Työelämä 2020 -hanke (2013–2019)

Työelämä 2020 -hanke perustui vuonna 2012 valmistuneeseen työelämän kehittämisstrategiaan. Strategia luotiin yhteistyössä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa ja sen päämääriksi asetettiin työllisyysasteen, työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden parantaminen. Visiona oli tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 mennessä.

Hankkeen yhteistyöverkostoon kuului yli 80 organisaatiota, mukaan lukien kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt ja kehittäjälaitokset, kuten Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus. Lisäksi hanke koordinoi yhteensä 15 alueverkostoa, jotka rakentuivat ELY-keskusten ympärille. Toimialaohjelmat eli työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteiset kehittämishankkeet täydensivät verkostoa. Pääosa hankkeen vaikutuksista syntyi välillisesti kehittäjäverkoston toiminnan kautta.

Hanke tarjosi työpaikoille tietoa, työkaluja ja vertaistukea

Verkoston avulla hankkeessa syntyi useita sisältökokonaisuuksia, joiden kautta saatiin aikaan esimerkiksi keskustelua työelämän uusista ilmiöistä. Lisäksi työelämätoimijoiden yhteistyöllä valmisteltiin Kehittämispolku-testi, jolla työpaikat voivat selvittää oman työpaikkansa tärkeimmät vahvuudet ja kehittämiskohteet.

Hankkeen päättymisen jälkeen osa kokonaisuuksista siirtyi verkoston muihin organisaatioihin, ja näin voitiin taata niiden jatkuvuus. Kehittämispolku-testi on nykyään Työturvallisuuskeskuksen maksuton työkalu ja hankkeessa aloitettu työelämäbrändityö jatkuu osana Business Finlandin Talent Boost -ohjelmaa.

Työelämä 2020 -hankkeessa panostettiin myös viestintään ja vaikutettiin työpaikkoihin jakamalla hyviä käytänteitä, vinkkejä ja tietoa. Erityisesti hankkeen loppupuolella esiin nostetut kehittämisteemat, kuten johtaminen ja luottamus työpaikalla, nostettiin viestinnän avulla osaksi julkista työelämäkeskustelua.

Työelämän tilaa on Suomessa seurattu kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansallisella tasolla tärkeä tiedonlähde ollut mm. Työolobarometri. Kansainvälisellä tasolla Suomen työelämän tilaa on verrattu muihin Euroopan maihin muun muassa Euroopan elin- ja työolojen kehittämisviraston tuottamien tutkimusten perusteella.  

Julkaisuja

Lisätiedot: 

Pirkko Jukka