Digitaaliset innovaatiot työnsi vauhtiin EU-puheenjohtajakauden alue- ja kaupunkikehityksessä
Millaisia ovat digitaalisuuden mahdollistamat keksinnöt ja innovaatiot tulevaisuuden kaupungeissa ja millä eri tavoilla ne voivat tuoda kaupunkeihin kestävää kehitystä, lisätä kaupunkien toimivuutta ja parantaa elämänlaatua? Miten digitaalisuus voi yhdistää alueita toisiinsa? Mitä muita suuria haasteita tulisi käsitellä EU:n uudistettavassa Alueellisessa agendassa?
Näillä kysymyksillä Suomi EU:n puheenjohtajamaana laittoi liikkeelle keskustelun jäsenmaiden välisissä alueellisen koheesion ja kaupunkipolitiikan kokouksissa Helsingissä 11.–12.9.2019.
Suomi pyrkii puheenjohtajamaan roolissaan menemään “älykkään kaupungin” tuolle puolen – siirtämään näkökulmaa pelkän teknologian hallitsemasta mallista kohti ihmiskeskeisempää ja entistä kokonaisvaltaisempaa digitaalisen kaupungin mallia.
Digitalisaatio voi johtaa sekä parempiin kaupunkeihin että avata uusia markkinoita. Puheenjohtajakausi nostaa esiin uutta suuntaa näyttäviä kaupunkeja ja digitaalista murrosta hyödyntäviä kansallisia strategioita EU:ssa. Samalla Suomi jatkaa kolme vuotta sitten käynnistetyn EU:n Kaupunkiagendan ja sen teemakumppanuuksien viemistä eteenpäin.
Uutena toimintatapana kokouksessa tunnistettiin temaattisia kumppanuuksia toisiinsa kytkeviä ja kokoavia strategisia teemoja. Esimerkkinä toimi digitaalinen murros, jossa luodattiin uusien liikkumisen palveluiden, jakamistalouden ja kaupunkien digitaalisten alustojen kehittämistä rinnakkain. Tämä on yksi käytännön tapa luoda entistä toimivampi ja ihmiset osallistava digitaalinen kaupunki. Teemoja yhteen tuova toimintatapa sai vahvaa kannatusta ja monet osallistujat näkivät sen vievän uudella tavalla eteenpäin Kaupunkiagendan toteutusta.
Kokousvieraat saivat hyvän käsityksen digitaalisten ratkaisujen käytännön toteutuksesta tapaamisen yhteydessä järjestetyllä vierailulla Helsingin ’älykkäässä Kalasatamassa’. Suurinta kiinnostusta herätti robottibussi, joka jo on testikäytössä ja kuljettaa matkustajia Kalasatamassa.
Digitalisaatiolla on myös myönteisiä alueellisia vaikutuksia. Vaikka digitaaliset ratkaisut kehittyvät yleensä ensin innovaatioille otollisilla kaupunkialueilla, voivat pienemmät keskukset hyödyntää muutosta ketterämmin tai vahvistaa digitaalisia yhteyksiä suurempiin keskuksiin ja siten lähentää alueiden välisiä kehityseroja.
Jotta digitaaliset, ihmislähtöiset kaupungit ja alueet voisivat kehittyä, tarvitaan kaupunkien verkottumista keskenään ja esimerkiksi ratkaisujen laajentamista useisiin kaupunkeihin. Tärkeää on, että Euroopan unioni edistää erilaisilla politiikkavälineillään samaa tavoitetta.
Näitä asioita Suomi puheenjohtajamaana nostaa keskusteluun ja ottaa uusia askelia digitaalisten kaupunkien kehittämiseksi. Teemat saivat jäsenmailta kiinnostuneen vastaanoton ja niiden on määrä jalostua johtopäätöksiksi lokakuussa sekä myöhemmin kaupunkien, jäsenmaiden ja EU-tason yhteiseksi julkilausumaksi.
Lisätietoja
erityisasiantuntija Olli Voutilainen, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 0295 064 919
erityisasiantuntija Juhana Rautiainen, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 075
neuvotteleva virkamies Olli Maijala, ympäristöministeriö. puh. 0295 250 174