Ulkomaisten työntekijöiden heikot majoitusolot kertovat usein muustakin hyväksikäytöstä – väärinkäytösten torjuminen vaatii viranomaisilta tiiviimpää yhteistyötä
Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedonvaihto on avaintekijä myös majoitusoloihin liittyvien väärinkäytösten ehkäisemisessä. Työryhmä esittää valtakunnallista koordinointia ja alueellisia moniviranomaisyhteistyöryhmiä, jotta viranomaisten välistä yhteistyötä voidaan parantaa.
Hallitus pyrkii estämään ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Tämän vuoksi työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön vetämä työryhmä on etsinyt keinoja, joilla ulkomaisen työvoiman majoittamiseen liittyviä väärinkäytöksiä voidaan ehkäistä. Työryhmän mukaan työnantajat ja viranomaiset tarvitsevat lisää koulutusta ja ulkomaalaiset työntekijät enemmän tietoa omista oikeuksistaan.
Kohtuuhintaisten asuntojen puute vaikeuttaa tilannetta
Kohtuuhintaisten asuntojen puute vaikeuttaa asumisen järjestämistä. Se johtaa myös ahtaaseen asumiseen ja yöpymiseen muun muassa työpaikoilla. Asumiseen ja majoitukseen liittyvät järjestelyt koskevat työntekijän lisäksi hänen kanssaan asuvia perheenjäseniä. Ulkomaalaiset työntekijät ja heidän perheenjäsenet lisäävät myös kuntien perus- ja tukipalvelujen tarvetta.
”Työvoiman hyväksikäytön ehkäiseminen sen kaikissa muodoissaan on erittäin tärkeää, kun Suomen työmarkkinat kansainvälistyvät. Työntekijöille pitää aina olla tarjolla kunnolliset asumisolot ja tarvittavat palvelut tulivatpa he sitten yksin tai yhdessä perheensä kanssa”, muistuttaa työministeri Tuula Haatainen.
Riskiä majoittamiseen liittyviin sekä muihin väärinkäytöksiin lisää, jos ulkomaalaisilla työntekijöillä on huono kielitaito eivätkä he tunne hyvin suomalaista yhteiskuntajärjestelmää tai omia oikeuksiaan. Mahdollinen alisteinen suhde hyväksikäyttäjään voi rajoittaa työntekijöiden mahdollisuuksia ilmoittaa epäkohdista. Matala kiinni jäämisen riski voi myös mahdollistaa rikollista toimintaa.
Asumisoloihin liittyvät vähimmäisvaatimukset tunnetaan heikosti
Asumisoloihin liittyvät väärinkäytökset ovat osa ihmiskaupparikoksia, mutta tuomioissa puutteelliset asumisolot on huomioitu vain satunnaisesti ja yleispiirteisesti.
Työntekijän asumiseen käytettävien tilojen vähimmäisvaatimuksia tunnetaan huonosti ja muiden kuin asunnoksi tai majoitustilaksi hyväksyttyjen tilojen valvonta perustuu pitkälti tapauskohtaiseen harkintaan. Kotirauhan suojaan ja tietojen vaihtoon liittyvien säädösten nykyistä parempi tietämys tehostaisi valvontaa ja viranomaisten välistä yhteistyötä.
”Työvoiman hyväksikäyttö ja ihmiskauppa ovat piiloon jäävää rikollisuutta, jonka tunnistaminen ja ehkäiseminen vaatii viranomaisilta paljon yhteistyötä. Tämä koskee myös ulkomaalaisten työntekijöiden asuinoloissa esiintyvien epäkohtien korjaamista”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.
Puutteelliset asuinolot kertovat usein muustakin hyväksikäytöstä
Ulkomaalaisten työntekijöiden puutteelliset asuinolosuhteet voivat kertoa muustakin työperäisestä hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta. Ulkomaalaisten työntekijöiden asumiseen ja majoittamiseen liittyvää valvontaa ja väärinkäytösten ehkäisyä voidaan tehostaa jo olemassa olevan lainsäädännön perusteella, mutta työryhmä tunnisti myös tarpeen uusille toimille.
Työnantajille ja viranomaisille tarvitaan ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön tunnistamiseen liittyvää ohjeistusta ja koulutusta. Myös ulkomaalaiset työntekijät tarvitsevat lisää tietoa ja ohjeistusta neuvovista tahoista, majoitusolosuhteista ja niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista.
Lisäksi työryhmä nostaa esille asuntopolitiikan kytkemisen nykyistä vahvemmin työperäiseen maahanmuuttoon, jotta kohtuuhintaisten asuntojen määrä ja työvoiman tarve vastaisivat toisiaan.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä torjutaan aktiivisesti
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi on tällä hallituskaudella tehty paljon toimia: työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut muun muassa ulkomaalaislakiin ja kausityölakiin uudistuksia, jotka parantavat työntekijän asemaa. 24 kielellä julkaistu Työskentely Suomessa -esite ja monikielinen neuvontapalvelu kertovat Suomen työehdoista ja opastavat, miten työntekijä saa tarvittaessa apua. Yhteistyötä viranomaisten kesken on myös lisätty ja tiedonvaihtoa parannettu.
Majoitustyöryhmän esittämät toimenpide-ehdotukset pyritään käynnistämään viimeistään vuonna 2023. Työryhmän on tarkoitus jatkaa toimintaansa verkostomaisesti ja edistää suositusten toimeenpanoa viranomaisten välisenä yhteistyönä. Toimenpiteiden seurannasta vastaa ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman toimeenpanoa seuraava työryhmä.
Lisätietoja:
työministerin erityisavustaja Iiris Niinikoski, TEM, p. 0295 047 372
hallitusneuvos Olli Sorainen, TEM, p. 0295 048 022
sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Juho Orjala, p. 0295 163 424
neuvotteleva virkamies Tarja Nupponen, STM, p. 0295 163 485