Ohjeet kunnille valtioavustuksesta yksinyrittäjien tukemiseksi

Mikäli tarpeen, yrittäjät voivat täydentää 30.9.2020 mennessä tekemiään hakemuksia myöhemmin. Kunnan tulee antaa täydentämiseen kohtuullinen määräaika. (Hallintolaki 434/2003, 22 §)

Hakemuksen saa vastaanottaa 30.9. jälkeen, jos tekninen ongelma on johtunut kunnasta tai sen käyttämistä palveluista. Mikäli tekninen ongelma johtuu hakijasta tai hänen käyttämistään palveluista, lähtökohtaisesti hakemusta ei voi jättää enää 30.9. jälkeen. (Katso hallintolaki 434/2003, 17 § asiaan liittyen)

Mikäli hakemus on toimitettu väärään kuntaan, ko. kunnan tulee viipymättä siirtää hakemus oikeaksi katsomaansa kuntaan ja ilmoitettava tästä hakemuksen lähettäjälle. Sen kunnan, jolle hakemuksen käsittely oikeasti kuuluu, tulee saada hakemus viimeistään 30.9.  (Hallintolaki 434/2003, 21 §)

Ei. TEM valmistelee pidennystä tukiasetuksen voimassaoloon, jotta kunnat saavat lisäaikaa käsitellä yksinyrittäjien hakemukset ja tehdä päätökset. TEM tiedottaa myöhemmin siitä, mihin mennessä päätösten tulee olla tehtyinä. Tuen hakuaikaan ei tule pidennystä, vaan yksinyrittäjille viimeinen päivä hakea tukea oli 30.9. (ks. muut kysymykset).

Palautuspäivämäärään on tulossa tarkennus. Päivämäärä, johon mennessä jakamatta jäänyt valtionavustus tulee palauttaa, tulee olemaan vähintään kuukauden myöhäisempi kuin 15.10.2020. Ohjeita käyttämättä jääneen valtionavustuksen palautuksesta valmistellaan.

Tehtävä on kunnille vapaaehtoinen, joten TEM ei korvaa myöntämisen kustannuksia.

Yksinyrittäjätuki on saajalleen veronalaista tukea. Kunnat ilmoittavat tuen suoraan Verohallintoon.

TEM tulee tiedustelemaan rahoituksen toteutunutta käyttöä kunnilta avustusajanjakson aikana kuitenkin niin, että raportointipyynnön sykronoidaan Kuntaliiton kanssa päällekkäisten kyselyiden välttämiseksi.

Kehysriihessä lisättiin yksinyrittäjien tukea 150 miljoonalla eurolla, joten tukea on yhteensä saatavilla 250 miljoonaa. Kunnat käsittelevät hakemukset saapumisjärjestyksessä.

Hakemukset tulee käsitellä saapumisjärjestyksessä hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi. TEM seuraa rahoituksen riittävyyttä.

Tukipäätös on julkinen. Päätökseen ei tule sisällyttää liike- tai ammattisalaisuuksia eikä muita salassa pidettäviä tietoja, joita hakemus voi sisältää.

Muutoksenhakukelpoinen hallinto-/viranhaltijapäätös tulee tehdä, kun tukea ei myönnetä. 

Valtionavustuspäätöksissä, jotka on tehty ennen 29.4.2020, maksetaan 20 % avustussummasta ennakkona päätöksen myötä. Loput 80 % maksetaan toukokuussa aikataululla, joka tarkentuu.

29.4.2020 alkaen tehdyissä valtionavustuspäätöksissä koko tukisumma maksetaan ennakkona kerralla kunnalle.

Kunnat saavat rahaa tilille 2–3 päivän päästä päätöksestä. Kuntien tulee antaa ajantasaiset tiedot (pankkiyhteys- ja viitetiedot) hakemuslomakkeessaan.

Yksinyrittäjän hakulomake 9.4. on lopullinen. Hakemus on nimetty luonnokseksi siksi, että yrittäjät eivät epähuomiossa käyttäisi TEM:n sivuilla hakemusta, vaan haku aina ohjautuisi kunnan ohjeiden mukaisesti.

Kunnat päättävät itse miten järjestävät yksinyrittäjätuen hakemisen. Mikäli vahvaa tunnistautumista ei ole, tulee hakijan henkilöllisyys varmentaa muulla tavoin. 

Kunta voi halutessaan aloittaa hakuprosessin, päätöksenteon ja maksatuksen omalla riskillään. TEM päätös on voimassa ehdollisena siihen asti, kunnes lisätalousarvio on tullut voimaan toukokuussa.

Kunnat lähettävät avustushakemukset ministeriön sähköpostiin kirjaamo(at)tem.fi 29.5.2020 mennessä.

Kunta voi hakea alkuperäisen liitteessä 2 olleen summan mukaisesti. TEM tulee tekemään päätökset maksueristä siten, että ne ovat 2000€:lla jaollisia, jolloin päätösten summa saattaa tästä syystä johtuen poiketa hieman alkuperäisen taulukon luvuista.

Kyllä, kunnat hakevat yhdellä kertaa osuuttaan, joka perustuu 250 miljoona euron kokonaisavustukseen kunnille yksinyrittäjien tukemiseksi.

Kunnan hakemuksessa oleva viitenumero ei ole pakollinen vaan  kunta voi itse valita oman kirjanpitonsa tarpeiden mukaisen toteutuksen.

Kuntaliitto on laatinut mallipohjan tukipäätöksille.

Yrittäjä voi hakea tukea kerran yhden yrityksen kautta, mutta ei kaikkien yritysten osalta.

Yksinyrittäjän avustusta myönnetään yrittäjäkohtaisesti. Mikäli yksinyrittäjällä on useita yrityksiä, joissa hän on ainoa työntekijä, avustusta myönnetään sille yritykselle, jossa yrittäjä työskentelee päätoimisesti.

Yksinyrittäjä voi hakea avustusta yrityksen kotikunnasta eli YTJ-rekisterin mukaisesta kotikunnasta. Kunnat tiedottavat tuen avautumisesta yrittäjille.

Tukea voivat hakea päätoimiset yksinyrittäjät, yrityksen rahoitustavasta riippumatta. Omistajat eivät voi hakea yksinyrittäjätukea, jos eivät ole päätoimisia yksinyrittäjiä.

Yksinyrittäjän tuessa on kyse 2000 euron suuruisesta kertakorvauksesta yksinyrittäjän yritystoiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin. Näitä ovat esimerkiksi yritystoimintaa varten hankittujen tilojen ja laitteiden kustannukset sekä kirjanpito- ja toimistomenot. Yrittäjän itselleen nostamaa palkkaa ei lueta kustannuksiin, mutta kaikkiin muihin kustannuksiin tukea voidaan käyttää.

Avustuksen ehtona on, että

• yksinyrittäjän taloudellinen tilanne ja liikevaihto ovat heikentyneet koronavirusepidemian vuoksi 16.3.2020 jälkeen ja että yksinyrittäjällä katsotaan olevan edellytykset kannattavaan liiketoimintaan.
  • Taloudellisen tilanteen tulkitaan heikentyneen, mikäli yrityksen myyntituotot ja myyntisaatavat 16.3.2020 jälkeen ovat laskeneet yli 30 prosenttia. Tuottoja arvioidaan vuoden 2020 kuukausittaisen kirjanpidon tai tiliotteiden perusteella. Mikäli myyntituottojen lasku tapahtuu tai voidaan todentaa myöhemmin, on hakijan mahdollista hakea avustusta 30.9. saakka.
  • Sesonkiluonteisessa liiketoiminnassa vertaillaan edellisen sesongin myyntituottojen kehitykseen. Päätöksenteossa luotetaan yrittäjän hakemuslomakkeessa antamaan ilmoitukseen sekä hakemuksen yhteydessä lähetettyyn jäljennökseen kirjanpidosta ja/tai tiliotteesta tai kirjallisesti toimitettuun dokumenttiin, josta muulla tavoin ilmenee myyntituottojen lasku 30% tai enemmän
• Kannattavaan toimintaan arvioidaan olevan edellytykset.  
  • Lähtökohtana kannattavalle liiketoiminnalle on, että vuoden 2019 tilinpäätöksestä tai annetusta veroilmoituksesta ilmenee, että tilikauden tulos on ollut positiivinen. Jos tulos on ollut negatiivinen sen takia, että yrityksellä on normaaleja suuremmat poistot tai on maksettu itselle palkkaa, tuloksen tulkitaan olevan positiivinen.
  • Osana kannattavan toiminnan edellytysten arviointia on selvitettävä, onko yrityksellä ollut jo ennen koronaepidemiaa verovelkoja. Kunnat pyytävät yrittäjää toimittamaan todistuksen veroveloista. Yrittäjät voivat tarkistaa verovelkatilanteensa YTJ-yritystietojärjestelmästä, lukuunottamatta toiminimellä toimivia yksinyrittäjiä, jotka käyttävät OmaVero-palvelua. Mikäli yrittäjällä on verovelkaa, hänellä tulee olla Verohallinnon hyväksymä suunnitelma verovelan maksamiseksi tai muu hyväksytty suunnitelma esim. ulosoton suunnitelma tai yrittäjä voi osoittaa tehneensä verovelkojen maksujärjestelyhakemuksen. Pienempien verovelkojen osalta voidaan käyttää harkintaa tuen myöntämisessä. Kunnat ohjeistavat tarkemmin miten toimivat verovelkatiedon osalta.
  • Mikäli yrittäjän vakuutuksessa ja yrittäjän toimittamassa kirjallisessa materiaalissa on ristiriita, voidaan hakijalta pyytää lisätietoa. Kannattavan toiminnan arvioinnissa voidaan ottaa huomioon yksinyrittäjän selvitys poikkeuksellisesta tilanteesta vuonna 2019. Mikäli yritystoiminta on alkanut 31.12.2019 jälkeen, on toimitettava muu luotettava selvitys (jäljennös kirjanpidosta ja tiliote). Yksinyrittäjä ei saa olla taloudellisissa vaikeuksissa oleva.
• Avustus on vähämerkityksistä valtiontukea (de minimis -tuki) ja edellytyksenä on, että yksinyrittäjän de minimis- tuki ei ole ylittänyt yli 200 000 euroa kolmen peräkkäisen verovuoden kuluessa. (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettu komission asetus (EU) N:o 1407/2013).

Kunnan myöntämä avustus on harkinnanvarainen. Tuen myöntäjä eli kunta harkitsee tuen edellytysten täyttymisen.

Yksinyrittäjätuki on tarkoitettu päätoimisesti yritystoimintaa harjoittavalle. Päätoiminen yrittäjyys tarkoittaa, että yrittäjä on YEL-rekisterissä tai että hakija voi esittää minimissään 20 000 euron (verollinen) yrittäjätulon tai laskutuksen. Tuki ei ole riippuvainen toiminnan oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta.

Päätoimiseksi yksinyrittäjäksi luettava henkilö voi saada mitä tahansa eläkettä, kunhan hän täyttää tuen muut ehdot. Eläkkeen saaminen ei ole este yksinyrittäjätuen myöntämiselle muiden ehtojen täyttyessä.

Yksinyrittäjällä tarkoitetaan yksin taloudellista toimintaa harjoittavaa, jolla ei ole palkattua työvoimaa. Yksinyrittäjyys katsotaan sen mukaisesti, mikä on hakijan tilanne hakemushetkellä. Mikäli yksiyrittäjällä on työsuhteessa työntekijöitä (lyhyempiaikaisestikin tai lomautettuna tai äitiys tai vanhempainvapaalla), kuuluu yrittäjä ELY-keskusten palveluiden piiriin sovitun työnjaon mukaisesti. Mikäli työtekijällä ei ole työsuhteessa palkattua työvoimaa, on hän yksinyrittäjä ja voi hakea yksinyrittäjätukea kunnasta. Mikäli yrittäjä on irtisanonut työntekijänsä eikä hakuhetkellä työllistä itsensä lisäksi muita, katsotaan hänet yksinyrittäjäksi.

Yksinyrittäjän tuki ei ole riippuvainen yritystoiminnan oikeudellista muodosta ja rahoitustavasta. Sitä voidaan siis myöntää kaikille yritysmuodoille, joina yksinyrittäjä voi toimia, eli yksityisille elinkeinonharjoittajille, toiminimille, kommandiittiyhtiöille, osakeyhtiöille tai osuuskunnille. Avustusta voidaan myöntää myös ns. kevytyrittäjille, jotka työllistävät itsensä ja toimivat yrittäjämäisesti perustamatta kuitenkaan yritystä. Myös freelancer-yrittäjä voi saada tukea, kun freelancer-yrittäjä toimii jossain em. yritysmuodossa.

Jos kyse on yrityksestä, jossa on useita yrittäjäasemassa olevia henkilöitä, jotka tosiasiallisesti työskentelevät ko. yrityksessä, he voivat hakea ELY-keskuksen rahoitusta.

Yritystoiminnan päätoimisuutta arvioidaan voimassaolevan YEL-vakuutuksen ja liikevaihdon perusteella. Muut sivutulot eivät vaikuta tukikelpoisuuteen. Tukea myönnetään myös yrittäjälle, joka edelleen täyttää tuen saannin yleiset edellytykset (esimerkiksi liiketoiminnan vähentyminen ja kannattava liiketoiminta), mutta on epidemian vuoksi 16.3. jälkeen hakeutunut palkkatöihin.

Tukea voidaan myöntää myös uusille yrittäjille. Jos päätoimisella yksinyrittäjällä ei ole vielä voimassa olevaa YEL-vakuutusta, niin hänen tulee kyetä osoittamaan 20 000 euron vuotuinen yrittäjätulo tai laskutus.

Jos yrittäjä on vasta aloittanut toimintansa eikä ole vielä ottanut YEL-vakuutusta, yrittäjän pitää voida osoittaa, että liikevaihtoa kertyy 20 000 euroa vuodessa. Tämä osoitetaan toiminnan alun (vähintään yksi kuukausi) mukaiseen yrittäjätuloon tai laskutukseen perustuen (kirjanpito, tiliotteet ym.)

Ellei liikevaihtoa ole vielä kertynyt tarvittavaa määrää, asiaa voidaan tapauskohtaisesti arvioida esitetyn näytön perusteella. Mahdollisena näyttönä voi olla toiminnasta riippuen esim. tilaukset, varaukset tai sopimukset. Pelkkä liiketoimintasuunnitelma tai vastaava ei riitä. Näitä samoja periaatteita voidaan soveltaa sen arvioimiseen, ovatko myyntituotot ja –saatavat yritystoiminnasta alentuneet 16.3.2020 jälkeen vähintään 30 prosenttia koronavirusepidemian vuoksi

Yrittäjä voi hakea sekä yksinyrittäjän tukea että työttömyysturvaa. Niitä ei soviteta yhteen, eli toisen saaminen ei vaikuta toisen saamiseen tai sen määrään.

Yksinyrittäjätuki on saajalleen veronalaista tukea. Kunnat ilmoittavat tuen suoraan verottajalle

Starttiraha ei ole päällekkäinen tuki yksinyrittäjän tuen kanssa, sillä starttiraha turvaa yrittäjän toimeentulon siltä ajalta, jonka yritystoiminnan käynnistys ja vakiinnuttaminen arviolta kestää. Yksinyrittäjätuki on tarkoitettu yritystoimintaan hankittujen tilojen ja laitteiden kustannuksiin sekä kirjanpito- ja muihin toimistomenoihin.  Yrittäjä voi siis saada sekä starttirahaa että yksinyrittäjän tukea.

Yrityksille korona-tilanteesta selviytymiseen tarkoitettuja tukia ei ole tarkoitus käyttää saman-aikaisesti. Tukea ei voi myöntää samaan tarkoitukseen kahta kertaa. Yksinyrittäjien tuen myön-tää kunta, 1–5 henkeä työllistävien tuen ELY-keskus ja suurempien yritysten tuen Business Fin-land. Business Finlandin koronatuen alkuvaiheessa (19.3.-27.3.) ei rahoituksen hakijalle ollut asetettu työntekijöiden määrään liittyvää rajoitusta. Mikäli yksinyrittäjä on tuolloin BF:n tukea hakenut ja sen saanut, ei hän ole enää oikeutettu saamaan yksinyrittäjän tukea. Mikäli yksinyrittäjä on saanut aiemmin muuhun kuin korona-tilanteeseen tarkoitettua tukea, tukiharkinta tehdään normaalisti mm. de minimis -säädökset huomioon ottaen.

Business Finlandin koronatukea saaneet yritykset 

Alla oleviin perustuen tukea ei voida myöntää maatalouden liitännäiselinkeinoihin:

Tässä asetuksessa tarkoitetaan yksinyrittäjällä yksin taloudellista toimintaa harjoittavaa Suomessa toimivaa päätoimista yrittäjää, riippumatta toiminnan oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta.

Yrityksen määritelmä vastaa EU:n valtiontukisääntelyn mukaista yrityksen määritelmää. Suomessa pääosa taloudelliseen toimintaan myönnetyn tuen saajista on rekisteröityneinä yritys- ja yhteisötieto-kantaan. EU:n valtiontukisääntelyn mukainen määritelmä yrityksestä sisältää myös henkilölle myönnettävät tuet taloudelliseen toimintaan. Myös taloudelliseen toimintaan myönnetyn tuen yleisistä edellytyksistä annetussa laissa (429/2016) taloudellisen toiminnan käsite vastaa EU:n valtiontukisääntelyn mukaista määritelmää. Yrityksellä tarkoitetaan taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä riippumatta niiden oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta.

Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa (ml freelancer -yrittäjät). Yrityksessä saattaa olla useita yrittäjäasemassa olevia henkilöitä, jotka eivät siis ole palkansaajan asemassa (työsuhteessa), mutta ei välttämättä yhtään työsuhteista henkilöä.

Yksityisyrittäjän liitännäiselinkeino tulkitaan sivutoimiseksi yksinyrittäjyydeksi, mikä ei oikeuta tukeen.

Mikäli yksinyrittäjällä on useita yrityksiä, hän voi hakea valtionavustusta vain yhden yrityksen osalta, jossa hän toimii päätoimisena. Jos kyse on yrityksestä, jossa on useita yrittäjäasemassa olevia henkilöitä, jotka tosiasiallisesti työskentelevät ko. yrityksessä, he voivat hakea ELY-keskuksen rahoitusta.

Päätoimiselta yksinyrittäjältä edellytetään, että yrittäjällä on yrittäjän eläkevakuutus (YEL-vakuutusnumero) tai että hakija (esimerkiksi yritys on aloittanut alle 6 kk sitten) voi esittää vähintään vuosittaisen 20 000 euron yrittäjätulon tai laskutuksen.

Maatilayrittäjät ovat MYEL:n piirissä. Yksinyrittäjien avustus perustuu de minimis –tukiasetukseen. De minimis -asetusta sovelletaan kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta maatalouden alkutuotantoa sekä kalastus- ja vesiviljelyä, joita koskevat omat de minimis -sääntönsä. Lisäksi maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla toimiviin yrityksiin asetusta sovelletaan rajoitetusti.

Maatalousyrittäjät, voivat hakea maksuvalmiuslainalle valtiontakausta, jonka haku on parhaillaan käynnissä. Lisäksi Finnvera voi taata lainoja.

MMM:n tiedote: Maatilojen ahdinkoa varaudutaan helpottamaan lainojen valtiontakauksella.                                                                     

Ruokavirasto: Valtiontakaus maksuvaikeuksissa oleville maatiloille. 

Maatilayrittäjien tukia selvitetään maa- ja metsätalousministeriössä.

Turkistuottajille ei voida myöntää yksinyrittäjätukea, koska de minimis -asetusta ei sovelleta alkutuotantoon. De minimis -asetusta sovelletaan kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta maatalouden alkutuotantoa sekä kalastus- ja vesiviljelyä, joita koskevat omat de minimis -sääntönsä. Lisäksi maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen alalla toimiviin yrityksiin asetusta sovelletaan rajoitetusti. Turkistuottajat, kuten muutkin maatalousyrittäjät, voivat hakea maksuvalmiuslainalle valtiontakausta, jonka haku on parhaillaan käynnissä. Lisäksi Finnvera voi taata lainoja. Ks. ed. kysymys.

Kunnat avaavat haun yksinyrittäjille mahdollisimman pian. Kukin kunta järjestää hakemisen sopivalla tavalla joko sähköisenä tai paperilomakkeilla.

Kunnat tiedottavat haun avautumisesta yksinyrittäjille. Kunnat käsittelevät hakemukset saapumisjärjestyksessä.

Ei pidä.

Kunnat tiedottavat yrittäjille tarkemmin haun avautumisesta. Kunnilta tulee tarkemmat ohjeet aikataulusta.

Tehtävä on kunnille vapaaehtoinen, mutta työ- ja elinkeinoministeriö tulee valmistelussa turvaamaan sen, että yksinyrittäjä ei jää ilman tukea. Kunnat voivat myös tehdä yhteistyötä tukien myöntämisessä. Kunnat tiedottavat yrittäjille, mistä ja milloin tukea voi hakea.

Sopimus kunnan ja yrittäjän välille syntyy, kun kunta tekee tukipäätöksen ja yrittäjä hyväksyy tuen myöntämisen ehdot.

Hakua varten täytyy täyttää yrityksen kotipaikkakunnan tarjoama lomake, jossa on seuraavat tiedot:

• Hakijan perustiedot
• Toiminnan kuvaus
• Hakijan aiemmin saamat de minimis -tuet kuluvan vuoden ja kahden edellisen verovuoden aikana
• Suunnitelma toiminnan vakauttamiseksi (miten yrittäjä aikoo käyttää saamansa avustuksen)

Hakemukseen jätettävät liitteet ovat seuraavat:

• Tilinpäätös 2019 / viimeisin tilinpäätös tai veroilmoitus 2019 / viimeisin veroilmoitus
• Jäljennökset kirjanpidosta ja / tai tiliotteista sen todentamiseksi miten myynti ja kustannukset ovat kehittyneet 2020
• Todistus veroveloista ja mikäli yrityksellä on verovelkaa, tieto Verohallinnon hyväksymästä suunnitelmasta verovelan maksamiseksi, tieto ulosoton vastaavasta suunnitelmasta tai tieto verovelan maksujärjestelyhakemuksesta.

 Yrittäjän täytyy hakiessaan vakuuttaa, että tiedot ovat oikeita. Jos yrittäjä tekee kirjanpidon itse, tietojen ei tarvitse olla kirjanpitäjän oikeaksi todistamia, mutta yrittäjän tulee vakuuttaa, että ne ovat oikeita.

Kunnat tiedottavat yrittäjiä siitä, miten ja missä lomakkeen voi täyttää ja minne se pitää toimittaa.

Tuen hakemiseksi päätoimisella yksinyrittäjällä tulee olla yrittäjän eläkevakuutus tai hänen tulee voida esittää vähintään 20 000 euron vuotuinen yrittäjätulo tai laskutus. Vaatimus yrittäjän eläkevakuutuksesta tarkoittaa, että yrittäjällä tulee olla voimassa yrittäjän eläkevakuutus (YEL-vakuutus) yrittäjänä.