Kolumnit

Eurooppa-neuvosto on linjannut EU:n pyrkivän mahdollisimman nopeasti eroon riippuvuudesta venäläisestä energiasta. Päivänpolttavia ovat pakotteita ja kaupan suuntaamista koskevat päätökset. Pidemmällä aikavälillä investointeja ohjaa muun muassa EU:n Fit for 55 -paketti. Lähiviikkoina tehdäänkin monia kauaskantoisia linjauksia Euroopan energiapolitiikasta.

Vaikka Suomessa on jo monia kiertotalouden edelläkävijöitä, on selvää, että tarvitsemme laajaa toimintatapojen muutosta, jotta kasvumme olisi kestävällä pohjalla. Kiertotalous tulee muuttamaan yritysten liiketoimintamalleja perustavalla tavalla ja sitä myötä myös työelämää: uusia työpaikkoja syntyy, töitä katoaa ja monien töiden sisältö muuttuu. Tähän haasteeseen vastaavat tulevaisuudessa myös työllisyys- ja yrityspalvelut.

Lämpömittarin lukeman, eli ammattibarometrin tulosten, tulisi heijastua koulutusta järjestävien tahojen opetustarjontaan. Ammattibarometrin astelukuja pitäisi tarkkailla myös kotikatsomoissa. On tärkeää, että ammattibarometriarvio saavuttaa ihmiset, jotka ovat valitsemassa ammattia tai vaihtamassa alaa.

Avointen työpaikkojen määrä oli helmikuussa ennätyksellisen suuri. Vaikka Ukrainan sota leikkaa talouden kasvua, monet investoinnit saavat myös lisää vauhtia. Työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat eivät siis häviä kriisin vuoksi mihinkään, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Kansallisen yritysvastuulain toteuttaminen saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sen käytännön toteutukseen liittyy monia avoimia kysymyksiä ja haasteita. Samaan aikaan kansallisen yritysvastuun arvioinnin kanssa EU:ssa valmistellaan EU:n yritysvastuulakia, joka asettaisi yhteiset pelisäännöt kaikille unionin alueella toimiville yrityksille.

Euroopan komission 8.3.2022 julkaisema toimintasuunnitelma asettaa tavoitteeksi riippumattomuuden venäläisestä energiasta vuosikymmenen loppuun mennessä. Välittömästi voimme vaihtaa monien polttoaineiden toimittajaa. Pidempiaikainen muutos edellyttää kuitenkin suuria investointeja energia- ja teollisuuslaitoksiin sekä siirtoyhteyksiin. Samalla on hyväksyttävä muutoksen vaikutukset energiahintoihin, kirjoittaa ylijohtaja Riku Huttunen kolumnissa.

Juuri ilmestyneen, Broad Scope Management Consulting Oy:n toteuttaman Yrityspalvelut 2024+ -selvityksen havainto on, että julkinen yrityspalvelujärjestelmä on edelleen hajanainen ja pirstaleinen. Asiakaslähtöisyydestä puhutaan paljon, mutta palvelujen kehitystyötä tosiasiassa ohjaa edelleen liiaksi hallinnollinen ja tuotelähtöinen ajattelu.

Työnantajat ilmoittivat julkiseen työnvälitykseen ensimmäistä kertaa sen historiassa yli miljoona uutta avointa työpaikkaa vuonna 2021. Kaikkiaan uusia työpaikka-avauksia ilmoitettiin 1 010 994 kappaletta. Siis  jokaisena vuoden työpäivänä julkisessa työnvälityksessä oli keskimäärin 3919 uutta työpaikkaa, joita siellä ei ollut edellisenä päivänä.  

Aika usein työllistymisen edistämiseen liittyvissä hankkeissa tavoitteena on tehdä muutosesityksiä lainsäädäntöön. Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelmassa tilanne on päinvastoin: toiminnan mahdollistavat säännökset ovat jo olemassa. Niitä ei kuitenkaan hyödynnetä riittävästi.

Tiedätkö mitä tarkoitetaan täsmätyökyvyllä? Se on termi, joka on vaivihkaa kotiutumassa TE-palveluissa monialaista työtä tekevien asiantuntijoiden käyttöön.

Työvoimapula kiusaa niin yrityksiä kuin kansalaisiakin. Jonot palveluissa pitenevät, ja yritykset menettävät liikevaihtoa. Avoimia työpaikkoja onkin TEMin työllisyyskatsauksen mukaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Digimarkkinasäädöksen valmistelu etenee EU:ssa vauhdilla. Suomi selvittää paraikaa Euroopan parlamentin lisäysehdotusten vaikutuksia yrityksiin ja kuluttajiin ja tässä työssä eri sidosryhmien näkemykset ovat tarpeellisia ja tervetulleita, kirjoittaa kolumnissaan TEMin johtava asiantuntija Hannele Timonen.

Laajan Työkykyohjelman toimenpiteet tukevat osatyökykyisten työllistymistä monin eri tavoin. Työkyvyn edistämisen lisäksi tarvitaan lukuisia politiikkatoimia sekä työnantajien tietoisuuden lisäämistä tuesta, jotta osatyökykyisten työllisyys paranee.

Työministeri Tuula Haatainen on tuomassa hankintalakia koskevan uudistuspaketin eduskuntaan kevätkaudella 2022.

Työ- ja elinkeinopalvelut eli tuttavallisemmin TE-palvelut, on tarkoitus siirtää kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana. Hallituksen linjaus liittyy hallitusohjelman työllisyystavoitteeseen ja kuntien vastuun vahvistamiseen työllisyyspalveluissa. Uudistus vaikuttaa laajasti sekä TE-toimistojen että kuntien työntekijöihin ja tehtäviin, kirjoittaa työministeri Tuula Haatainen kolumnissaan.

Vertailevat kansainväliset tilastot kertovat, että korkein työllisyysaste saavutetaan ikäluokassa 25–54-vuotiaat. Tätä ikäkautta kutsutaankin parhaaksi työiäksi (prime age workers). Parhaassa työiässä olevien työllisyys heittelehtii kaikkein vähiten talouden suhdanteiden mukaan, kun nuoremmat ja vanhemmat ryhmät näyttäisivät sen sijaan olevan työmarkkinoiden joustava puskuri. Ilmiö näkyy myös TEMin tuoreissa työllisyysluvuissa, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

Euroopan komissio haluaa lisätä yhteisötalouden menestymisen mahdollisuuksia Euroopassa. Komission vaikuttimien taustalla ovat yhteisötaloudesta saatavat hyödyt niin talouden kuin työllisyydenkin näkökulmasta. Komissio julkisti aloitteensa yhteisötalouden toimintasuunnitelmaksi 9.12.2021.

Jos työmarkkinoilla otettiinkin koronakanveesissa lukua, nyt ollaan jo aika vauhdikkaasti nousemassa jaloilleen. On rauhoittavaa havaita marraskuun Työllisyyskatsauksen luvuista, että työttömyydestä saadaan niskalenkkiä. Sekä työttömien työnhakijoiden että pitkäaikaistyöttömien määrä laskee samalla kun avointen työpaikkojen määrä kasvaa, kirjoittaa alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen. 

Ydinenergialla on oma tärkeä roolinsa ilmastopolitiikan osana, etenkin lähivuosikymmeninä, kun olemme matkalla ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n arvio ydinenergian roolista maailman energiataloudessa on myönteinen. Järjestön tuoreen vuosijulkaisun (World Energy Outlook 2021) skenaariot ennakoivat myös merkittävää kasvua: ydinvoimalla tuotetun energian määrä nousisi nykyisestä 2 800 terawattitunnista 3 700 – 4 700 terawattituntiin vuonna 2050.

Digitaalisilla verkkoalustoilla on nykyään tärkeä rooli arjessamme. Pienille ja keskisuurille yrityksille suuret alustayritykset, eli niin sanotut kansainväliset digijätit, tarjoavat tehokkaan mahdollisuuden tavoittaa asiakkaita, kirjoittaa johtava asiantuntija Hannele Timonen kolumnissaan.