Kysymyksiä ja vastauksia Talent Boostista

Talent Boost on poikkihallinnollinen toimenpideohjelma kansainvälisten osaajien houkuttelun, maahanmuuton ja Suomessa pysymisen edistämiseksi. Ohjelman tavoitteena on tehdä Suomi tunnetummaksi ja houkuttelevammaksi kansainvälisille osaajille sekä kanavoida Suomessa jo olevien kansainvälisten osaajien asiantuntemusta yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä innovaatiotoiminnan tueksi. Ohjelma pyrkii vahvistamaan työmarkkinoiden avoimuutta ja houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Talent Boost muodostaa kansallisen yhteistyöalustan kansainvälisiin osaajiin liittyvien palvelujen kehittämiselle. 

Ohjelmalla yhteen sovitetaan työllisyys-, elinkeino-, tutkimus-, koulutus- ja innovaatio- (TKI) ja maahanmuuttopolitiikka vahvistamaan osaavan työvoiman saatavuutta, työmarkkinoiden kohtaantoa, yritysten ja TKI-toiminnan laatua ja kansainvälistymistä. Lisäksi ohjelmalla edistetään investointien houkuttelua, ulkomaalaisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja puolisona muuttaneiden osaajien työllistymistä Suomeen sekä työnantajien rekrytointi- ja monimuotoisuusosaamista. 

Väestörakenteestamme johtuen Suomi tarvitsee maahanmuuttoa työmarkkinoiden toimivuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Koronaepidemia on vaikuttanut työmarkkinoiden tarpeisiin merkittävästi, mutta väestöennusteita epidemia ei muuta. 

Kansainvälinen osaaja on maahanmuuttaja tai suomalainen paluumuuttaja, jolla on osaamista, kansainvälistä kokemusta ja asiantuntemusta sekä verkostoja, jotka tuovat lisäarvoa yhteiskunnalle sekä elinkeinoelämälle ja vastaavat työvoimatarpeisiin. Kansainvälinen osaaja voi olla esimerkiksi ulkomaalainen opiskelija, tutkija, lähetetty työntekijä, puolisona muuttanut tai paluumuuttaja. Maahantulon syyllä ei ole merkitystä, vaan osaaminen ratkaisee. Myös humanitaarisista syistä Suomeen muuttanut voi olla kansainvälinen osaaja.

Osaajien saatavuus on tunnistettu eri selvityksissä suomalaisyritysten yhdeksi suurimmista haasteista, erityisesti yritysten kasvussa ja kansainvälistymisessä. Yritykset tarvitsevat enemmän ja osin erilaisten erityisalojen osaajia kuin mitä Suomesta löytyy. 

Ollakseen alansa huippuja, on suomalaisten toimijoiden voitava houkutella maailmalta parhaat tai potentiaalisimmat osaajat. Tämä koskee niin yrityksiä, korkeakouluja kuin innovaatiotoimijoita.

Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä osaajia myös selvitäkseen globaalissa kilpailussa investoinneista. Työvoiman monipuolinen osaaminen ja helppo saatavuus ovat yrityksille yksi suurimmista syistä investoida tiettyyn maahan tai alueelle.
 

Kansainväliset osaajat tuovat mukanaan kohdemaatuntemusta, kielitaitoa, kansainvälisiä kontakteja ja verkostoja. Heillä on myös usein ymmärrystä globaaleista trendeistä. 

Kansainvälisille osaajille avoimilla organisaatioilla osaajapooli on globaali ja niiden on mahdollista kilpailla maailman parhaista ja potentiaalisimmista osaajista. 

Yritykset voivat hyödyntää kansainvälisiä osaajia esimerkiksi tuotekehityksessä, uusien markkinoiden avaamisessa ja asiakassuhteiden luomisessa kohdemaihin. Kansainväliset osaajat voivat auttaa yrityksiä ja innovaatiotoimijoita ideoimaan, löytämään kansainvälisiä kumppaneita sekä vahvistamaan globaalissa liiketoiminnassa vaadittavaa ajattelutapaa. Kansainväliset osaajat vahvistavat suomalaisorganisaatioiden houkuttelevuutta myös suomalaisille osaajille, jotka haluavat työskennellä monikulttuurisissa ja kansainvälisissä tiimeissä. 

Suomi tarvitsee osaajia. Osaajilla on entistä suurempi merkitys kilpailukyvyn edistämisessä, ja heistä käydään kovaa kilpailua maailmanlaajuisesti. Maailma on avoin, osaajien valinnan mahdollisuudet ovat valtavat.  Osaajien houkuttelu ja pitäminen Suomessa vaatii poikkihallinnollista yhteistyötä, jolle Talent Boost antaa raamit. 

Talent Boost -ohjelmalla pyritään houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia Suomeen ja parantamaan Suomen tunnettavuutta maailmalla. Toisaalta Suomessa asuu kansainvälisiä osaajia, joiden asiantuntemusta ja verkostoja ei hyödynnetä täysimääräisesti yritysten kasvussa ja kansainvälistymisessä sekä innovaatiotoiminnassa. Myös tähän ohjelmalla pyritään saamaan muutos.

Talent Boost -ohjelmalla herätetään myös keskustelua suomalaisten työmarkkinoiden avoimuudesta. Työelämän asenneilmapiiri, syrjimättömyys ja monimuotoisuus vaikuttavat kansainvälisten osaajien työllistymiseen, heidän haluunsa jäädä Suomeen sekä siihen, miten houkuttelevana osaajat pitävät Suomea.

Päämäärä: Ulkomaiset osaajat vahvistavat Suomen työllisyysastetta, korkeakoulujen kansainvälistymistä sekä yritysten ja TKI-toiminnan kasvua, kansainvälistymistä ja uudistumista samoin kuin investointien saamista Suomeen. 

Tavoitteet:
1.    Suomi on kansainvälisesti houkutteleva paikka työskennellä, opiskella ja tutkia.
2.    Työnantajat osaavat ja haluavat rekrytoida kansainvälisiä osaajia. 
3.    Kansainvälisten osaajien asiantuntemus vahvistaa suomalaisten yritysten ja organisaatioiden kansainvälistymistä ja uudistumista. 
 

Talent Boost luo alustan valtakunnalliselle ja alueelliselle kv. osaajatyölle sekä suomalaistoimille ulkomailla. Näin kehittämishankkeet eivät jää vain yksittäisiksi harjoituksiksi, vaan kiinnittyvät pysyvään toimintaan ja maailmalla suomalaisia toimijoita kokoavaan Team Finland -verkostoon. Olemassa olevia palveluita kansainvälisen osaamisen hyödyntämiseen kootaan yhteen, sillä yritysten ja muiden organisaatioiden näkökulmasta palvelukenttä on sirpaleinen ja epäselvä.

Toimenpiteisiin kuuluvat mm. 
•    Työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupaprosessien nopeuttaminen.
•    Maakuvaviestinnän ja globaalin markkinointiviestinnän kohdentaminen osaajille edustustoverkoston,  #Finlandworks-konseptin ja Workinfinland.fi-sivuston avulla.
•    Kansainvälisen rekrytoinnin toimintamallin luominen, ml. kysynnän ja tarjonnan tunnistaminen ja eettisten periaatteiden muotoilu.
•    Asettautumisen sujuvoittaminen, mm. viranomaispalveluita kehittämällä
•    Yritys- ja viranomaispalveluiden kehittäminen kansainvälistä rekrytointia tukevaksi.
•    Yritysten kannustaminen kansainvälisten osaajien palkkaamiseen, esim. Business Finlandin Talent Explorer -rahoituksen avulla 
•    Mentorointi- ja yhteiskehittämismallien sekä puoliso-ohjelmien kehittäminen
•    Työelämän vastaanottavuuden ja monimuotoisuuden sekä organisaatioiden sisäisen kansainvälistymiskyvykkyyden lisääminen
•    Harmaan talouden ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunta
 

Ohjelman painopisteinä ovat yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä TKI-toiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset osaajat samoin kuin työvoimapulasta kärsivät alat. 

Ohjelmassa kehitetään toimenpiteitä, joilla yritykset ja muut organisaatiot ja kansainväliset osaajat tuodaan tehokkaammin yhteen, tuetaan työpaikkojen monikulttuurisuusosaamista sekä kannustetaan yrityksiä rekrytoimaan kansainvälisiä osaajia kansainvälistymisensä tueksi. Lisäksi ohjelmassa kehitetään koordinoituja palveluja kasvukeskuksiin.

Mukana ovat teeman kannalta keskeisimmät ministeriöt (TEM, OKM, SM, UM, VNK, VM, STM), kaupungit, Business Finland, TE-hallinto ja korkeakoulut. Lisäksi käydään jatkuvaa vuoropuhelua yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. 

Työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö vastaavat ohjelman koordinoinnista. Talent Boost -ohjausryhmän puheenjohtajina toimivat työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Raimo Luoma ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.
 

Talent Boost –ohjelmaa toteutetaan eri puolilla Suomea eri kokoisissa kaupungeissa ja kunnissa. Työpaikan lisäksi paikkakunnan tarjoaman elämäntavan ja sujuvan arjen merkitys on suuri silloin, kun osaaja harkitsee muuttoa toiseen maahan. Kaupunkiseudut ovat olleet edelläkävijöitä kansainvälisiin osaajiin liittyvässä kehittämistyössä.

Korkeakoulumme houkuttelevat Suomeen tuhansittain kansainvälisiä osaajia – niin tutkijoita kuin ulkomaisia opiskelijoita. Suomessa ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista oli 6,8 % vuonna 2019, mikä on yli OECD-maiden keskiarvon. Vuonna 2019 suomalaisissa yliopistoissa aloitti 2 671 ja ammattikorkeakouluissa 2 796 uutta ulkomaalaista opiskelijaa (Tilastokeskus 05/2019). Kansainväliset tutkinto-opiskelijat suorittivat Suomessa vuonna 2019 yli 4 500 korkeakoulututkintoa, joista lähes 500 oli tohtorintutkintoja. Työvoimatarpeeseen vastaamiseksi entistä useamman Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneen tulisi työllistyä Suomeen. Talent Boostin myötä korkeakoulut tiivistävät yhteistyötään yritysten ja kaupunkiseutujen yrityspalveluiden kanssa opiskelijamarkkinointivaiheesta valmistumisen jälkeisen työllistymisen edistämiseen saakka. 

Vuonna 2021 käynnistyneessä korkeakoulujen kansainvälisyysohjelmassa Talent Boost- toiminnot ovat toisena keskeisenä painopisteenä globaaliohjelman rinnalla. Kansainvälisyysohjelman rahoitus on osa korkeakoulujen perusrahoitukseen kuuluvaa strategiarahoitusta. Talent Boost- toimenpiteinä kehitetään mm. korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä, tuetaan eri syistä maahan tulleiden kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista vahvistamalla SIMHE-toimintoja sekä kehittämällä ja lisäämällä S2-opintojen tarjontaa. Tämän lisäksi yksittäiset korkeakoulut saavat rahoituksen alueellisen Talent Hub- toiminnan vahvistamiseksi ja tukemiseksi. 

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on ollut 1.1.2016 alkaen mahdollisuus periä lukuvuosimaksuja Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa vieraskielisessä koulutuksessa. Maksujen periminen tuli korkeakouluja velvoittavaksi 1.8.2017 alkaen. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä putosi hetkellisesti 2016 – 2017 ammattikorkeakouluissa 17 % ja yliopistoissa 34 %. Ammattikorkeakouluissa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on tämän jälkeen lähtenyt kasvuun. Yliopistosektorilla määrien kehitys on epätasaisempaa ja esimerkiksi vuodesta 2018-2019 uusien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä hieman laski. Valtaosa aloittavista ulkomaalaisista opiskelijoista on kuitenkin yhä EU/Eta- maiden ulkopuolelta: ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista 77 % ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista 71 % vuonna 2019.

Kyllä, tämä on menetys Suomelle, sillä kansainväliset opiskelijat on jo kerran onnistuneesti houkuteltu ja integroitu Suomeen. Erityisesti voidaan puhua menetyksestä silloin, kun opiskelijalla itsellään on motivaatio työllistyä Suomeen, muttei tutkintoa vastaavaa työpaikkaa löydy yrityksistä huolimatta. Eurostudent (2020) tutkimuksen mukaan 50% kansainvälisistä opiskelijoista haluaa opintojen jälkeen työllistyä Suomeen ja 40% opiskelijoista ei ole vielä varma suunnitelmistaan. Kansainvälisissä opiskelijoissa on siis suuri potentiaali suomalaisille työmarkkinoille. 

Työpaikan löytymisessä ja työelämään tutustumisessa opintojen aikaiset toimenpiteet ovat keskeisiä, opintoihin kuuluva harjoittelujakso ja erilaiset opintoihin kuuluvat työelämäprojektit avaavat ovia työelämään ja lisäävät korkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä. Korkeakoulujen urapalvelut tukevat opiskelijoiden työllistymistä. Keskeinen rooli työllistymisessä on suomalaisilla työnantajilla yksityisellä ja julkisella sektorilla. 

Kyllä kannattaa. Tällä hetkellä noin puolet Suomessa tutkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy Suomeen, alakohtaisesti osuudet vaihtelevat. Suomalainen koulutusjärjestelmä on tasokas, ja korkeakouluissa on monipuolisesti englanninkielistä tutkintokoulutusta. Osana Talent Boost- toimintoja pyritään parantamaan kansainvälisten opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia, opintojen aikaista työelämään integroitumista muun muassa harjoittelun kautta ja lisäämällä kotimaisten kielten koulutustarjontaa. On hyvä huomata, että Suomessa monille aloille työllistyminen vaatii kotimaisten kielten osaamista. 

Suomen sijoitusta kansainvälisessä osaajakilpailussa voi arvioida mm. OECD:n mittaristolla “The OECD Indicators of Talent Attractiveness”, joka vertailee veto- ja pitovoimaa korkeasti koulutettujen työntekijöiden (maisterit, tohtorit), yrittäjien ja korkeakouluopiskelijoiden näkökulmasta. Vuonna 2019 Suomi sijoittui opiskelijoiden kohderyhmässä kärkijoukkoon 4:nneksi, mutta korkeasti koulutettujen osaajien kohdalla Suomen sijoitus oli 17. ja yrittäjien kohdalla 8. Laajemmassa Global Talent Competitivenes Index (GTCI) 2020 –tutkimuksessa Suomi sijoittui maailman 7. parhaaksi maaksi (132:sta) vertailtaessa eri maiden kykyä kasvattaa huippuosaajia, houkutella heitä ulkomailta ja pitää heistä kiinni. 

Maailmalla käydään yhä kovenevaa kilpailua kansainvälisistä osaajista. Useat maat ovat kehittäneet ohjelmia, joilla tähdätään osaajien houkutteluun (attraction) ja pitämiseen (retention). Suomelta vastaava kansallinen ohjelma tai strategia on aikaisemmin puuttunut. 

Valmistelun aikana on tutustuttu erityisesti Ruotsin ja Tanskan malleihin. VTT:n toteutti valtioneuvoston tutkimushankkeen, Maahanmuuttajat ja innovaatiotalous, jossa kartoitettiin hyviä käytäntöjä kansainvälisten osaajien asiantuntemuksen hyödyntämisestä yritysten kasvussa, kansainvälistymisessä ja innovaatiotoiminnassa Kanadasta, Tanskasta, Hollannista ja Itävallasta. 

Toimenpideohjelman kehittämiseksi seurataan globaaleja kehittämissuuntia sekä perehdytään muiden maiden ratkaisuihin. Loppuvuodesta 2020 valmistui VN-TEAS-selvityshanke ”Osaajien houkuttelu ja työperusteiset oleskelulupaprosessit vertailumaissa”, jossa tarkasteltiin Suomen mahdollisuuksia houkutella kansainvälisiä osaajia tapaustutkimusten kautta sekä vertailtiin Suomen työperäistä oleskelulupajärjestelmää Tanskan, Norjan, Ruotsin sekä Alankomaiden järjestelmiin.