Skip to content
Government and ministries

Raportti: Koronaepidemia muutti täysin yritystukipolitiikan tavoitteita

Työ- ja elinkeinoministeriö
15.12.2020 9.30
Tiedote

Yritystukien määrä on moninkertaistunut koronaepidemian aikana, ja samalla yritystukien tavoitteet ovat muodostuneet aivan erilaisiksi kuin normaaliaikoina. Kriisin alkuvaiheessa yritystukien keskeinen tehtävä oli pelastaa maksuvalmiusongelmista kärsivät yritykset konkursseilta. Pidemmällä aikavälillä yritystuilla pitäisi pyrkiä kehittämään yritysten toimintaa.

Tämä selviää yritystukien tutkimusjaoston tekemästä raportista, joka kohdistuu koronaepidemian aikana myönnettyihin yritystukiin. Raportti ei sisällä koronatukien yksityiskohtaista arviointia, vaan antaa lähtökohtia tutkimusjaoston tulevalle arviointityölle. Tutkimusjaoston laajempi arviointi koronatuista on tarkoitus julkaista keväällä 2021 osana vuosiraporttia.

Pitkällä aikavälillä tukien on kehitettävä yritystoimintaa

Raportissa on jaoteltu koronapandemia kolmeen vaiheeseen ja pohdittu niiden vaikutuksia talouteen ja yrityksiin. Nämä vaiheet ovat talouden osittainen sulkeminen, toipumisvaihe ja paluu normaaliin.

Koronakriisin alkuvaiheessa talous sulkeutui osittain. Tiukat rajoitustoimet heikensivät nopeasti yritysten maksuvalmiutta, mutta epävarmuus kriisin syvyydestä ja kestosta rajoittavat yritysten halukkuutta ja mahdollisuutta velanottoon. Näin myös takausten ja lainojen tehokkuus yritystuen muotoina väheni. Tämä puoltaa suorien yritystukien käyttöä.

Talouden toipumisvaiheessa yritystukien rooli pienenee, kun talous palaa kohti normaalia. Kun yritykset ja niiden rahoittajat pystyvät jälleen ennakoimaan tulevaisuutta ja liiketoiminnan riskejä, takausten ja lainojen merkitys tukimuotoina kasvaa oleellisesti ja suorien tukien merkitys vähenee.

Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on palata yritystukiin, jotka kehittävät yrityksiä ja niiden tuotantoa pikemmin kuin ylläpitävät nykyisiä yritysrakenteita ja työllisyyttä. Pitkittyvät tukikaudet voivat säilyttää yritys- ja toimialarakenteita, jotka eivät enää vastaa kysyntää kriisin jälkeen. Silloin kasvaa riski liiketaloudellisesti heikosti kannattavista yrityksistä, jotka pysyvät pystyssä tuilla, jotka eivät kannusta yrityksiä kehittämään toimintaansa.

Koronakriisin vaikutukset kohdistuvat palveluihin ja yksityiseen kulutukseen

Raportissa koronakriisiä on myös verrattu kahteen aiempaan talouskriisin viime vuosikymmenten ajalta eli 1990-luvun lamaan ja vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneeseen taantuma-ajanjaksoon. Havainnot ovat hyvin alustavia, koska koronapandemia on edelleen meneillään.

Koronakriisin vaikutukset teollisuustuotantoon näyttävät maltillisilta verrattuna etenkin finanssikriisiin. Koronakriisin vaikutukset kohdistuvat paljolti palveluihin. Verrattuna aikaisempiin kriiseihin koronakriisi on kohdistunut voimakkaasti yksityiseen kulutukseen, kun taas vaikutukset investointeihin ovat olleet maltillisia. Työttömyysvaikutusten osalta 1990-luvun lama oli omassa luokassaan.

Yritystukien tutkimusjaosto tekee arvioinnin koronatukien vaikutuksista

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii vuonna 2019 perustettu riippumaton yritystukien tutkimusjaosto. Sen tehtävänä on tuottaa tietoa yritystukijärjestelmän kehityksestä sekä edistää vaikuttavuuden arvioinnin laatua ja tutkimuksen hyödyntämistä politiikanteossa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Toimikaudella 2019–2023 yritystukien tutkimusjaostoon kuuluvat puheenjohtaja Seija Ilmakunnas (työelämäprofessori, Jyväskylän yliopisto) sekä Minna Martikainen (professori, Vaasan yliopisto), Mikko Puhakka (professori, Oulun yliopisto), Hannu Salonen (professori, Turun yliopisto) ja varapuheenjohtaja Rune Stenbacka (professori, Hanken).

Työ- ja elinkeinoministeriö on elokuussa 2020 käynnistänyt riippumattoman arvioinnin yritystuista, jotka on otettu käyttöön koronatilanteen aiheuttaman yritysten maksuvalmiuskriisin vuoksi. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan koronatukien lyhyen aikavälin vaikutuksia.

Lisätiedot:

Seija Ilmakunnas, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, seija.ilmakunnas(at)gmail.com, puh. 050 362 9270
Rune Stenbacka, Hanken, rune.stenbacka(at)hanken.fi, puh. 040 352 1433
erityisasiantuntija Rasmus Reinikainen, TEM, rasmus.reinikainen(at)tem.fi, puh. 029 504 7113

Back to top