Ministeri Haatainen: huoltovarmuustoiminnan tavoitteet päivitetään koronakriisin kokemusten pohjalta

Huoltovarmuusneuvoston analyysi koronakriisin huoltovarmuusvaikutuksista ja kehityskohteista on valmistunut. Raportin mukaan huoltovarmuuden tavoitteet on päivitettävä, HVK:n roolia selkiytettävä ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaa kehitettävä.

– Nyt käsillä oleva analyysi nostaa esille oikeansuuntaisia havaintoja, ja sen ehdotukset antavat hyvän pohjan huoltovarmuuden ja varautumisen kehittämistyölle. Kevään kokemusten pohjalta on pohdittava, miten saamme aikaan entistä toimivamman huoltovarmuusjärjestelmän, jolla on riittävä reagointikyky tuleviin ja myös ennalta arvaamattomiin kriiseihin, totesi työministeri Tuula Haatainen ottaessaan 19.11.2020 vastaan Huoltovarmuusneuvoston raportin.

Raportin ehdotuksiin viitaten ministeri Haatainen kertoi, että huoltovarmuuden vuodelta 2018 olevat tavoitteet päivitetään vastaamaan entistä paremmin muuttuneen toimintaympäristön haasteita.

– Tulemme pyytämään muilta ministeriöiltä näkemyksiä Huoltovarmuusneuvoston analyysista sekä esityksiä muista mahdollisista päivitystarpeista huoltovarmuuden tavoitepäätökseen, Haatainen lupaa.

– Huoltovarmuusneuvostolla tulee muutenkin olemaan merkittävä rooli varsinaisen tavoitepäätöksen valmistelussa. Päivitetty päätösluonnos lähtee laajalle lausuntokierrokselle ennen sen lopullista hyväksymistä valtioneuvostossa, Haatainen jatkaa.

Kotimaisen suojavarustetuotannon jatkuvuus turvattava myös kriisin jälkeen

Huoltovarmuuskeskus on ollut aktiivinen toimija koronakriisin aikana suojavarusteiden hankinnoissa ja varastoinnissa, joten sen osaamista pitää jatkossakin hyödyntää täysimääräisesti. TEM käynnisti keväällä hankkeen, jolla edistettiin terveydenhuollossa tarvittavien suojamateriaalien kotimaista valmistusta. Nyt useampi toimija Suomessa valmistaa laadukkaita suojavarusteita.

– Kotimaiseen suojainvälinetuotantoon on kiinnitettävä huomiota koronakriisin jälkeenkin, kun tuotteiden kysyntä palaa kriisiä edeltävälle tasolle. Tilannetta, jossa kotimainen tuotanto joudutaan käynnistämään tyhjästä, ei saa päästää enää syntymään. Tämä on huoltovarmuuden näkökulmasta ratkaistava pysyvällä ja kestävällä tavalla. Toimijoiden elinkelpoisuutta on tuettava esimerkiksi edistämällä niiden mahdollisuuksia aloittaa vienti rajojemme ulkopuolelle, Haatainen ehdottaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö teettää arvioinnin Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta

Ministeri Haatainen ottaa esiin myös Huoltovarmuuskeskuksen roolin kriiseissä. Onko se luonteeltaan operatiivinen toimija vai varautumisorganisaatio? Koronakriisissä se on ollut vähän kumpaakin.

– Huoltovarmuuden toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi koronakriisin myötä. Siksi osana huoltovarmuuden arviointia TEM teettää myös HVK:n toiminnasta arvioinnin, Haatainen kertoo.

Arvioinnin toteuttaa Vaasan yliopiston johtama konsortio. Työn on määrä valmistua maalis-huhtikuussa 2021. Työtä tukemaan on asetettu ohjausryhmä, jossa ovat mukana huoltovarmuuden kannalta keskeiset ministeriöt. Tavoitteena on, että arviointi toimii HVK:n kehittämisen tukena täydentäen keskuksen omaa strategiaprosessia ja tänään julkaistua Huoltovarmuusneuvoston analyysia.

– Huoltovarmuusneuvoston analyysissa nostetaan esille myös huoltovarmuusjärjestelmämme ainutlaatuisuuden tae eli julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. Ilman elinkeinoelämän panosta huoltovarmuusjärjestelmästämme puuttuisi yksi sen kivijaloista, painottaa Haatainen.

– Tätä yhteistyötä on entisestään vahvistettava. Koronakriisi on osoittanut suomalaisen yrityskentän sitoutumisen huoltovarmuuden ylläpitämiseen mm. tarjoamalla omia kansainvälisiä kontaktejaan viranomaisten käyttöön. Lisäksi kotimaisen tuotannon käynnistäminen ei olisi ollut nopeasti mahdollista ilman elinkeinoelämän tukea ja niitä rohkeita yrittäjiä, jotka uskalsivat toimintaan ryhtyä.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Timo Nevaranta, puh. 050 340 9483
ylijohtaja Antti Neimala, TEM, puh. 029 504 7039