- Yritykset
- Elinkeinopolitiikka
- Innovaatiopolitiikka
- Painopistealueet
- Yrityksen toiminnan sääntely
- Yritysten kansainvälistyminen
- EU:n sisämarkkinat
- Yrityspalvelut
- Yhteiskuntavastuu
- Yritykset ja ihmisoikeudet
- Yhteiskuntavastuun ohjeet ja periaatteet
- OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden yksittäistapausten käsittely
- Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunta
- Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat
- Vastuullisuusraportointi
- Julkaisuja yhteiskuntavastuusta
- Korruption torjunta
- Sosiaaliset yritykset
- Toimialapalvelu
- Yritysrahoitus
- Työelämä
- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
- Työlainsäädäntö
- Energia
- Energia- ja ilmastostrategia
- Sähkömarkkinat
- Päästökauppa
- Uusiutuva energia
- Energiatehokkuus
- Energia- ja investointituet
- Ydinenergia
- Energiahuollon varmuus
- Energiakolumnit
- Energia-alan EU- ja kansainvälinen yhteistyö
- Energiateknologiat
- Kilpailu ja kuluttajat
- Alueet
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
- Alueiden kehittämisen painopisteet
- Aluekehittämisen tilannekuva
- Alueiden kehittäminen ja maakuntien liitot
- Maaseutu- ja saaristopolitiikka
- Aluekehityksen seuranta ja ennakointi
- Tukialueet
- Alueiden kehittämisen lainsäädäntö
- Määrärahajaot
- Alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE)
- Aluekehittämisen uutiskirje
- Alueelliset innovaatiot ja kokeilut
- Kaupunkikehittäminen
- Rakennemuutos
- EU:n alue- ja rakennepolitiikka
- ELY-keskukset
- Aluekehittämisen tavoitteet ja suunnittelu
Kompensaatiotuki
Osa päästökaupan aiheuttamasta lisäkustannuksesta sähkön hinnassa korvataan rajatuille teollisuuden aloille kompensaatiotuella. Tukijärjestelmästä säädetään lailla päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta (138/2017), joka tuli voimaan kesäkuussa 2017. Tuen myöntäminen on mahdollista päästökauppadirektiivin perusteella, ja noin 10 EU:n jäsenvaltiota tai muuta Euroopan talousalueen maata kompensoi kyseisiä kustannuksia toiminnanharjoittajille.
Suomen kompensaatiotukijärjestelmä noudattaa Euroopan komission päästökaupan valtiontukisuuntaviivoissa (2012/C 158/04) asetettuja vaatimuksia. Suuntaviivoja on Suomessa kuitenkin sovellettu siten, että tukea myönnetään puolet sallitusta maksimitasosta.
Myönnettävän tuen määrä riippuu suoraan päästöoikeuden hinnasta. Tuen määrä perustuu tuenhakijan sähkönkulutukseen, jota arvioidaan joko tuotteen tonniperusteisen tuotannon tai tuotannon sähkönkulutuksen perusteella.
Tukijärjestelmä on määräaikainen, ja se on sidottu kuluvaan päästökauppakauteen. Tukea voidaan myöntää vuosien 2016 - 2020 tietojen perusteella ja se maksetaan aina takautuvasti tarkasteluvuotta seuraavana vuonna. Kansallisena tukiviranomaisena toimii Energiavirasto, joka vastaa tukihakemusten käsittelystä, tuen myöntämisestä ja muista kompensaatiotukea koskevassa laissa säädettävistä tehtävistä.
Lisätietoja: Mikko Paloneva