EU:n ilmastopaketti auttaa myös Suomea hiilineutraaliuden saavuttamisessa

Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona suuren ilmastolainsäädäntöehdotusten paketin, jolla EU vähentäisi nettopäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Fit for 55 -paketti sisältää 13 lainsäädäntöehdotusta, joista kahdeksan vahvistaa nykyisiä lainsäädäntöinstrumentteja ja viisi on kokonaan uutta sääntelyä.

”EU:n ilmastopaketti on iso harppaus kohti ilmastokestävää yhteiskuntaa: puhdasta liikennettä, kestävää asumista ja uusia vihreitä työpaikkoja. EU:n tehokkaat ilmastotoimet auttavat myös meitä saavuttamaan oman hiilineutraaliustavoitteemme ja tasaavat pelikenttää EU:n sisällä. Tällä paketilla varmistetaan, että kaikki sektorit kaikissa jäsenmaissa osallistuvat ilmastokriisin torjuntaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Lainsäädäntöehdotukset kattavat laaja-alaisesti talouden eri sektorit ja koskevat muun muassa päästökaupan uudistamista, maiden välistä taakanjakoa, energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa, maankäyttösektorin ja hiilinielujen roolia, autojen päästörajoja, energiaveroja ja hiilitulleja. Lisäksi syksyllä komissio antaa vielä ehdotuksensa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistuksesta.

”Suomen puheenjohtajakaudella sovittiin, että EU tähtää ilmastoneutraaliksi 2050 mennessä. Suomi on vaikuttanut muutenkin erittäin aktiivisesti EU:n yhteiseen ilmastopolitiikkaan. Meidän tavoitteenamme on luoda EU:sta maailman kilpailukykyisin, sosiaalisesti ehein, ilmastoneutraali talous. Olemme myös tuoneet esiin kansallisia erityispiirteitämme, jotta komissio on voinut ottaa ne huomioon paketin valmistelussa. Työtä riittää yhä, mutta on hienoa, että komissio on koronakriisin keskellä onnistunut tekemään ison pohjatyön, josta pääsemme nyt neuvottelemaan”, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen toteaa.

”Tiukentuvien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että paketista saadaan toimiva kokonaisuus, joka ottaa huomioon suuren investointitarpeen vähähiilisiin ratkaisuihin ja teknologioihin. Teollisuuden ja energia-ala vaativat suuria pääomia ja investoinnit ovat pitkäaikaisia. Siksi tarvitaan ennakoitavissa olevaa sääntelyä ja teknologianeutraalia rahoitusta. Myös kansalaiset täytyy pitää mukana ja muutokset on koettava oikeudenmukaisina”, elinkeinoministeri Mika Lintilä painottaa. 

Suomi muodostaa omat kantansa kuhunkin kolmestatoista lainsäädäntöesityksestä syksyn aikana, kun myös eduskunta on palannut lomalta. 

Suomi pitää tärkeänä päästökaupan vahvistamista

Komission ehdotuksen mukaan päästökauppasektorilla päästöjä tulisi vähentää 61 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Komissio ehdottaa päästökauppasektorin tavoitteen kiristämistä mm. vähentämällä vuotuisten päästöoikeuksien määrää aiempaa ripeämmin. Samalla vähennetään päästöoikeuksien ilmaisjakoa.

”Päästökaupan toimivuutta on onnistututtu viime vuosina parantamaan, ja on tärkeää, että jatkamme sen ohjausvaikutuksen vahvistamista. Nyt esitetyt uudistukset ovat askeleita tähän suuntaan. Samalla pitää muistaa, etteivät kaikki päästöt ole mukana päästökaupassa, vaan tarvitsemme lisäksi vankat kansalliset suunnitelmat kohti hiilineutraaliutta”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Päästökauppajärjestelmään sisällytetään myös meriliikenteen päästöt, joita ei toistaiseksi säännellä EU:n ilmastolainsäädännössä. Erillisen päästökauppajärjestelmän piiriin on tarkoitus ottaa rakennusten lämmityspolttoaineiden ja tieliikenteen polttoaineiden jakelijat vuodesta 2026 alkaen.

”Talvimerenkulku on Suomelle vientimaana tärkeä kansallinen kysymys, jota tulemme nostamaan esille jatkovaikuttamisessa merenkulun päästökauppaan”, elinkeinoministeri Lintilä sanoo.

Kiristyvät maakohtaiset päästövähennystavoitteet huomioidaan kansallisissa suunnitelmissa

Päästökaupan ulkopuolisten alojen – maatalouden, rakennusten erillislämmityksen ja liikenteen – päästökehitystä säädellään ns. taakanjakoasetuksella, jossa kullekin EU-maalle on asetettu oma velvoite. Jäsenmaiden velvoitteet perustuvat pääsääntöisesti niiden bruttokansantuloon. Komissio on asettanut ehdotuksessaan Suomen ja viiden muun EU-maan tavoitteeksi 50 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Tavoite tulee vaikuttamaan parhaillaan valmisteltavien keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ja energia- ja ilmastostrategiaan, joiden on määrä valmistua syksyllä 2021.

Komission ehdotukseen sisältyy erilaisia joustoja ilmastopolitiikan kustannustehokkuuden edistämiseksi. Myös sektoreiden välille on tarkoitus luoda kytkentöjä, joiden avulla tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan. 

Maankäyttösektoria koskevat uudistukset tuovat läpinäkyvyyttä

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää päästövähennysten lisäksi hiilinielujen vahvistamista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Komissio esittää, että maankäyttösektorille (LULUCF-sektori) tulisi jäsenmaakohtaiset tavoitteet nielujen kasvattamiseksi. Esityksen mukaan EU-maiden tulisi sitoutua kasvattamaan nielujen aikaansaamia poistumia yhteensä 310 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuoteen 2030 mennessä. 

Kausi 2021-2025 mentäisiin komission ehdotuksen mukaan vielä nykyisen asetuksen mukaisesti. Kaudelle 2026-2030 kullekin jäsenmaalle määritettäisiin määrällinen tavoite ja siihen johtava kehityspolku, johon toteutuneita nettopäästöjä verrataan. Uudistuksella pyritään nielujen vahvistamisen lisäksi yksinkertaistamaan nykyistä monimutkaista laskentasäännöstöä ja lisäämään seurannan läpinäkyvyyttä.

Iso uudistus olisi, että vuodesta 2031 alkaen maankäyttösektoriin laskettaisiin mukaan myös maatalouden päästöt. Tämän uuden ns. AFOLU-sektorin tulisi komission ehdotuksen mukaan olla ilmastoneutraali vuonna 2035. Tarkempi lainsäädäntöehdotus AFOLU-sektorista annettaisiin vuonna 2025.

Hiilirajamekanismilla pyritään estämään hiilivuotoa, autojen päästöjä suitsitaan

Komissio esittää myös uutta ilmastopolitiikan työkalua, ns. hiilirajamekanismia, estämään hiilivuotoa EU:sta löyhemmän ilmastopolitiikan maihin. Hiilirajamekanismi koskisi tiettyjä kolmansista maista EU-alueelle saapuvia tuotteita, kuten terästä ja sähköä. Hiilirajamekanismin suuruus määräytyisi EU:n päästöoikeuden hinnan mukaan. Sähkön sisällyttäminen hiilirajamekanismiin nostaa Suomen osalta esiin erityiskysymyksiä.

Lisäksi komissio esittää kiristyksiä uusien henkilöautojen ja pakettiautojen päästörajoihin. Tämä on myös Suomen mielestä kannatettavaa liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Kiristyksen avulla edistetään liikenteen sähköistymistä Euroopassa.

Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden vaatimuksiin lisää tiukennuksia

Paketti pitää sisällään myös keskeisen EU-energialainsäädännön uudistamisen. Uusiutuvan energian tavoitteita esitetään korotettavaksi. Komissio ehdottaa uusiutuvan energian direktiiviin muutoksia laajasti yksittäisiä artikloja lukuun ottamatta. Lisäksi se on laajentamassa direktiivin soveltamisalaa teollisuuden uusiutuvan energian ja vedyn käyttöön, systeemi-integraatioon, PPA-sopimuksiin sekä merituulivoimaan liittyen. 

Suomen kannalta keskeisimmät teemat uudistuksessa ovat lämmitys- ja liikennesektori sekä metsäbiomassan käyttö energian tuotannossa (ml. kestävyyskriteerit). Energiatehokkuuden tavoitteita kiristetään rajoittamalla merkittävästi nykyistä energian kulutusta vuoteen 2030 mennessä sekä korottamalla vuosittainen säästötavoite liki kaksikertaiseksi.  Julkisen sektorin rakennukset on jatkossa peruskorjattava lähes nollaenergiatasoon ja peruskorjausten nykyinen määrä on lähes kaksinkertaistettava.

Mitä seuraavaksi?

Lainsäädäntöehdotukset menevät seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston käsittelyyn. EU:n ympäristöministerit keskustelevat paketista ensimmäisen kerran jo ensi viikolla epävirallisessa kokouksessaan. Lainsäädäntöehdotusten määrän ja laajuuden vuoksi niiden käsittelyn odotetaan kestävän noin kaksi vuotta. 

Lisätietoja:

Riikka Yliluoma
Ministeri Mikkosen erityisavustaja
p. +358 295 250 091,
[email protected]  

Pilvi-Elina Kupias
Ministeri Tuppuraisen erityisavustaja
p. +358 295 160 995
[email protected]  

Teppo Säkkinen
elinkeinoministerin erityisavustaja
p. +358 50 516 2868 
[email protected]

Marjo Nummelin (16.7. saakka)
Ympäristöneuvos, ympäristöministeriö
p. +358 295 250 227
[email protected] 

Outi Honkatukia
Yksikönpäällikkö, ympäristöministeriö
p. 050 341 1758
[email protected]   
Päästökaupan vahvistaminen

Laura Aho (19.7. alkaen)
Neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö
p. 029 525 0135
[email protected] 

LULUCF ja maankäyttösektori
Heikki Granholm (16.7. saakka)
luonnonvaraneuvos, maa- ja metsätalousministeriö
p. 029 516 2130
[email protected] 

Lotta Heikkonen 
johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
 p. 029 516 2074
[email protected]

Liikenteen päästökauppa ja autojen päästörajat
Niina Honkasalo
erityisasiantuntija, liikenne- ja viestintäministeriö
p. 0295 342 027
[email protected] 

Energiatehokkuus
Pia Kotro
Erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö
p. 050 526 6310 
[email protected]

Uusiutuva energia
Pekka Grönlund
Teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö
p. 050 526 6310
[email protected]

Energiaverodirektiivi 
Jussi Kiviluoto
veroasiantuntija, valtiovarainministeriö
p. 0295530331
[email protected]

Hiilirajamekanismi
Tuomas Laiho
erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö
p. 0295530815
[email protected]