Kysymyksiä ja vastauksia omatoimisen työnhaun mallista

Hallitus valmistelee työttömyysturvan seuraamusjärjestelmään maakunta- ja kasvupalvelu-uudistukseen liittyviä muutoksia. Keskeistä on, että työttömyysetuuden saaminen edellyttäisi omatoimista työnhakua. Samalla muut työttömyysetuuden saamiseen liittyvät velvoitteet vähenisivät.

Hallitus lähetti asiaa koskevan hallituksen esityksen lausuntokierrokselle kesäkuussa 2018. Alla olevat vastaukset perustuvat esitysluonnokseen. On mahdollista, että lopullinen malli tulee poikkeamaan luonnoksesta muun muassa lausuntokierroksella esiin tuotujen näkemysten perusteella.

  • Mikä muuttuu työnhakijan näkökulmasta?

    Työttömien työnhakijoiden tulee nykyisin hakea TE-toimiston tarjoamia työpaikkoja työttömyysturvan edellytyksenä, joskus lyhyelläkin varoitusajalla. Uusi malli jättäisi enemmän tilaa työnhakijan omille valinnoille. Työnhakija päättäisi itse, mitä hänelle sopivaa työtä hakee ja milloin, kuitenkin kuukauden tarkastelujakson puitteissa.

  • Mitä uudistuksella tavoitellaan?

    Uudistus edistää työnantajien ja työntekijöiden kohtaamista työmarkkinoilla. Tavoitteena on, että työnhakijat löytäisivät työtä ja työnantajat entistä helpommin osaavaa työvoimaa.

  • Mikä lasketaan omatoimiseksi työnhauksi?

    Omatoimisen työnhaun mallissa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuvalle henkilölle laadittaisiin työllistymissuunnitelma heti työnhaun alkaessa. Jos työnhakijan valmiudet hakea työtä ja työllistyä ovat kunnossa, suunnitelman sisältönä olisi omatoiminen työnhaku.

    Työnhakuna pidettäisiin ainakin avoimen työhakemuksen jättämistä potentiaaliselle työnantajalle, suoria yhteydenottoja työnantajiin sekä ilmoittautumista työnvälitystä harjoittavien ja vuokratyövoimaa välittävien yritysten työntekijärekistereihin. Työnhakuvelvollisuutta voisi täyttää myös osallistumalla erilaisiin rekrytointitapahtumiin.

    Työmahdollisuuksien hakemisella tarkoitetaan myös yrittäjänä tehtävää työtä. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi oman yritystoiminnan mainontaa, yhteydenottoja mahdollisiin työn teettäjiin, osallistumista tarjouskilpailuihin ja ilmoittautumista laskutuspalveluita tarjoavien yritysten rekistereihin.

    Työ- ja virkasuhteessa tehtävän työn hakemiseen kuuluvina toimina pidettäisiin varsinaisen työhakemuksen jättämisen lisäksi osallistumista työhaastatteluun ja muihin valintaprosessiin liittyviin toimiin. Näiden laiminlyöminen tarkoittaisi sitä, ettei työnhakua tältä osin pidetä riittävänä.

  • Miten montaa työmahdollisuutta työttömän tulee hakea?

    Haettavien työmahdollisuuksien määrä määriteltäisiin työllistymissuunnitelmassa. Työnhakijalta, joka voi hakea töitä itsenäisesti ja jolla on hyvät mahdollisuudet saada työtä, edellytettäisiin neljän työmahdollisuuden hakemista kuukauden aikana.

    Jos työtön tarvitsee työnhakuunsa ja työllistymiseensä tukea, haettavien työmahdollisuuksien määrä ja palvelut sovitettaisiin hänen tilanteeseensa. Haettavien työmahdollisuuksien määrä olisi matalampi tai hakua ei edellytettäisi lainkaan.

    Haettavien työmahdollisuuksien määrässä huomioitaisiin alueen työmarkkinatilanne ja mahdollinen ammattitaitosuoja.

  • Missä tilanteessa omatoimista työnhakua ei edellytetä?

    Jos työnhakijalla ei ole edellytyksiä itsenäiseen työnhakuun, työllistymissuunnitelmassa sovittaisiin työnhaun sijaan osallistumisesta työnhakua ja työllistymistä tukeviin palveluihin. Omatoimista työnhakua ei edellytettäisi, jos työnhakija on työkyvytön.

    Myös vähintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikainen työssäolo ja työllistyminen päätoimisesti yrittäjänä otettaisiin huomioon. Tältä ajalta ei edellytettäisi omatoimista työnhakua.

  • Voiko työnhakija hakea mitä tahansa työtä?

    Uusi malli jättäisi enemmän tilaa työnhakijan omille valinnoille. Työnhakija päättäisi itse, mitä hänelle sopivaa työtä hakee. Haettavien työmahdollisuuksien olisi kuitenkin oltava sellaisia, joihin työnhakija voi perustellusti työllistyä.

    Työllistymissuunnitelmassa edellytettävässä työmahdollisuuksien määrässä huomioitaisiin työnhakijalla mahdollisesti oleva ammattitaitosuoja.

  • Entä jos työpaikkoja ei ole tarjolla?

    Haettavien työmahdollisuuksien määrässä huomioitaisiin alueen työmarkkinatilanne.

  • Miten omatoimista työnhakua seurattaisiin? Entä jos työnhakijalla ei ole pääsyä verkkoon?

    Työnhakijan tulisi ilmoittaa omatoimisesta työnhaustaan verkkopalvelussa tai muulla sovitulla tavalla kuukauden välein. Asiakkaat, joilla ei olisi mahdollisuutta käyttää verkkopalveluja, voisivat ilmoittaa hakemistaan paikoista muilla tavoin, esimerkiksi puhelimitse.

    .

  • Saavatko työnhakijat enää ollenkaan henkilökohtaista palvelua ja tukea?

    Uusi malli antaisi työnhakijoille, joiden työnhaun ja työllistymisen edellytykset ovat kunnossa, enemmän tilaa omille valinnoille. Työnhakija harkitsisi itse, mitä itselleen sopivaa työtä hakee. Näiden henkilöiden kohdalla maakunnat ja palveluntuottajat vain seuraisivat työnhakua. Näin vapautuisi resursseja niiden auttamiseen, jotka tarvitsevat tukea työnhakuun.

    Esitys ei vaikuta esimerkiksi työnhakijoiden haastatteluiden toteuttamiseen. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, ja niissä arvioidaan muun muassa työttömän palvelutarpeet.

  • Lisääkö aktiivista työnhakua koskeva raportointi työnhakijoiden velvollisuuksia ja viranomaisten työtä

    Työnhakijat raportoivat nykyisinkin verkkopalvelussa työllistymissuunnitelmansa toteuttamisesta sekä TE-toimiston tarjoamien työpaikkojen hakemisesta. Työnhakijoiden kannalta raportointi ei olisi uusi asia.

    Maakuntien ja palveluntuottajien näkökulmasta työnhakijan raportointia käytäisiin läpi muun asiakaspalvelun yhteydessä työnvälityksen näkökulmasta. Tarkoitus ei ole, että maakunta tai palveluntuottaja esimerkiksi lukisi kaikki työnhakijoiden tekemät työhakemukset.

  • Johtaako uudistus tarpeettomien työhakemusten tehtailuun ja hakemusvyöryihin?

    Odotettavissa ei ole hakemustulvaa, koska työnhakijat ovat tähänkin asti hakeneet työpaikkoja omatoimisesti. Työpaikkoja on avoinna paljon, eikä kaikkiin tule riittävästi hakemuksia.

    Omatoimisen työnhaun mallissa haettavien paikkojen on myös oltava sellaisia, että työnhakijalla on perusteltu syy arvioida, että hän voisi työllistyä ko. työhön. Hakemukset eivät siten olisi työnantajien kannalta turhia. Työllistymissuunnitelmia laadittaessa voitaisiin esimerkiksi puuttua siihen, ettei työnhakija hae jatkuvasti samoja työpaikkoja, jollei siihen ole järkevää syytä.

  • Koventuisivatko työttömien karenssit?

    Työttömyysturvaan liittyvät seuraamukset eli niin sanotut karenssit kohtuullistuvat, eivät kovene.

    Jos työnhakija ei hae työtä työllistymissuunnitelmassa edellytetyllä tavalla, häntä muistutettaisiin työttömyysetuuden vastikkeellisuudesta. Vasta jos hakijan menettely toistuu, hänelle asetettaisiin karenssi tai työssäolovelvoite.

  • Mikä on omatoimisen työnhaun suhde aktiivimalliin?

    Työttömyysetuuden saamiseksi edellytettävä omatoiminen työnhaku ja työttömyysturvan aktiivimalli pyrkivät molemmat edistämään työllistymistä ja lisäämään työllisyyttä. Työttömyysturvaseuraamusten uudistaminen ei vaikuttaisi aktiivimalliin.

    Työttömyysturvaseuraamusten uudistamisessa on keskeistä omatoiminen työnhaku. Aktiivimallissa palkkatyö, yritystoiminta tai palveluihin osallistuminen vaikuttaa työttömyysturvan määrään. Omatoiminen työnhaku parantaa työllistymisen mahdollisuuksia ja tukee näin aktiivimallin ehtojen täyttämistä.

  • Miten mallien seuraamukset suhtautuvat toisiinsa? Tuleeko kaksinkertaisia seuraamuksia, eli sekä karenssi että etuuden leikkaus?

    Samasta tilanteesta kuten esimerkiksi työn hakematta jättämisestä ei seuraisi sekä karenssia (seuraamus omatoimisen työnhaun laiminlyömisestä) että työttömyysturvan alentamista (aktiivimalli). Tämä kaksinkertainen seuraamus on estetty jo voimassa olevassa laissakin.

    Esimerkki: työnhakija jättää hakematta työmahdollisuuksia työllistymissuunnitelmassa edellytetyllä tavalla ja saa tämän takia karenssin eli menettää työttömyysetuuden määräaikaisesti. Karenssin päätyttyä aktiivimallin tarkastelujakso alkaa alusta, ja jos etuutta oli ehditty alentaa ennen karenssia, se palaa normaalin suuruiseksi. Karenssin jälkeen aloitetaan siis ikään kuin puhtaalta pöydältä.

  • Miten lainvalmistelu etenee?

    Hallitus lähetti esitysluonnoksen lausunnoille kesäkuussa 2018. Lausuntokierroksen jälkeen saatu palaute käydään läpi ja arvioidaan mahdolliset muutostarpeet. Tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskunnalle syysistuntokaudella 2018. Esitettävästä voimaantuloajankohdasta päätetään myöhemmin.

  • Onko sidosryhmiä kuunneltu mallin valmistelussa?

    Mallia on kehitetty edellisellä lausuntokierroksella saadun palautteen ja yleisen keskustelun pohjalta. Työelämän keskusjärjestöt ovat osallistuneet valmisteluun loppukeväällä 2018. Esitys ei ole yksimielinen.