Skip to content
Media

Uutta tutkimusta SIB-mallista

7.9.2020 8.00
Kolumni

Suomalaiset SIB-hankkeet ovat lähteneet vauhdikkaasti eteenpäin, ja uusia projekteja on suunnitteilla. Samalla tarve SIB-tutkimustiedolle on ilmeinen, koska hankkeista voidaan rakentaa vaikuttavampia ja kohdennetumpia tutkitun tiedon avulla. Suomen ensimmäinen SIB-teemaa käsittelevä väitöskirja täydentää ymmärrystä SIB-mallista ja sen logiikasta.

Pekka Pennanen Väitöskirjassa tutkittiin SIB-mallin riskejä, tavoitteita, odotuksia ja sitä prosessia, jonka myötä SIB otettiin kokeiluluontoiseksi osaksi hyvinvointipalveluiden organisointia Suomessa. Väitöskirjaan on haastateltu keskeisimpiä suomalaisia SIB-asiantuntijoita, ja täydentävänä aineistona on SIB-teemaa käsitteleviä valtiopäiväasiakirjoja.

Tulevaisuudessa – ja ehdottomasti jo nyt – on aito tarve saada aikaan vaikuttavampia ja kohdennetumpia hyvinvointipalveluita. Demografiakehitys ja taantuva talous asettavat haasteensa julkisten palveluiden rahoittamiselle. Väitöskirjan tulosten mukaan SIB-malli voi tarjota toimivan, sosiaalisesti kestävän ja taloudellisesti kustannustehokkaan tavan organisoida palveluita, kunhan hankkeet laaditaan huolella. Samalla on rakennettava tarkat projektikohtaiset mittarit, joiden varaan mallin toiminta-ajatus perustuu. Vaikka SIB-malliin kytkeytyvä tavoite hyvinvointiyhteiskunnan systeemisestä muutoksesta ei toteutuisi, on SIB tärkeä ja innovatiivinen ehdotus hyvinvointipalveluiden uudenlaiseksi organisoimistavaksi.

Tulosten mukaan mallin suurimpia haasteita ovat sen monimutkaisuus, mittarointiin liittyvät kysymykset ja mahdolliset polarisaatiovaikutukset. Samalla SIBiin kytkeytyy positiivisia odotuksia tehokkaammista ja vaikuttavammista hyvinvointipalveluista. Mallin tarjoaa myös lupauksia taloudellisista säästöistä, joka voi houkutella julkista sektoria soveltamaan SIB-mallia alijäämäisen julkisen talouden aikakaudella.

Väitöskirjassa ehdotetaan SIB-mallille käännöksen tulosperusteinen rahoitussopimus sijaan uutta nimiehdotusta sosiaalinen tulosrahoitus. Uusi nimiehdotus painottaa mallin sosiaalista luonnetta ja yhteiseen hyvään kurottavaa toimintaperiaatetta. Kiinnostavaa on, että väitöskirjan tulokset osoittavat SIBin käyttöönoton tapahtuneen enemmän sattuman kuin rationaalisen suunnittelun tuloksena.

Eräänä keskeisenä tutkimustuloksena väitöskirjassa painottuu hyvinvointiyhteiskunnan systeemisen muutoksen tavoittelu SIB-mallin avulla. Tutkimuksen mukaan SIB-mallin tulosten ostamisista ja mittaamista painottava toimintalogiikka on tarkoitus saada yleisemmin hyvinvointipalveluiden toiminta-ajatukseksi, jolloin SIB-instrumenttia ei enää tarvita. SIB olisi tässä prosessissa vain muutosagentti, jonka tavoitteena on tehokkaampia ja laadukkaampia hyvinvointipalveluita tarjoava julkinen sektori.

Tarvitsemme edelleen lisää tutkittua tietoa SIB-mallista. Malliin liitetyt lupaukset ja toiveet ovat arvokkaita, mutta SIB-ekosysteemin on perustuttava mittaamiselle ja datalle. Toivottavasti Suomen ensimmäinen SIB-väitöskirja rohkaisee tutkijoita perehtymään ajankohtaiseen teemaan ja Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen työntekijöitä jatkamaan kunnianhimoista työtään vaikuttavien ja tehokkaiden hyvinvointipalveluiden parissa.

Pekka Pennanen
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja tutkinut väitöskirjassaan SIB-mallia

 

Pekka Pennasen väitöskirja ”Sosiaalinen tulosrahoitus hyvinvointiyhteiskunnan uudistamisen välineenä” tarkastettiin Helsingin yliopistossa 14.8.2020. Vastaväittäjänä toimi professori Juho Saari ja kustoksena professori Heikki Hiilamo.

Väitöskirjan sähköinen versio löytyy Helsingin yliopiston E-thesis -palvelusta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3454-7   

Kolumni
Back to top