Työkykyohjelman toimenpiteet työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla

Työkykykoordinaattorien määrää lisätään

Palvelujärjestelmämme on edelleen valitettavan pirstaleinen eikä kansalaisen ole aina helppoa löytää oikeaa järjestäjätahoa. Osatyökykyisten työnhakijoilla voivat palvelutarpeet olla myös laajemmat ja työllistyminen näin edellyttää tukea näiden palvelujen yhdensovittamiseksi. TE-toimistoissa asiantuntijana työskentelevä työkykykoordinaattori tehtävänä on varmistaa, että osatyökykyiset työnhakijat saavat kaikki työllistymistä edistävät palvelut riippumatta niiden järjestäjätahosta. He ovat paitsi asiakkaan tukena rakentavat myös alueelle toimivan yhteistyöverkoston yhdessä muiden tahojen asiantuntijoiden kanssa. TE-toimistoissa työskentelevien työkykykoordinaattorien määrää lisätään vuosina 2020 - 2022.

Lisätietoja: Patrik Tötterman, TEM

TE-palvelupilotit osatyökykyisten työnhakijoiden tarpeisiin

TE-palvelupiloteissa parannetaan TE-palveluiden osuvuutta osatyökykyisille. Piloteissa kehitetään palveluita ja palvelukokonaisuuksia kartoittamalla kohderyhmälle sopivia työkykyä tukevia elementtejä ja vahvistamalla koulutuksen saatavuutta ja tarjontaa. Lisäksi tiivistetään työnhakija- ja työnantajapalveluiden yhteistyötä sekä mahdollisuuksia hyödyntää järjestöjen asiantuntijuutta ja palveluita. 

Lisätietoja: Jenni Wessman, TEM

Työllistymisen vauhdittaminen julkisilla hankinnoilla

Suomessa käytetään vuosittain julkisiin hankintoihin noin 35 mrd. €, joista kuntien osuus yli kaksi kolmannesta. Asettamalla hankintoihin kilpailutuksen yhteydessä palveluntuottajille työllistämisvelvoitteita voidaan merkittävällä tavalla lisätä osatyökykyisiin kohdistuvaa työvoiman kysyntää. Aikaisemmassa hanketyössä koetellut mallit otetaan käyttöön Kuntaliiton kanssa yhteistyössä toteutettavalla hankkeella. 

Lisätietoja: Anu Tirkkonen, Kuntaliitto ja Päivi Haavisto-Vuori, TEM.

Strategia yhteiskunnallisille yrityksille

Suomessa on runsaasti yrityksiä, säätiöitä ja yhteisöjä, jotka käyttävät merkittävän osan liiketoiminnasta saadusta tuloksesta yhteiskunnallisesti hyväksytyn tarkoituksen saavuttamiseen. Ympäristökysymysten lisäksi myös työllisyyskysymykset ovat nousseet tällaisiksi tavoitteiksi.

Yhteiskunnallinen yritys harjoittaa liiketoimintaa yhteiskunnallisen tavoitteensa toteuttamiseksi ja käyttää suurimman osan voitostaan tai ylijäämästään tämän ensisijaisen tavoitteensa edistämiseen, mikä on vahvistettu yhteisön yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin. Lisäksi yhteiskunnallinen yritys korostaa toiminnassaan vastuullisuutta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä hallintomallissaan osallisuutta ja demokratiaa.

Suomessa on noin 1 700 yhteiskunnallista yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 5,8 miljardia euroa. Pääosa yrityksistä toimii sosiaali- ja terveysalan palveluissa, työllistämis- sekä ympäristö- ja kierrätystoimialoilla. Työpaikkoja yhteiskunnallisissa yrityksissä on yli 50 000.

Yhteiskunnallisilla yrityksillä on erityspiirteitä ja -tarpeita, joita ei tunnisteta nykyisissä yritystoimintaa tukevissa strategioissa ja politiikoissa. Hallituksen tavoitteena on parantaa yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä osa-työkykyisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien työllistämiseksi. Voidakseen kehittää liiketoimintaansa ja työllistää enemmän, yhteiskunnalliset yritykset tarvitsevat niille soveltuvia toimenpiteitä, joilla lisätään liiketoimintamallin valmiuksia, tunnettavuutta, resursointia ja osaamista.

Strategiatyö yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi on käynnissä ja sitä valmis-tellaan laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Strategian ja toimenpidesuunnitelman odotetaan valmistuvan huhtikuun 2021 loppuun mennessä. 

Lisätietoja: Tuija Oivo, TEM

Osatyökykyisten työllistämisen Suomen malli

Hallituksen tavoitteena on edistää osatyökykyisten työllistymistä ja kehittää välityömarkkinoita.  Osana tätä kokonaisuutta on hallitus päättänyt luoda Suomeen uuden systemaattisen, tavoitteellisen ja liiketoimintaperusteisen välityömarkkinatoimijan, jonka tarkoituksena on vahvistaa osatyökykyisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien henkilöidenmahdollisuuksia siirtyä avoimille työmarkkinoille tarjoamalla tuettu työpaikka sekä avoimille työmarkkinoille siirtymiseen tarvittava koulutus ja muu tuki. Tavoitteena on myös edistää vammaisten oikeutta palkkatyöhön ja tarjota riittävän pitkäkestoinen työpaikka niille, joille työskentely avoimilla työmarkkinoilta ei toteudu. Tavoitteena on, että toiminta käynnistyy viimeistään vuonna 2022.

Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen asetettiin selvittämään tällaisen uuden toimintamallin sisältö, toiminnan organisoiminen, rahoitusmuodot ja muut toimeenpanojärjestelyt. Selvitys luovutettiin työministeri Haataiselle 9.2.2021 ja tämän jälkeen on käynnistetty ehdotuksen toimeenpanoon liittyvät arvioinnit yhdessä sidosryhmien kanssa. Huhtikuussa hallituksen puoliväliriihessä tullaan linjaamaan toimeenpantavan mallin keskeiset tekijät selvityksen esitysten ja eri tahojen antamien arviointien ja kommenttien pohjalta.

Lisätietoja: Patrik Tötterman, TEM

Seuraa tätä aihetta somessa: #Työ2030 ja #Työkykyohjelma