Työkykyohjelman toimenpiteet työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla

TE-toimiston asiakaspalvelu

Työkykykoordinaattorien määrää lisätään

TE-toimistoissa työskentelevien työkykykoordinaattorien määrää lisätään vuosina 2020-2022. Lisäresursoinnin tavoite on parantaa osatyökykyisten saamia palveluja niin, että työvoiman kysyntä kohdistuisi enenevässä määrin osatyökykyisiin työnhakijoihin. Tämä edellyttää, että työkykykoordinaattorit painottuvat työssään kehittämään työnantaja- ja yritysyhteistyötä. Työssä otetaan huomioon osatyökykyisten erityistarpeet nykyistä paremmin. 

Työkykykoordinaattoreiden lisäämisen taustalla on tieto siitä, että osatyökykyisten työnhakijoiden palvelutarpeisiin vastaaminen ja heidän työllistymisensä edellyttävät nykyistä parempaa palvelujen yhteensovittamista. TE-toimistoissa asiantuntijana työskentelevän työkykykoordinaattorin tehtävänä on varmistaa, että osatyökykyiset työnhakijat saavat kaikki työllistymistä edistävät palvelut riippumatta siitä, mikä taho palvelun järjestää. 

Asiakkaan tukemisen lisäksi työkykykoordinaattorit rakentavat alueelleen toimivan yhteistyöverkoston yhdessä muiden tahojen asiantuntijoiden kanssa. 

Lisätietoja: Patrik Tötterman, työ- ja elinkeinoministeriö 

TE-palvelupilotit osatyökykyisten työnhakijoiden tarpeisiin

TE-palvelupiloteissa parannetaan TE-palvelujen osuvuutta osatyökykyisille. Kehittämisen kohteina ovat erityisesti rekrytointipalvelut ja palvelukokonaisuudet, jotka parhaiten tukevat osatyökyisten työkykyä. Samalla etsitään keinoja, jotka voivat vahvistaa tarvittavan koulutuksen saatavuutta ja tarjontaa. Kehittämistyöhön kuuluu lisäksi entistä tiiviimpi yhteistyö työnhakijapalvelujen ja työnantajapalvelujen välillä.

TE-palvelupilotit tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) työkykypilottien, kuntien työllisyyskokeilujen, työnantajien ja työnantajaverkostojen sekä järjestöjen kanssa. Järjestöillä on erityisen paljon osaamista osatyökykyisten työllistämisessä, sopivien palvelujen suunnittelemisesta ja esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn tukemisesta. Tätä työtä tehdään erityisesti asiantuntijaorganisaatio Vatesin ja sen kumppanijärjestöjen kanssa.

TE-palveluja muotoillaan uudelleen seuraavien painopisteiden näkökulmasta:

  • tunnistetaan asiakkaat ja palvelutarpeet aiempaa paremmin

  • sisällytetään työnantajapalvelut entistä tiiviimmin työnhakijapalveluihin

  • vahvistetaan koulutusta ja koulutuspolkuja

  •  laajennetaan järjestöyhteistyötä

TE-palvelupilotit käynnistyivät maaliskuussa 2021 ja ne jatkuvat vuoden 2022 loppuun saakka.
Pilotteja on käynnissä kahdeksalla alueella:

  1. Lappi: Työtä, tietoa ja työkykyä (Lapin TE-palvelupilotti)

  2. Pohjois-Pohjanmaa: Kyvyillä ja valmiuksilla töihin (Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelupilotti)

  3. Pohjanmaa: BotniaJob (Pohjanmaan TE-palvelupilotti)

  4. Etelä-Pohjanmaa: Tykki (Etelä-Pohjanmaan TE-palvelupilotti)

  5. Pirkanmaa: Tuella työhön -pilotti (Pirkanmaan TE-palvelupilotti)

  6. Häme: Työelämädiili (Hämeen TE-palvelupilotti)

  7. Uusimaa: TyöDesign – Tunnista, muotoile, työllistä (Uudenmaan TE-palvelupilotti)

  8. Pohjois-Karjala: Osatyökykyisten palvelumalli asiakas- ja yrityspalveluihin (Pohjois-Karjalan TE-palvelupilotti)

Lisätietoja: Jenni Wessman, työ- ja elinkeinoministeriö

Valtion erityistehtäväyhtiö työllistämään vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä

Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi perustetaan uusi valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö. Erityistehtäväyhtiö työllistäisi kaikkein vaikeimmin työllistyviä työttömiä ja työhaluisia osatyökykyisiä. Yhdistämällä työn tekemiseen sekä julkiset että yhtiön työnantajana tarjoamat palvelut kohenevat työntekijöiden osaaminen ja työmarkkinavalmiudet niin, että moni pystyy etenemään urallaan ja siirtymään avoimille työmarkkinoille. 

TE-palvelut on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat tukea työllistymiseensä, ja uuden erityistehtäväyhtiön palvelukseen tultaisiin yksinomaan TE-palvelujen kautta. Kunnat ja muut toimijat voisivat ohjata omia asiakkaitaan TE-toimiston asiakkaiksi, ja siten saada heitä tarjolle yhtiön palvelukseen.

Yhtiö ensisijaisesti myisi asiakkailleen palvelukokonaisuuksia, joita sen osatyökykyiset työntekijät tuottaisivat. Asiakkaita olisivat yritykset, järjestöt, julkisyhteisöt ja yksityiset kuluttajat, jotka tarvitsevat työvoimaa. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan yhtiön liiketoimintasuunnitelmaa.

Koska perustettava yhtiö saa valtiontukea, on sen harjoitettava toimintaansa kilpailua vääristämättä. Yhtiön omistajaohjauksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. 

Yhtiötä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle lokakuussa 2021. Uuden erityistehtäväyhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2022 aikana. 

Yhtiön perustamisen taustalla on Tullin pääjohtaja Hannu Mäkisen selvitys. 

Lisätietoja: 
Erityistehtäväyhtiön liiketoiminta ja organisaatio: Pirjo Larm, työ- ja elinkeinoministeriö, 
Työntekijäksi ohjautuminen TE-toimistoissa, kilpailuvääristymien ehkäisy ja omistajaohjaus: Patrik Tötterman, työ- ja elinkeinoministeriö

Työllistymisen vauhdittaminen julkisilla hankinnoilla

Julkisten hankintojen avulla voidaan edistää työllistymistä 

Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite, että julkisiin hankintoihin asetetaan ehto sosiaalisesta työllistämisestä. Linjausta viedään eteenpäin työ- ja elinkeinoministeriön Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelmassa. 

Vauhditusohjelma on osa hallituksen työkykyohjelman toteutusta. Sen yksi päämäärä on parantaa osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla. 

Hankinnoilla työllistäminen on mukana myös valtiovarainministeriön käynnistämässä Hankinta-Suomi -strategiassa.

Hankintatoimen työllistämisehto antaa paljon mahdollisuuksia 

Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelman avulla edistetään muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työn saantia hankintaehdon avulla. Tällä hetkellä tätä mahdollisuutta käytetään vähän. 

Hankinnoilla työllistämisen vauhditusohjelman tavoitteena on

  • varmistaa, että hankintaehtoa koskeva toimintamalli on sujuva osa normaalia hankintatoimintaa ja yhteistyörakenteita

  • vakiinnuttaa ja saada toimintamalli laajasti käyttöön julkisissa hankintayksiköissä

  • saada rekrytoinnissa avustavat tahot mukaan prosessin eri vaiheisiin 

  • lisätä muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä toimintamallin leviämisen myötä

Vauhditusohjelman lähtökohtana on laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Lain mukaan hankintatoimessa voidaan käyttää työllisyyteen ja työllistymisen edistämiseen liittyviä tekijöitä hankintaehdoissa tai hankintakriteereissä.  Jokaisen hankinnan yhteydessä tehdään arvio, soveltuuko työllistämisehdon tai -kriteerien käyttö kyseiseen hankintaan. 

Annetulla kohderyhmän rajauksella hankintayksiköt voivat tarkastella soveltuvia kohderyhmiä myös alueellisesta näkökulmasta. Vaatimuksena on, että henkilöön liittyy jokin tekijä, jonka arvioidaan asettavan hänet muita heikompaan asemaan rekrytoinnissa. Näitä ovat esimerkiksi pitkään jatkunut työttömyys tai osatyökykyisyys.

Toimintamalli leviää valtakunnallisen ja alueellinen hanketoiminnan verkostoissa

Suomen Kuntaliiton koordinoima valtakunnallinen Hankinnoilla työllistämisen vauhditushanke on ohjelman toimeenpanossa olennainen toimija. Työ- ja elinkeinoministeriö osallistuu hankkeen rahoittamiseen. 
Kuntaliiton hankkeen tehtävänä on edistää sitä, että toimintamalli kehittyy ja leviää. Työtä tehdään verkostoitumalla ja tarjoamalla toimintamallia koskevaa neuvontaa. Hankinnoilla työllistämisestä kiinnostuneet toimijat ovat tervetulleita koordinaatiohankkeen yhteistyöverkostoon ja sen kokouksiin. 

Hankintalain tulkinnoissa auttaa Julkisten hankintojen neuvontayksikkö

Hankkeessa jatketaan aiempaa julkisten hankintojen kehittämistyötä. Lisätietoja aiemmista hankkeista:

Käytännössä toimintamalliin pureudutaan alueellisissa hankkeissa, joissa kehitetään ja testataan toimintamallia käytännössä. Tavoite on vakiinnuttaa hankinnoilla työllistämisen toimintamalli kunnan hankinnoissa. TE-toimistojen rahoittamat hankkeet jatkuvat vuoden 2023 maaliskuun loppuun saakka.

Käynnissä ovat seuraavat kehittämishankkeet:

  • Vantaa ja Kerava: Löytö-hanke

  • Oulu: Hankinnoilla työllistämisen vauhditus

  • Tampereen kaupunki: Hankinnoilla työhön

  • Turku: Turku työllistää hankinnoilla -hanke

  • Seinäjoen kaupunki: HANSA-hanke

  • Kouvolan kaupunki: Hankinnoilla työllistäminen tehokkaaksi yhteistyöllä- HATTY-hanke

  • Kajaanin kaupunki: Hankinnoilla työllisyyttä

Lisätietoja: Päivi Haavisto-Vuori, työ- ja elinkeinoministeriö ja projektipäällikkö Anu Tirkkonen, Suomen Kuntaliitto, anu.tirkkonen(at)kuntaliitto.fi

Osaamiskeskus ja strategia yhteiskunnallisille yrityksille

Hallitus hyväksyi keväällä 2021 yhteiskunnallisten yritysten strategian. Yksi strategian tärkeimmistä tavoitteista on työllistää osatyökykyisiä ja muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia.

Strategian toimeenpanon varmistamiseksi perustetaan verkostomaisesti toimiva yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. Sen  tavoitteena on saada Suomeen lisää yhteiskunnallisia yrityksiä ja edistää samalla osatyökykyisten työllisyyttä.

Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti 2.7–31.8.2021 haun valtionavustuksesta, jota myönnetään osaamiskeskuksen perustamiseen ja sen verkostomaiseen toimintaan. Rahoituspäätös on tarkoitus tehdä syksyllä, minkä jälkeen osaamiskeskus aloittaisi toimintansa.

Osaamiskeskuksen tehtäviä ovat:

  • rakentaa yhteiskunnallisiin yrityksiin erikoistuneet valtakunnalliset neuvonta-ja ohjauspalvelut sekä järjestää toimenpiteitä, joiden avulla lisätään liiketoimintamallin tunnettuutta yritys- ja työllisyyspalveluissa työskentelevien asiantuntijoiden keskuudessa sekä oppilaitosten ja korkeakoulujen yrittäjyyskasvatuksessa 

  • systematisoida yhteiskunnallista yritystoimintaa koskevaa tilastointia ja tiedonkeruuta sekä edistää alan tutkimusta

  • lisätä yhteiskunnallisten yritysten vastuullista ja vaikuttavuusperusteista liiketoimintaosaamista

  • vahvistaa sosiaalisten innovaatioiden laajantumista ja kaupallistamista tukevia rakenteita ja verkostoyhteistyötä

  • kehittää valtakunnallisia malleja osatyökykyisten ja muiden vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työllistämiselle osana yhteiskunnallista yrittäjyyttä sekä vahvistaa työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten verkostoja

  • etsiä keinoja yhteiskunnallisten yritysten markkinoille pääsemiseksi sekä arvioida uusien rahoitusmallien tarve ja laajentamismahdollisuudet.

Suomessa on noin 1 700 yhteiskunnallista yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 5,8 miljardia euroa. Pääosa yrityksistä toimii sosiaali- ja terveysalan palveluissa, työllistämis- sekä ympäristö- ja kierrätystoimialoilla. Työpaikkoja yhteiskunnallisissa yrityksissä on yli 50 000.  Osaamiskeskus tukee yhteiskunnallisia yrityksiä lisäämään liiketoimintamallin valmiuksia, tunnettavuutta, resursointia ja osaamista.

Yhteiskunnallinen yritys harjoittaa liiketoimintaa yhteiskunnallisen tavoitteensa toteuttamiseksi ja käyttää suurimman osan voitostaan tai ylijäämästään tämän ensisijaisen tavoitteensa edistämiseen. Tavoite on vahvistettu yhteisön yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin. Lisäksi yhteiskunnallinen yritys korostaa toiminnassaan vastuullisuutta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä hallintomallissaan osallisuutta ja demokratiaa.

Lisätietoja: Tuija Oivo, työ- ja elinkeinoministeriö

Osatyökykyisten työllistymisen yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Malli työllistymisen tukitoimien tiedolla johtamiseen ja tuloksellisuuden seurantaan

Vaikuttava työllisyyden edistäminen vaatii tiedolla johtamista. Tätä työtä tekee vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus. Se kehittää vuoden 2021 aikana vaikuttavuusperusteisen työllistymisen mallia Helsingin kaupungin, Keski-Suomen ELY-keskuksen sekä Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkien kanssa.

Malli perustuu tilastollisen analyysin perusteella tehtyyn asiakasryhmittelyyn. Ryhmittelyllä ennakoidaan asiakkaan palvelutarvetta ja arvioidaan työllistymisen mahdollisuuksia.

Mallin avulla

  • tunnistetaan osatyökykyiset nykyistä paremmin

  • pystytään tarjoamaan työnhakijoille entistä osuvampia palveluja

  • voidaan arvioida toimenpiteiden tuloksellisuutta.

Malli antaa mahdollisuuden seurata asiakkaan työllistymisen edellytyksissä tapahtuvia muutoksia sekä sitä, mitkä toimet edistävät työllistymistä. Tavoitteena on lisäksi parantaa kustannusvaikuttavuuden seurantaa ja toimenpiteiden hankkimista tulosperusteisesti.

Lisätietoja: Anna Tonteri, työ- ja elinkeinoministeriö

Seuraa tätä aihetta somessa: #Työkykyohjelma #työkyky #osatyökykyiset #työllisyys #työelämä #TEpalvelupilotit