Skip to content

Suomi ja Ruotsi esittivät komissiolle huolensa ydinvoimalle ehdotetuista teknisistä arviointikriteereistä taksonomiassa

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 1.2.2022 14.57
Tiedote
Loviisan ydinvoimala veden takaa kuvattuna
Kuva: Fortum

Suomi ja Ruotsi ovat toimittaneet Euroopan komission rahoituspalveluista, rahoitusvakaudesta ja pääomamarkkinaunionista vastaavalle jäsenelle Mairead McGuinnessille kirjeen, jossa ne esittävät huolensa ydinvoimalle taksonomia-asetusta täydentävän delegoidun säädöksen luonnoksessa ehdotetuista teknisistä arviointikriteereistä. Komission kollegion odotetaan julkaisevan lopullisen delegoidun säädöksen tällä viikolla.

Suomi ja Ruotsi muistuttavat siitä, että ne tukevat vahvasti kunnianhimoisia ilmastotoimia, ja pitävät kestävää rahoitusta olennaisena osana pyrkimyksissä saavuttaa EU:n yhteinen ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

On tärkeää kunnioittaa teknologianeutraaliuden periaatetta. Siksi maat ovatkin tyytyväisiä siihen, että ydinvoimaan liittyvät toimet on sisällytetty delegoidun säädöksen luonnokseen täydentämään uusiutuvaa energiaa koskevia toimia. 

Suomi ja Ruotsi nostavat kuitenkin esiin kolme ydinvoimalle ehdotettuihin teknisiin arviointiperusteisiin liittyvää huolenaihetta. 

Kriteereissä tulisi ottaa huomioon konkreettinen kehitys, jota Suomessa ja Ruotsissa on tapahtunut ydinjätteen loppusijoitusratkaisun toteuttamisessa. ”Yleisesti ottaen kriteerien olisi perustuttava Euratomin perustamissopimukseen ja sen johdettuun lainsäädäntöön sekä kansallisiin ydinturvallisuutta ja laitosten lupia koskeviin määräyksiin”, kirjeessä muistutetaan.

Säädökseen ehdotetut ydinvoimainvestointien ajalliset takarajat tulisi poistaa säädöksestä. Komissio on ehdottanut, että olemassa olevat ydinvoimalat olisivat taksonomian piirissä vain vuoteen 2040, ja uudet ydinvoimalat vuoteen 2045 saakka. 

Kolmas huolenaihe on, että olemassa olevien ydinlaitosten osalta kriteerit kattavat vain laitosten muuttamisen sen käyttöiän pidentämiseksi. Kriteereihin on syytä lisätä se, että myös olemassa olevien ydinlaitosten käyttö voi saada taksonomianmukaisuuden leiman.

Lisäksi maat esittävät huolensa myös delegoidun säädöksen hyväksymisprosessista. Jäsenvaltioiden kuulemiseen käytetty aika on ollut liian lyhyt, kun otetaan huomioon asian monimutkaisuus ja ristiriitaisuus. Suomi ja Ruotsi korostavat avoimien ja osallistavien prosessien merkitystä taksonomian jatkotyössä sen uskottavuuden ja käytettävyyden varmistamiseksi.

Kun komissio julkaisee lopullisen delegoidun säädöksen, neuvostolla ja Euroopan parlamentilla on neljä kuukautta aikaa tarkastella säädöstä ja joko hyväksyä tai hylätä se. Lopullisen säädöksen julkaisun jälkeen sen sisältöön ei enää voi esittää muutosehdotuksia. 

Kirjeen ovat allekirjoittaneet elinkeinoministeri Mika Lintilä ja Ruotsin energia- ja digitaalisen kehittämisen ministeri Khashayar Farmanbar.

Lisätiedot:
elinkeinoministeri Mika Lintilän valtiosihteeri Jukka Ihanus, p. 029 504 7259
erityisasiantuntija Katja Tuokko, TEM, p. 050 465 5533 
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, p. 050 431 6518

Back to top