Selvitys valmistui: yhä useampi maahanmuuttajatyönhakija osallistuu työvoimapalveluihin
Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama selvitys tarkasteli, miten Suomeen vuosina 2005–2020 muuttaneet ulkomaalaiset ovat päässeet kotoutumista edistäviin työvoimapalveluihin ja siirtyneet työmarkkinoille. Tietoa voidaan hyödyntää kotoutumis- ja työvoimapalveluiden kehittämiseen.
Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten määrä on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Vuonna 2005 työikäisiä maahanmuuttajia saapui Suomeen noin 10 000 vuodessa, kun taas vuonna 2020 muuttajien määrä oli kaksinkertaistunut noin 20 000 henkilöön. Maahanmuuttajien määrän kasvun myötä uusien maahanmuuttajatyönhakijoiden joukko on noin kaksinkertaistunut vuosien 2005–2020 aikana.
Kotoutumista edistävien työvoimapalvelujen tarkoitus on tarjota työtä hakeville maahanmuuttajille tietoja ja taitoja, jotta he pärjäävät avoimilla työmarkkinoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen tarkoituksena oli saada tietoa kotoutumiskoulutukseen osallistuneiden maahanmuuttajien ohjautumisesta työvoimapalveluihin, palvelupoluista sekä siirtymisestä työmarkkinoille.
”Suomi on avoin yhteiskunta, joka auttaa ja kannustaa alkuun uudessa yhteiskunnassa. Hallitus uudistaa kotoutumisjärjestelmän kannustavammaksi, jotta saamme palveluiden kautta yhä useamman maahanmuuttajan kiinni työelämään. Selvitystä voidaan hyödyntää tässä työssä”, työministeri Arto Satonen sanoo.
Kotoutumissuunnitelmien saaminen on hidastunut, mutta sen jälkeinen palveluohjaus nopeutunut
Työllisyyspalveluiden asiakkaana useimmille maahanmuuttajille laaditaan heti aluksi työllisyyttä edistävä kotoutumissuunnitelma. Suunnitelmassa työvoimapalveluista vastaava viranomainen ja maahanmuuttajat yhdessä määrittelevät kotoutumisen tavoitteet ja sen, mihin palveluihin maahanmuuttaja osallistuu näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelman laatimisen jälkeen kotoutumiskoulutus on usein ensimmäinen maahanmuuttajille tarjottava palvelu. Kotoutumiskoulutus sisältää työelämä- ja yhteiskuntatietoutta, suomen tai ruotsin kielen opetusta sekä muuta työelämään tai jatkokoulutukseen pääsemistä edistävää koulutusta.
Selvityksen mukaan kotoutumissuunnitelman saaneiden ja kotoutumiskoulutuksen aloittaneiden osuus maahanmuuttajatyönhakijoista on kasvanut. Suunnitelmien laatiminen sekä sitä myötä myös kotoutumiskoulutuksen aloittaminen ovat kuitenkin siirtyneet myöhemmäksi suhteessa työnhaun aloitukseen. Maahanmuuttajat ovat silti ohjautuneet yhä tehokkaammin kotoutumiskoulutukseen suunnitelman laatimisen jälkeen.
Kolmasosa palveluihin osallistuneista työsuhteessa viiden vuoden jälkeen
Viisi vuotta kotoutumissuunnitelman laadinnan jälkeen noin kolmasosa maahanmuuttajista on työsuhteessa, noin kolmasosa työvoiman ulkopuolella ja noin kolmasosa edelleen työnhakijana tai työvoimapalveluissa.
Selvityksen mukaan yleisimpiä kotoutumissuunnitelman saaneiden palveluita ovat kotoutumiskoulutus, työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu, valmennukset, kokeilut ja harjoittelut. Työelämää lähellä oleviin palveluihin, kuten palkkatukeen ja ammatilliseen työvoimakoulutukseen osallistuminen yleistyy palvelupolun edetessä, mutta näihin palveluihin osallistutaan silti harvoin. Aiemman tutkimuksen perusteella työelämää lähellä olevat palvelut ovat yhteydessä korkeampaan työllisyyteen.
Tutkimustieto tukee kotoutumispalveluiden kehittämistä
Tietoa maahanmuuttajien palveluihin ohjautumisesta ja työmarkkinoille kiinnittymisestä tarvitaan kotoutumis- ja työvoimapalveluiden kehittämiseen. Palvelupolkujen ja palveluohjauksen tarkastelu auttaa kehittämään työvoimapalveluiden seurantaa, havaitsemaan työllistymistä hidastavia pullonkauloja sekä arvioimaan tarjottujen palveluiden yhteyttä työllistymiseen.
Selvityksen toteutti Pellervon taloustutkimus PTT.
Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Veera Svahn (kysymykset työministerille, yhteydenotot sihteeri Laura Björn p. 029 504 7198) )
johtava asiantuntija Antti Kaihovaara, TEM, p. 0295 047 125
ekonomisti Juho Alasalmi, PTT, [email protected]