Kysymyksiä ja vastauksia terveydenhuollon työvelvoitteesta

Terveydenhuollon työvelvollisuus voidaan ottaa käyttöön suuronnettomuuksien ja laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin aiheuttamissa poikkeusoloissa.

Valmiuslain mukaan työvoimaviranomaisella (TE-toimistolla) on toimivalta antaa työvelvollisuuden piiriin kuuluvalle työmääräys. Terveydenhuollon työvelvollisuuden piiriin kuuluva ja työmääräyksen saanut on velvollinen tekemään välttämätöntä työtä terveydenhuollossa. Määräys voidaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan. Määräys voidaan uusia kerran.

Työvelvollisuus on valmiuslaissa säädetty toimivaltuus, joka voidaan aktivoida käyttöönottoasetuksella.

Valmiuslaki tuntee yleisen työvelvollisuuden ja terveydenhuollon työvelvollisuuden. Yleinen työvelvollisuus koskee kaikilla toimialoilla työskenteleviä ihmisiä, ja nyt koronaepidemian vuoksi käyttöön otettu terveydenhuollon työvelvollisuus koskee niitä, joilla on terveydenhuollon koulutusta.

Kansainväliset sopimukset pakkotyön kiellosta eivät ulotu työ- ja palvelusvelvollisuuksiin tilanteessa, jossa esimerkiksi kulkutaudista johtuva vaara tai onnettomuus uhkaa yhteiskunnan olemassaoloa tai hyvinvointia. Nyt käsillä olevassa poikkeusolotilanteessa on kyse tästä.

Perustuslaissa turvattuihin oikeuksiin puuttuvaa sääntelyä on arvioitava perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kannalta, kuten sääntelyn tarkoituksen hyväksyttävyyden ja sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta.

Terveydenhuollon henkilöstön työvelvollisuudella pyritään turvaamaan koronavirusepidemian hoitamiseksi ja väestön terveyden ja hengen suojelemiseksi riittävän terveydenhoitohenkilökunnan saatavuus. Työvelvollisuuden avulla halutaan varmistaa työvoiman riittävyys terveydenhuollossa niin, ettei koronavirusepidemian aiheuttama työvoimapula vaaranna ihmishenkiä.

Suhteellisuusperiaatteen kannalta olennaista on myös se, että ehdotetut säännökset olisivat voimassa vain lyhyen ajan. Perusoikeuksien tilapäiselle rajoittamiselle arvioidaan olevan hyväksyttävät syyt.

Terveydenhuollon työvelvollisuuden piirin kuuluvat lähtökohtaisesti henkilöt, joilla

• on kotikuntalain mukaan kotikunta Suomessa
• ovat 18–67-vuotiaita
• toimivat terveydenhuollon alalla
• ovat saanut koulutusta tällä alalla

Kaikki mainitut edellytykset tulee täyttää yhtä aikaa.

Terveydenhuollon työvelvollisuus koskee lähtökohtaisesti terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja riittävän pitkälle opinnoissaan edenneitä lääketieteen, hammaslääketieteen, farmasian ja terveysalan opiskelijoita. Työvelvollisten piiriä kartoitettaessa viranomainen käyttää lähtökohtana Valviran ylläpitämään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin Terhikkiin merkittyjä henkilöitä. Valmiuslaissa säädetään erikseen rajoituksista työmääräyksen antamiseen, sekä muista huomioon otettavista seikoista. Työmääräys annetaan aina jokaiselle vain yksilöllisen harkinnan mukaan.

Työvelvollisuuden piiriin alustavasti kuuluva henkilö voi esittää valmiuslaissa tarkoitetun rajoituksen tai muun huomioon otettavan seikan, jonka vuoksi hänelle ei voida antaa työmääräystä. Työmääräyksen antamisen rajoitus voi olla esimerkiksi se, ettei henkilö voi työn vaatimaksi ajaksi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen tai muun henkilön hoitamisen vuoksi. Käytännössä äitiys- ja vanhempainloma voivat olla tällaisia rajoituksia.

Työmääräys annetaan enintään kahdeksi viikoksi ja voidaan uusia kerran. Työmääräyksellä ja sen jatkamisella saadaan saman henkilön työvoima käyttöön enintään kuukauden ajaksi.

Työmääräyksen antaa työvoimaviranomainen eli työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto). Tehtävä on keskitetty viidelle TE-toimistolle, jotka ovat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistot. Keskittäminen vastaa yliopistollisten sairaaloiden (Helsingin, Turun, Tampereen, Kuopion ja Oulun) erityisvastuualueiden jakoa.

Keskitettyä työvelvollisuustehtävää hoitava TE-toimisto

• ottaa vastaan terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköiden ilmoitukset terveydenhuollon työvoimatarpeista, jotka ovat jääneet täyttämättä tavanomaisin rekrytointikeinoin ja muiden valmiuslain nojalla käyttöön otettujen toimivaltuuksien keinoin-
• yhdistää työvoiman tarpeet työvelvollisuusrekisteristä löytyviin osaamisiin.
• kuulee työvelvollisuusrekisterissä olevia, joiden ammatti ja osaaminen vastaavat jokin terveydenhuollon tai sosiaalihuollon yksikön TE-toimistolle ilmoittamaa tarvetta.
• kuulee terveydenhuollon tai sosiaalihuollon yksikköä rekisteristä löytyneen henkilön sopivuudesta tehtävään.
• antaa työmääräyksen.
• seuraa työvelvollisuussuhteen toteutumista.
• tallentaa työmääräyksen antamista ja työvelvollisuussuhdetta koskevat tiedot työvelvollisuusrekisteriin.
• ilmoittaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle henkilön varaamisesta valmiuslain mukaisiin tehtäviin.

Työmääräyksen saanut on työvelvollisuussuhteessa siihen työnantajaan, jonka johdon ja valvonnan alaiseksi TE-toimisto hänet määrää.

Työmääräyksen antaminen ei edellytä työvelvollisen suostumusta. Työmääräys voidaan antaa enintään kahdeksi viikoksi, ja se voidaan uusia kerran.

Työvelvollinen tekee työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan olematta kuitenkaan työsopimuslaissa tarkoitetussa työsuhteessa työnantajaan. Työvelvollinen on työvelvollisuussuhteessa. Työvelvollisuussuhde on muutoin työsuhteen kaltainen.

• Työvelvollisen työ on vastikkeellista.
• Työvelvollisuussuhteen ehdot määräytyvät työnantajaa sitovan työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan. Jollei sitovaa työehtosopimusta ole, työvelvolliselle on maksettava palkka, joka kohtuudella vastaa hänen suoritettavakseen määrättyjä tehtäviä.
• Työvelvollisuussuhteisessa työssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä on säädetty tai sovittu työ- tai virkasuhteesta ja sen perusteella suoritettavasta työstä.
• Muun muassa työturvallisuuslakia sovelletaan työvelvollisiin vastaavalla tavalla kuin työvelvollisen rinnalla työskenteleviin työnantajaan työsopimussuhteessa oleviin työntekijöihin.

Valmiuslaissa säädetään työvelvollisuuden antamisen rajoituksista ja huomioon otettavista seikoista. Työmääräys annetaan yksilöllisen harkinnan perusteella ja työvelvollista kuullen.

Työmääräystä ei saa antaa muun muassa henkilölle, joka ei voi työn vaatimaksi ajaksi poistua kotoaan jatkuvaa huolenpitoa tarvitsevan lapsen tai muun henkilön hoitamisen vuoksi eikä lähtökohtaisesti henkilölle, joka on sellaisessa palvelussuhteessa, jonka palvelussuhteen jatkuminen on poikkeusoloissa välttämätöntä.

Ennen työmääräyksen antamista TE-toimisto selvittää työvelvollisen mahdollisuudet vastaanottaa työ. Työvelvollisen mahdollisuuteen vastaanottaa työ vaikuttavat esimerkiksi hänen ikänsä, terveydentilansa, osaamisensa sekä muut vastaavat tehtävään liittyvät rajoitukset. Työvelvollisuuden piiriin kuuluvien ikärajan ylärajalla oleville ei lähtökohtaisesti koronapandemian tilanteessa annettaisi työmääräystä, koska koronainfektion riskit kasvavat iän ja perussairauksien myötä.

TE-toimiston antamaan työmääräykseen voi hakea muutosta. Valmiuslain mukaan hallintopäätöstä (työmääräystä) on kuitenkin noudatettava heti valituksesta huolimatta, jollei viranomainen (TE-toimisto) toisin määrää.

Työvelvollisuuden käyttäminen on viimesijainen keino terveydenhuollon resurssien turvaamiseksi.

Ensisijaisia keinoja ovat jo aktivoidut valmiuslain mukaiset kiireettömän hoidon järjestämisen määräaikojen joustot, työaika- ja vuosilomalain säännösten joustot sekä terveydenhuollon toimintayksiköiden sisäiset ja niiden väliset järjestelyt sekä lisähenkilöstön vapaaehtoinen rekrytointi ja ostopalvelut.

Jos näiden keinojen käyttö ei ole mahdollista tai ne eivät riitä, sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit voidaan turvata terveydenhuollon työvelvollisuuden käyttöönottamisella. Työvelvollisuuden käyttöönottamisella voidaan turvata sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja missä tahansa tehtävissä. Työmääräyksin voidaan turvata henkilöstön saaminen pandemiapotilaiden hoitamisessa, niissä tehtävissä joista resursseja on siirretty pois kriittisempiin tehtäviin, sekä kaikissa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksiköissä, joissa on vaikeuksia turvata riittävät terveyspalvelut henkilöstön sairastaessa tai potilasmäärien kasvaessa hallitsemattomasti.

ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA) perustaa työvelvollisuusrekisterin, johon voidaan saada alustavat tiedot Valviran ylläpitämästä terveydenhuollon ammattirekisteristä Terhikistä työvelvollisten kohderyhmän muodostamista varten. Työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön näiden alaisen hallinnon yhteistyönä on valmisteltu tarkempi ohjeistus siitä, ketkä ovat työvelvollisuuden piirissä.

TE-toimisto järjestää työvelvolliseksi ilmoittautumisen ja antaa työmääräyksen niille työvelvollisille, joita sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt tarvitsevat ja joiden osalta ei yksilöllisen arvion perusteella ole rajoitusta tai muuta valmiuslaissa tarkoitettua työmääräyksen antamisen estettä.

Työmääräyksen antamiseen saa myös hakea muutosta samalla tavoin kuin muihinkin hallintopäätöksiin. Työmääräystä on kuitenkin noudatettava heti valituksesta huolimatta, jollei TE-toimisto toisin määrää.

Työmääräys annetaan terveydenhuollon tarpeisiin siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt määrittelevät henkilöstönsä täydennystarpeet ja niitä kuullaan siitä, onko tehtävään ehdotettu henkilö tarpeeseen sopiva.

Työvelvollisella on oikeus palata aikaisempaan työhönsä.

Työvelvollisuussuhteen aikana henkilön työ- tai virkasuhde, jossa hän oli välittömästi ennen työvelvollisuuden alkamista, jatkuu keskeytymättä.

Työvelvollisuussuhteen aika rinnastetaan työhön laskettaessa työ- tai virkasuhteen perusteella määräytyviä muita kuin palkkaan ja vuosiloman ansaintaan kohdistuvia etuuksia, joiden saamisen perusteena on työssäoloehto.

Kyllä, työvelvollisuussuhteessa tehdystä työstä maksetaan palkkaa.

Kyllä voi.

Terveydenhuollon ammattihenkilö, joka ei saa väestörekisteriin merkittyyn osoitteeseensa työvelvollisuutta koskevaa kirjettä, ei lähtökohtaisesti kuulu työvelvollisuuden piiriin. Tällainen henkilö voi kuitenkin hakea normaaliin tapaan töitä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksiköistä poikkeusoloissakin. TE-toimisto hoitaa poikkeusoloissakin työvälistystehtäviä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain nojalla.

Työvelvolliset kutsutaan antamaan itseään koskevia tietoja kotiin tulevalla kirjeellä tai yleistiedoksiantona eri medioissa. Terveydenhuollon työvelvollisuus merkitsee pakollista työtä silloin, kun terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksikön henkilöstötarpeita ei ole muutoin saatu täytettyä.

Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yksiköt toimittavat TE-toimistoille tietoa terveydenhuoltohenkilöstön tarpeistaan, joihin ne eivät ole pystyneet löytämään tekijöitä avoimilta työmarkkinoilta ja joihin ei ole pystytty vastaamaan valmiuslain mukaisilla ja käyttöön otetuilla muilla toimivaltuuksilla

Työmääräys annetaan henkilölle, jonka ammatiltaan, osaamiseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sopii terveydenhuollon tai sosiaalihuollon yksikön ilmoittamaan henkilöstötarpeeseen. Terveydenhuollon tai sosiaalihuollon yksikköä kuullaan ennen työmääräyksen antamista.

Työvelvollisuussuhde alkaa siitä, kun työvelvollinen on saapunut työmääräyksessä mainitulle työpaikalle. Jos työvelvollinen määrätään työhön toiselle paikkakunnalle, työvelvollisuussuhde alkaa, kun hän saapuu määrättyyn lähtöpaikkaan työpaikkaan.

Työvelvollisuussuhde lakkaa, kun TE-toimisto vapauttaa työvelvollisen työmääräyksessä tarkoitetusta työstä. Jos työvelvollinen on määrätty työhön toiselle paikkakunnalle, lakkaa työvelvollisuussuhde kuitenkin vasta työvelvollisen palattua työpaikkakunnalta lähtö- tai asuinpaikkakunnalleen.

Työvelvollisuussuhteen jälkeen työvelvollisella on oikeus palata aikaisempaan työhönsä.

Työvelvollisuussuhteen aikana henkilön työ- tai virkasuhde, jossa hän oli välittömästi ennen työvelvollisuuden alkamista, jatkuu keskeytymättä.