Työministeri keskusteli sidosryhmien kanssa yritysvastuusääntelystä
EU:ssa valmistellaan yritysvastuulainsäädäntöä. Samaan aikaan Suomessa arvioidaan erilaisia vaihtoehtoja hallitusohjelmassa mainitun kansallisen yritysvastuulainsäädännön toteuttamisesta. Työministeri Tuula Haatainen kutsui vaaleilla valitut eduskuntapuolueet ja sidosryhmät keskustelemaan yritysvastuun tilannekuvasta Suomessa ja EU:ssa. Sidosryhmien mielipiteitä jakaa kansallisen lainsäädännön aikataulu suhteessa EU-lainsäädäntöön.
Työministeri Tuula Haatainen keskusteli 23.3.2022 eduskuntapuolueiden ja keskeisten sidosryhmien, muun muassa järjestöjen ja ministeriöiden, edustajien kanssa yritysvastuusääntelystä EU:ssa ja Suomessa.
”Yritysvastuusääntely on tärkeä ja ajankohtainen aihe. Avoin keskustelu EU:n yritysvastuulainsäädännön tilanteesta sekä kansallisen lainsäädännön mahdollisuuksista osana tätä kokonaisuutta on tärkeää”, työministeri Haatainen sanoo.
EU:ssa on käynnissä useita vastuulliseen yritystoimintaan liittyviä lainsäädäntöhankkeita. Euroopan komissio julkaisi helmikuussa esityksen yritysten asianmukaisen huolellisuuden velvoitteesta. Valmistelussa on myös kestävyysraportointidirektiivi, joka velvoittaisi suuryritykset raportoimaan vastuullisuustoimistaan toimintakertomuksessa.
Samaan aikaan EU-tason valmistelun kanssa keskustellaan hallitusohjelman mukaisesta kansallisesta yritysvastuulaista. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 18.3.2022 arviomuistion kansallisesta yritysvastuulainsäädännöstä. Pyöreän pöydän keskustelutilaisuuden alkuun työ- ja elinkeinoministeriön ja ulkoministeriön asiantuntijat pitivät lyhyet alustukset EU:n ja kansallisen yritysvastuulainsäädännön tilanteista.
EU:n yritysvastuulaille laajasti tukea, mutta kansallisen sääntelyn aikataulu jakaa mielipiteitä
EU-tason sääntelyä pidettiin keskustelussa laajasti kansallista tasoa vaikuttavampana. EU:n yritysvastuulainsäädäntö ja aktiivinen vaikuttaminen siihen saivat kannatusta laajasti sidosryhmiltä.
Erilaisia näkemyksiä sidosryhmillä on muun muassa siitä, minkä kokoisten yritysten tulisi kuulua EU:n yritysvastuulainsäädännön piiriin. Komission helmikuisessa esityksessä yritysvastuusääntely ulottuu vain suuriin yrityksiin, joten iso osa yrityksistä jää soveltamisalan ulkopuolelle. Osa sidosryhmistä totesi, että yritysvastuuvelvoitteet siirtyvät myös pienemmille yrityksille suurempien yritysten arvoketjujen kautta.
Sidosryhmien näkemykset jakautuivat myös siinä, tulisiko kansallista yritysvastuuta edistää samaan aikaan EU:n yritysvastuulainsäädännön kanssa ja jos kyllä, niin millä tavoin. Keskustelussa esitettiin erilaisia näkökulmia, miten ja millaisella aikataululla kansallista lainsäädäntöä tulisi edistää ja mikä sen suhde EU:n yritysvastuulainsäädäntöön on.
Huolena nostettiin esiin myös yrityksille aiheutuva sääntelytaakka sekä mahdollinen päällekkäinen sääntely kansallisella ja EU-tasolla ja tarve kansallisen lainsäädännön nopeaan muuttamiseen EU-säädöksen tultua hyväksytyksi.
Vastuullista yritystoimintaa kannattavat yritykset, kuluttajat ja sijoittajat
Keskustelussa nousi useaan kertaan esiin, että vastuullisuus on yrityksille kilpailuetu. Vastuullisuutta vaativat yrityksiltä myös kuluttajat ja yritykset.
”Kestävässä taloudessa markkinoilla pärjäävät aidosti innovatiiviset ja kestävästi toimivat yritykset. Ei ole hyväksyttävää, että kilpailuetua haetaan ihmisoikeuksia ja ympäristöä polkemalla”, työministeri Haatainen sanoo.
Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Piritta Jokelainen, TEM, p. 0295 047 353
Tiedote 23.2.2022: Suuryritysten kestävyysraportointi kilpailukykyministerien käsittelyssä Brysselissä
Tiedote 23.2.2022: Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen EU:n yritysvastuulainsäädännöstä