Venäjän hyökkäys Ukrainaan
Venäjä käynnisti 24. helmikuuta hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet ja tukee Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta.
Valtioneuvosto seuraa tilanteen kehittymistä ja kokonaiskuvaa. Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa tilannetta muun muassa seuraavien omien vastuualueidensa näkökulmasta:
- energia
- huoltovarmuus
- vaikutukset suomalaisiin yrityksiin (mm. kansainvälistyminen ja vienti)
- työvoiman maahanmuutto ja kotouttaminen
- Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutettavat EU:n ulkorajayhteistyöohjelmat
Täydennämme ajankohtaisia tietoja tälle sivulle säännöllisesti.
Lisätietoja
- Valtioneuvosto
- Ulkoministeriö
- EU:n rajoittavat toimenpiteet Ukrainan kriisin johdosta
- Ohje: Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus tehdä töitä Suomessa
Tietoa venäjäksi
Energialähteet ja tuonti Venäjältä
Suomen energialähteiden jakauma on aina ollut monipuolinen. Uusiutuvat tuotantomuodot ovat jo ohittaneet fossiilisten käytön. Vaikka tilastojen mukaan Suomeen on tuotu paljon energiaa Venäjältä, ovat energiamarkkinat kuitenkin globaalit.
Korvaavaa energiaa on saatavissa muualta ja yritykset hyödyntävät näitä hankintalähteitä, jos hinta on kilpailukyinen. Hallituksen energiapolitiikan tavoitteena on päästä määrätietoisesti eroon energian tuontiriippuvuuksista.
Venäjältä Suomeen on tuotu öljyä, kaasua, kivihiiltä, puuhaketta ja ydinvoimaloissa käytettävää uraanipolttoainetta. Vain tietyissä huippukulutustilanteissa tuonti Venäjältä on ollut vaikeaa korvata muilla hankintalähteillä. Suomi on kuitenkin varautunut näihin tilanteisiin mm. öljytuotteiden varmuus- ja velvoitevarastoilla. Öljyn tuonti on valtaosaltaan raakaöljyä, joka jalostetaan Suomessa ja suurelta osin myydään ulkomaille.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 on puuhakkeen, kaasun ja sähkön tuonti katkennut kokonaan. Kivihiiltä tuodaan yhä vähemmän ja raakaöljynkin tuonti on suurelta osin korvautunut tuonnilta muualta maailmasta.
Kivihiilen energiankäyttö vähenee koko ajan, ja on lailla kielletty 1.5.2029 alkaen.
Kaasun osuus energialähteenä on meillä kuusi prosenttia, mikä on vähäinen moniin muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna. Kaasua käytetään lähinnä teollisuudessa ja kaukolämmön tuotannossa, ei kiinteistökohtaisessa lämmityksessä kuten manner-Euroopassa.
Venäläisen putkikaasun tuonti Suomeen päättyi 21.5.2022 klo 7.00. Venäläinen Gazprom Export ilmoitti energiayhtiö Gasum Oy:lle katkaisevansa tuolloin hankintasopimuksen mukaiset maakaasutoimitukset. Perusteena toimituksen katkaisuun on, että Suomi ei ole suostunut putkikaasun maksamiseen ruplissa.
Pitkäaikaisten toimitussopimusten mukaan maksuvaluutta on kuitenkin euro. Gasum on vienyt hankintasopimuksen välimiesmenettelyyn, koska venäläinen osapuoli rikkoo vaatimuksellaan hankintasopimuksen ehtoja.
Suomessa on varauduttu venäläisen kaasun tuonnin katkeamiseen, mutta sen korvaaminen ei ole ongelmatonta. Täsmälliset vaikutukset kaasun saatavuuteen ja hintaan riippuvat käytössä olevista tuontireiteistä ja kysynnän kehityksestä. Kesällä kysyntä on selvästi talvea alhaisempaa.
Huoltovarmuuskeskus (HVK) on varautunut huolehtimaan suojattujen asiakkaiden, eli kaasuverkkoon liittyneiden kotitalousasiakkaiden tarpeista. Lisäksi HVK valmistelee valmiutta huolehtia myös sosiaali- ja terveydenhuollon kohteiden sekä energiakriittisen elintarviketeollisuuden kaasun tarpeesta.
Suomen ja Viron välinen Balticconnector-siirtoputki mahdollistaa korvaavan kaasun tuontia Baltiasta. Suomeen saadaan kaasua myös nesteytettynä maakaasuna (LNG) terminaalien kautta Tornioon ja Poriin sekä syksyllä Haminaan valmistuvan terminaalin kautta.
Teollisuuden toimitus- ja huoltovarmuustarpeiden kattamiseksi Gasgrid Finland allekirjoitti 20.5.2022 LNG-terminaalilalus Exemplaria vuokrausta koskevan 10-vuotisen sopimuksen yhdysvaltalaisen Excellerate Energyn, Inc -yhtiön kanssa. Gasgrid ja Fortum kertoivat 9.6.2022 allekirjoittaneensa esisopimuksen terminaalialuksen sijoittamisesta Fortumin Inkoon satamaan.
Inkoossa on jo ennestään syväsatama ja käyttövalmis satamalaituri, ja se sijaitsee lähellä putkilinjoja (ml. Suomen ja Viron välinen Balticonnector-putki), joita pitkin kaasu jaellaan teollisuus- ja muiden sektoreiden loppukäyttäjille Suomessa, Virossa ja Itämeren alueella. Exemplar -aluksen kapasiteetti riittää kattamaan sekä Suomen että Viron maakaasutarpeet. Terminaali pyritään saamaan käyttöön jo ensi talveksi.
Terminaalilaivaa varten rakennetaan uudet satamarakenteet sekä Suomen että Viron rannikoille. Jos ne valmistuvat Viroon ennen Suomea, sijoitetaan terminaalilaiva väliaikaisesti Viron rannikolle, kunnes Suomen rakenteet valmistuvat.
Sähköä on tuotu Suomeen pääosin pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta ja Venäjältä. Sähkön tuonnin osuus on viime vuodet olleet noin viidennes kokonaishankinnasta. Sähkön omavaraisuus saavutetaan kuitenkin varsin pian, kun Olkiluoto 3 -laitosyksikön kaupallisen tuotanto käynnistyy syksyllä 2022 ja tuulivoiman rakentaminen jatkuu lähivuodet ripeänä.
Sähkön tuonti Venäjältä katkesi 14.5.2022. Se on seurausta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Fingrid rajoitti 24.4.2022 Venäjän tuontikapasiteetin 900 megawattiin (MW) suomalaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden turvaamiseksi. Kokonaan sähköntuonti Venäjältä päättyi 14.5.2022 kello 1.00. Venäläinen RAO Nordic Oy ilmoitti keskeyttävänsä sähkön tuonnin johtuen vaikeuksista vastaanottaa maksuja markkinoille myydystä sähköstä.
Venäjän tuonnin päättyminen ei uhkaa sähkön riittävyyttä Suomessa. Suomen omavaraisuus sähkön tuotannossa kasvaa koko ajan ja pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat ja tarjoavat huippukulutuksen hetkinä lisää sähköä. Suomi on omavarainen sähköenergian suhteen arviolta jo vuonna 2023.
Suomeen tuodaan Venäjältä Loviisan ydinvoimaloissa käytettävää uraanipolttoainetta. Polttoaineen tuottajia on markkinoilla muuallakin, mutta ennen uusien polttoaineen tuottajien käyttöönottoa, niiden on saatava lupa Säteilyturvakeskuksesta.
Energian huoltovarmuus
Pohjoisen sijaintinsa ja pitkien etäisyyksien vuoksi Suomessa tarvitaan paljon energiaa lämmitykseen ja liikenteeseen. Lisäksi teollisuus tarvitsee käyttöönsä runsaasti energiaa. Suomen energiahuolto perustuu hajautettuun energiantuotantoon, monipuolisiin energialähteisiin ja toimintavarmaan siirto- ja jakelujärjestelmään.
Energiahuollon huoltovarmuuden kannalta keskeistä on tuontipolttoaineiden velvoitevarastointi, turpeen turvavarastointi sekä polttoainehuollon turvaamiseksi tehdyt kansainväliset sopimusjärjestelyt. Tuontipolttoaineiden velvoitevarastointi koskee kivihiiltä, raakaöljyä ja muita öljynjalostuksessa käytettäviä syöttöaineita, keskeisiä öljytuotteita ja maakaasua.
Huoltovarmuuskeskus pitää tuontipolttoaineita valtion varmuusvarastoissa niin, että maassa on käytettävissä keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipolttoainevarastot.
Fennovoima
Fennovoima Oy Hanhikivi 1 -ydinvoimalan laitoshanke on peruuntunut. Yhtiö toimitti 24.5.2022 työ- ja elinkeinoministeriöön ilmoituksen, jolla se peruu ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen Pyhäjoella. Valtioneuvosto tekee lähiviikkoina myös muodollisen päätöksen, joka päättää hallintotoimet rakentamislupahakemuksen käsittelemiseksi.
Fennovoima tiedotti 2.5.2022, että se on päättänyt venäläisen RAOS Projectin kanssa solmitun laitostoimitussopimuksen. Fennovoiman mukaan sopimuksen päättäminen johtui RAOS Projectin merkittävistä viivästyksistä ja kyvyttömyydestä toteuttaa hanke.
Fennovoiman mukaan toimittajan merkittävät viivästykset ovat viime vuosien aikana jatkuneet ja kasvaneet. Sota Ukrainassa on pahentanut hankkeen riskejä, joita RAOS Project ei ole kyennyt ehkäisemään.
TEM on ydinenergialain mukainen vastuuministeriö, jolle Fennovoima oli toimittanut valtioneuvostolle osoitetun laitoksen rakentamislupahakemuksen vuonna 2015 ja viimeisimmän päivityksen huhtikuussa 2021.
Suomen valtio ei ole ollut mukana Pyhäjoen voimalaitoshankkeessa. Kyseessä on ollut yksityisten toimijoiden hanke.
Uuden voimalan rakentaminen Pyhäjoen laitospaikalle vaatisi koko lupaprosessin käynnistämisen uudelleen alusta asti.
Suomi on varautunut hyvin erilaisiin kriisi- ja häiriötilanteisiin. Hallitus ja viranomaiset seuraavat ja ennakoivat tilanteen kehitystä. Huoltovarmuuskeskus ja huoltovarmuuskriittiset yritykset seuraavat tilannetta säännöllisesti ja systemaattisesti.
Suomen huoltovarmuuden perustaso on hyvä, eikä Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ole välittömiä vaikutuksia huoltovarmuuteen. Suomi on vähemmän riippuvainen Venäjällä tuotetusta energiasta kuin Keski- ja Etelä-Eurooppa. Kotimaiset raaka-aineet ovat pitkälti suomalaisen elintarvikehuollon pohja.
Huoltovarmuustoiminnassa on tehty varautumistyötä vuosikymmenien ajan. Ajan tasalla oleva huoltovarmuuden tilannekuva luo pohjaa nopeasti muuttuvan tilanteen seuraamiselle, yhteydenpidolle ja yhteistyölle. Tämä mahdollistaa tarvittaessa nopeatkin reagointimahdollisuudet.
Lisätietoja:
Venäjän hyökkäys vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin monin eri tavoin. Yritysten toimintaan vaikuttavat EU:n ja muiden maiden asettamat pakotteet ja Venäjän vastatoimet. Myös muut Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat muutokset yritysten toimintaympäristössä, kuten pakotteiden seurauksena tapahtunut Venäjän talouden voimakas heikentyminen sekä ennakoimattomuuden kasvu, vaikuttavat yritysten toimintaan.
Euroopan unioni on tuominnut jyrkästi Venäjän hyökkäyksen ja asettanut voimakkaita pakotteilta Venäjää kohtaan. EU:n lisäksi myös monet maat, esimerkiksi Yhdysvallat, ovat asettaneet pakotteita Venäjää kohtaan. Keinovalikoimaan kuuluvat muun muassa vienti- ja tuontirajoitukset, finanssipakotteet sekä pakotelistattujen henkilöiden varojen jäädytykset sekä matkustus- ja kauttakulkurajoitukset. Tilanteen etenemistä ja pakotteiden vaikutuksia seurataan säännöllisesti ja systemaattisesti ministeriöiden kesken sekä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.
Pakotteet osuvat erityisesti niihin suomalaisiin yrityksiin, jotka harjoittavat Venäjän-kauppaa. Välillisesti pakotteiden vaikutus on laajempi. Esimerkiksi ilmatilan sulkeminen lentoliikenteeltä ja rahoitussektoriin kohdistuvat pakotteet vaikuttavat moniin yrityksiin.
Yrityksillä on vastuu selvittää pakotteiden vaikutukset omaan toimintaansa.
Lisätietoja:
- Ulkoministeriö: Venäjän pakotteet
- Ulkoministeriön tiedote 9.3.2022: EU on asettanut uusia pakotteita Venäjälle ja Valko-Venäjälle
- Business Finland: Ukrainan ja Venäjän tilannetietoa
- Suomalais-Venäläinen kauppakamari: Päivittyvä seuranta Venäjän sotatoimien talousvaikutuksista
- Tulli: Venäjän hyökkäys Ukrainaan – vientipakotteet sekä vaikutukset yrityksiin ja yksityishenkilöihin
- EK: Venäjä-pakotteiden hyötytietoa yrityksille
- TEM:n ohje: Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus tehdä töitä Suomessa
Miljoonia ukrainalaisia on paennut kotimaastaan. Myös Suomeen on alkanut tulla kasvavissa määrin Ukrainasta sotaa pakenevia, jotka hakevat tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa. Suomi on varautunut sekä suureen tulijoiden määrään että pitkään kestävään maahantuloon.
Suomi on päättänyt, että kaikki Ukrainasta sotaa pakenevat voivat hakea oleskelulupaa tilapäisen suojelun perusteella. Tilapäistä suojelua saavat rinnastuvat oikeuksiltaan pääosin turvapaikanhakijoihin ja ovat oikeutettuja vastaanottopalveluihin. Ukrainasta paenneilla on kuitenkin heti tilapäistä suojelua haettuaan oikeus tehdä vapaasti töitä ja opiskella Suomessa. He saavat toimia myös itsenäisinä elinkeinonharjoittajina.
Ukrainasta sotaa pakenevilla on monenlaista osaamista, ja monilla on hyvä koulutus. Tilapäistä suojelua saavat voivat hakeutua TE-toimistoissa työttömiksi työnhakijoiksi ja osallistua erilaisiin työllistymistä tukeviin palveluihin, kuten esimerkiksi suomen tai ruotsin kielen kursseille. Vaikka monilla Ukrainasta tulevilla on taustallaan traumaattisia kokemuksia, työ usein myös tukee jaksamista ja kotoutumista.
Ukrainalaisten ei tosin välttämättä tarvitse hakea suojelua välittömästi EU-alueelle saapuessaan, koska he pääsevät Schengen-alueelle biometrisellä passilla viisumivapaasti ja voivat liikkua EU-alueella vapaasti kolmen kuukauden ajan. Ukrainasta sotaa pakenevia olisi kuitenkin hyvä ohjeistaa ottamaan yhteyttä poliisiin tai rajaviranomaisiin ja hakemaan tilapäistä suojelua.
Suomessa asuu vakituisesti noin 7 200 ukrainalaista ja ukrainalaisten kausityöläisten rooli on viime vuosina ollut tärkeä.
Lisätietoja:
- Kotoutuminen.fi: Tietoa kotoutumistoimijoille Ukrainan tilanteeseen liittyen
- Maahanmuuttovirasto: Usein kysytyt kysymykset Ukrainan tilanteesta
- TEM:n ohje: Tilapäistä suojelua hakeneella on oikeus tehdä töitä Suomessa
- Ohjevideoita työnteosta Suomessa eri kielillä (YouTube)
Ohjeen kieliversiot - Tiedote 23.5.2022: Päivitetty Tervetuloa Suomeen -opas on julkaistu – oppaaseen liittyvä esite on saatavilla myös ukrainaksi ja vietnamiksi
- Tiedote 16.5.2022: Työskentely Suomessa -esite torjuu hyväksikäyttöä jo 24 kielellä – myös kausityöläisten neuvontapalvelu toimii jälleen kesällä
- Varsinais-Suomen TE-toimiston tekemä video, joissa kerrotaan ukrainalaisille tarjolla olevista TE-palveluista
Suomen ja Venäjän välisellä rajalla on ohjelmakaudella 2014−2020 toteutettu kolmea EU:n ulkorajayhteistyöohjelmaa (Kolarctic, Karelia ja Kaakkois-Suomi – Venäjä). Vastaavat kolme ohjelmaa ovat olleet valmistelussa myös ohjelmakaudelle 2021−2027. Ulkorajayhteistyöohjelmia osarahoitetaan sekä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) että ulkosuhderahoituksella (ENI/NDICI).
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Suomen ja Venäjän välisellä rajalla toteutettavien EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien toimintaympäristön. Euroopan komissio on jäädyttänyt 2014−2020 ulkorajayhteistyöohjelmien rahoitussopimukset, mikä keskeyttää ohjelmien toimeenpanon Venäjän kanssa. Suomen ja komission yhteisenä tavoitteena on nykyohjelmien mahdollisimman hallittu alasajo siten, että EU-puolen tuensaajat ja ohjelmien hallintoviranomaiset kärsivät tilanteesta mahdollisimman vähän. Kauden 2021−2027 ohjelmien valmistelua ei viedä eteenpäin.