvitsevat osaajia myös ulkomailta. EU-alueen lisäksi Suomi panostaa kansainvälisen rekrytoinnin yhteistyöhön Intian, Filippiinien, Vietnamin ja Brasilian kanssa. Työnantajien kannattaa rohkeasti hyödyntää tarjolla olevia palveluita kansainvälisten osaajien löytämiseksi.

Koronapandemia, Euroopan energiakriisi ja uusiutuvan energian tuotannon kustannusten aleneminen ovat muokkaamassa 2020-luvusta todellista puhtaan energian vuosikymmentä. Investoinnit uusiutuvaan sähköön, energiaverkkoihin ja -varastointiin ovat maailmassa jo nyt suuremmat kuin investoinnit öljyyn, maakaasuun ja kivihiilleen. Myös ydinvoiman tuotanto on kasvussa.

Meidät kaikki yllättänyt globaali koronapandemia vaikutti salamaniskun tavoin työelämään. Ehkä enemmän kuin mikään keksintö tai teknologinen edistysaskel, joiden valjastaminen käytännön tuotantoprosesseihin ja työtapoihin tapahtuu tavallisesti vähittäin ja ihmisten itsensä annostelemissa vaiheissa. Etä- ja hybridityö on nyt jo vakiintunut käytännöksi monilla työpaikoilla ja työtehtävissä.

Kenellekään ei liene jäänyt epäselväksi, että Suomessa on huutava osaajapula, joka jarruttaa talouskasvua nyt ja tulevaisuudessa. Tähän päätelmään päätymiseksi riittää pieni vilkaisu aiheesta julkaistuihin selvityksiin ja juttujen otsikoihin. Tuottavuuslautakunnan raportti viime lokakuulta kiteyttää sen otsikossaan näin: Osaajapula uhkaa tuottavuuden kasvua tulevaisuudessa.

Suomalaisilla työpaikoilla on hyvät mahdollisuudet kasvattaa tuottavuutta. Työntekijät ovat erittäin osaavia ja työhyvinvointi on pitkällä aikavälillä kohentunut selvästi, kirjoittaa työministeri Arto Satonen kolumnissaan.

Maakaasun (metaanin) saatavuus ja hinta ovat olleet keskiössä Euroopan kohdattua Venäjän aggression liittyen Ukrainan sotaan. Massiivinen sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan käynnistyi helmikuussa 2022, mutta energiasota alkoi jo kesällä 2021 Venäjän manipuloidessa kaasukauppaa Euroopan unioniin.

OECD:n tiede- ja innovaatioministerit kokoontuivat huhtikuussa Pariisissa keskustelemaan ratkaisuista globaaleihin haasteisiin. Aiheina olivat geopoliittisen tilanteen vaikutukset tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan, näiden politiikkojen rooli kestävyyssiirtymissä sekä ennakoivan teknologiaohjauksen tavoitteet ja keinot. Johtopäätöksenä todettiin, että uudistava politiikka ja ennakoiva ohjaus auttavat hyödyntämään globaalien murrosten mahdollisuuksia ja hallitsemaan uusien kehittyvien teknologioiden riskejä.

Euroopan osaamisen teemavuotta vietettiin 9.5.2023–8.5.2024 Euroopan komission aloitteesta. Teemavuoden tavoitteena oli kiinnittää huomio työikäisten osaamiseen. Vaikka teemavuosi päättyi, työ osaamisen tunnistamisen, näkyväksi tekemisen ja kehittämisen eteen jatkuu.

Julkisen työnvälityksen tiedot huhtikuulta kertovat, että työttömyyden kasvu on pysähtynyt. Työmarkkinaennusteemme mukaan työttömien määrä alkaa kääntyä laskuun. Trendiä todistaa myös se, että lomautukset ovat vähentyneet jo tammikuusta lähtien. Uusia työttömyysjaksoja on aiempaa vähemmän. Työttömyyden kasvu on pitkälti lisääntyvää pitkäaikaistyöttömyyttä, sillä muiden kuin pitkäaikaistyöttömien määrä laskee jo hieman.

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän päivittämään kansallista avaruusstrategiaa vuosille 2024–2030. Päivityksessä keskitytään avaruuspalveluiden laajempaan hyödyntämiseen yhteiskunnassa, erityisesti turvallisuuden, puolustuksen ja huoltovarmuuden näkökulmasta.

Maaliskuun työllisyysluvut näyttävät heikoilta verrattuna vuoden takaiseen. Vaikka työttömien lukumäärä on kasvanut vain vähän helmikuusta, huolta herättää korkeakoulutettujen työttömien määrän kasvu.

Mineraalien kasvava tarve energiasiirtymän, digitalisaation ja puolustusteknologian tarpeisiin on noussut ennen näkemättömällä tavalla keskusteluun ympäri maailman.

”Ydinenergialla tuotetulle sähkölle oli kylmillä talvikeleillä todellakin kysyntää. Aiempaa haastavampi energiamarkkinatilanne on lisännyt ymmärrystä ydinenergian käytölle myös ympäri Eurooppaa. Kannustankin suomalaisia aktiivisuuteen EU:n suuntaan. Brysselin koneeseen kannattaa astua”, kirjoittaa teollisuusneuvos Juho Korteniemi kolumnissaan.

Tuoreet työnvälitystilaston tiedot helmikuulta osoittavat, että työmarkkinoiden tilanne on odottava. Muutoksia suuntaan tai toiseen ei tammikuun lukuihin verrattuna ole juurikaan tapahtunut. Eniten työttömyyttä kohtaavat suhdanneherkkien alojen työntekijät, nuoret, yli 55-vuotiaat ja ennen kaikkea ulkomaalaistaustaiset.

Puhtaan energian Suomi on pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman pääteemoja. Tulevien vuosien energia- ja ilmastopoliittiset toimet linjataan laajassa kansallisessa strategiassa. Keskeistä on luoda ennakoitava ja taloudellisesti kestävä pohja niille suurille investointipanoksille, joita tarvitaan paitsi ilmastotavoitteiden edistämiseksi myös kansantaloutemme kääntämiseksi kasvuun.