- Työlainsäädäntö
- Työsopimus ja työsuhde
- Työaika ja vuosiloma
- Työntekijöiden osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä
- Yksityisyyden suoja työelämässä ja työ lasten kanssa
- Yhteistoimintamenettely ja muut henkilöstön osallistumisjärjestelmät
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Neuvotteluvelvollisuus
- Tiedottamisvelvollisuus
- Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet
- Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet
- Sopiminen ja henkilöstön päätökset
- Yhteistoimintaneuvottelut työvoiman käyttöä vähennettäessä
- Salassapitovelvoitteet ja seuraamukset
- Ulkopuolisen työvoiman käyttö
- Liikkeenluovutus
- Yhteistoiminta suomalaisessa yritysryhmässä
- Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
- Henkilöstöedustus eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa
- Henkilöstörahastot
- Yhteistoimintalain ydinkohdat
- Työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu
- Tilaajavastuu
- Työntekijän suoja työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa
- Kansainvälinen työjärjestö ILO
- Työelämän kehittäminen
- Työllisyys
- Tuet ja korvaukset
- Työllisyyskatsaus ja Työnvälitystilasto
Yhteistoiminta yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä
Yhteistoimintamenettelyillä varmistetaan yhteisönlaajuisen yritysryhmän ja siihen kuuluvien yritysten johdon ja henkilöstön välinen näkemysten vaihto ja vuoropuhelu. Samoin parannetaan työntekijöiden oikeuksia saada tietoja ja tulla kuulluiksi yritysten ja yritysryhmien toiminnasta ja niiden kehitysnäkymistä ja erityisesti asioista, joista tehtävät päätökset vaikuttavat työntekijöiden asemaan ja työllisyyteen.
Kansainvälisestä konserniyhteistyöstä säännellään laissa yhteistoiminnasta suomalaisessa ja yhteisönlaajuisessa yritysryhmässä. Lakia sovelletaan sellaisessa suomalaisessa yritysryhmässä, jossa on vähintään tuhat työntekijää Euroopan talousalueella ja vähintään kahdessa eri Euroopan talousalueen valtiossa kussakin vähintään 150 työntekijää.
Yritysryhmällä tarkoitetaan osakeyhtiölain mukaisia konserneja, niihin rinnastettavia yrityskokonaisuuksia, joissa yritykset tai yritysten muoto on jokin muu kuin osakeyhtiö sekä monitoimipaikkayrityksiä.
Laki ei koske niitä yrityksiä, joissa kansainvälisen konserniyhteistyön toteuttamisesta on sovittu ennen lain voimaantuloa (1.7.2007) tai ennen 22. syyskuuta 1996 tehty koko henkilöstöä koskeva sopimus konsernin johdon ja henkilöstön välisestä vuorovaikutuksesta.
Lain mukaan kansainvälisen konserniyhteistyön järjestämisestä on neuvoteltava erityisessä neuvotteluryhmässä, jos vähintään sata konsernin työntekijää vähintään kahdesta maasta tai heidän edustajansa tai konsernin johto haluaa neuvotella asiasta. Konserniyhteistoimintaa koskevat järjestelyt toteutetaan yrityksissä ensisijaisesti sopimusperusteisesti. Ellei sopimukseen päästä, sovelletaan lakiperusteisia vähimmäisvaatimuksia.
Yritysneuvosto
Ellei asiasta pystytä sopimaan erityisessä neuvotteluryhmässä kolmessa vuodessa neuvottelujen aloittamisesta tai ellei keskushallinto ole aloittanut neuvotteluja kuuden kuukauden kuluessa neuvottelupyynnöstä tai jos neuvotteluryhmässä niin sovitaan, tulee konserniin perustaa henkilöstön edustajista koostuva yritysneuvosto.
Konsernin johdon on esitettävä vuosittain yritysneuvostolle yhtenäinen taloudellinen selvitys konsernin tilasta. Lisäksi on annettava erikseen tiedot laissa mainituista, henkilöstön asemaan useammassa kuin yhdessä maassa olennaisesti vaikuttavista muutoksista.
Konserniyhteistyötä koskevien säännösten noudattamista valvovat yhteistoiminta-asiamies ja ne valtakunnalliset työmarkkinaosapuolet, joiden tekemän valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä yrityksessä noudatetaan.
Jos yritys jättää noudattamatta konserniyhteistyötä koskevia säädöksiä tai olennaisesti laiminlyö konserniyhteistyöstä yrityksessä tehtyä sopimusta tiedottamisvelvollisuudesta, voidaan tuomita yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon. Yhteistoiminta-asiamies voi saattaa asian poliisin tutkittavaksi.
Lisätietoja:
Lakien valvonta ym. yhteistoiminta-asiamies