TEM:n tilannekuva: taloudessa varovaista elpymistä, alueet suunnittelevat jälkihoitoa ja jälleenrakennusta

Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.

Teollisuudessa vaikeat ajat ovat vielä edessäpäin

Teollisuuden tilaukset ja tuotanto jatkoivat lievää laskua kaikilla teollisuuden toimialoilla. Tilaukset laskivat huhtikuussa 13 % ja tuotanto 2,2 % viime vuoden huhtikuuhun verrattuna. Jyrkkää pudotusta ei keväällä nähty. Kansainvälisessä vertailussa Suomen teollisuustuotannon pudotus oli hyvin maltillinen, sillä Suomessa tuotanto on pysynyt käynnissä muiden maiden sulkiessa tehtaita. Vaikka teollisuudesta on kysyntää, kansainvälisen kysynnän epävarmuus heijastuu kuitenkin myös syksyn tuotantoon ja tilauksiin. Suomen teollisuuden tilanne oli heikko jo ennen koronaa, ja vaikeiden aikojen odotetaan olevan syksyllä edessä.

Vienti ja tuonti romahtivat huhtikuussa: viennin arvo oli 19,9 % pienempi kuin vuosi sitten ja tuonti laski 27,2 % viime vuodesta. Vientiteollisuuden osalta merkitsevää on pandemian globaali käyttäytyminen. Viruksen rytmi ja pandemian mahdollinen toinen aalto syksyllä saattavat aiheuttaa yhteiskuntien sulkutoimia. Tällöin riskinä on, että Suomen vientipainotteisen teollisuuden kysyntä putoaa ja tuotantoketjujen riskit toteutuvat. Tällä olisi teollisuuden suuren työllistävyyden ja yhteiskunnan arvontuoton näkökulmasta laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Palvelujen liikevaihto putosi huhtikuussa lähes 17 % viime vuodesta. Palvelujen päätoimialoista eniten laski majoitus- ja ravitsemistoiminta, jossa liikevaihto heikkeni 68 %.  Toiseksi eniten liikevaihto supistui taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialalla (noin 41 %). Kaupan liikevaihto laski noin 6 %, mikä pitää sisällään suurta hajontaa eri kaupanalojen välillä. Investoinnit vähenivät 1,8 % viime vuoden ensimmäisestä kvartaalista.

Kulutus noussut touko-kesäkuussa

Konkurssien määrässä on ollut hienoista kasvua vuoteen 2019 verrattuna. Suurta konkurssiaaltoa ei kuitenkaan ole toistaiseksi tullut. Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–toukokuussa 2020 pantiin vireille 1 188 konkurssia, mikä on 5,5 % enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 5 659, mikä on 8,2 % enemmän kuin edellisvuonna. Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi teollisuuden ja kaivostoiminnan, rakentamisen, majoitus ja ravitsemistoiminnan sekä muiden palveluiden päätoimialoilla. Merkillepantavaa konkurssitilanteen muutoksessa on teollisuuden konkurssien lisääntyminen 27% vuoteen 2019 vertailujaksoon (1-5/2020) verrattuna. Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 370 konkurssia, mikä on 39 konkurssia (11,8 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssien määrä väheni maa-, metsä- ja kalatalouden, kaupan sekä kuljetuksen ja varastoinnin päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät kaupan päätoimialalla.

Valtion sekä yritysten omat rahoitus- ja muut toimenpiteet ovat auttaneet yrityksiä toistaiseksi selviytymään ja jatkamaan toimintaansa. Business Finlandin tukia on myönnetty eniten kaupan alalle, ohjelmisto- ja pelialalle sekä matkailu- ja ravintola-aloille. ELY-keskusten myöntämät tuet ovat suuntautuneet eniten ravitsemistoimintaan, vähittäiskauppaan, maaliikenteeseen (erityisesti taksit) sekä ohjelmisto- ja konsultointialalle. Finnveran rahoitusta on myönnetty eniten teollisuuteen, kauppa- ja kuluttajapalveluihin sekä liike-elämän palveluihin. Tesi on myöntänyt rahoitusta eniten teollisuuteen ja matkailu- ja ravitsemistoimintaan. Elinkeinoelämän keskusliiton koronakyselyyn vastanneista yrityksistä yli kolmannes sanoo kehittäneensä uusia tuotteita, palveluja tai liiketoimintoja selviytyäkseen kriisistä.

Rajoitusten purkaminen ja epidemiatilanteen rauhoittuminen on saanut kotimaista kysyntää ja luottamusta varovaisesti elpymään. Palveluissa ja kuluttajien kysynnän varassa toimivat kotimarkkinayritykset ovat saaneet tukitoimia ja kulutus on huhtikuisen pohjakosketuksen jälkeen lähtenyt nousuun touko-kesäkuussa. Nordean julkaisemien luottokorttitietojen mukaan kulutus on palautunut koronakriisiä edeltävälle tasolle. Kulutuksen elpyminen voi auttaa taloutta nousemaan, mutta teollisuuden epävarma tilanne vaikuttaa kokonaisuuteen laajasti.

Alueet toimivat ripeästi koronakriisissä

Koronakriisin vaikutukset aluetaloudelle ja työllisyydelle ovat huomattavat kaikilla alueilla. Yritykset ovat joutuneet turvautumaan laajamittaisesti lomautuksiin. Toukokuun aikana uusien lomautusten määrän kasvu on kuitenkin selvästi hiljentynyt ja toukokuun alkupuolen jälkeen lomautettujen määrä on vähentynyt kaikilla ELY-alueilla. Kriisistä huolimatta joillakin alueilla ja aloilla on edelleen työvoimapulaa.

Lentoliikenteen keskeytymisellä nähdään olevan elinkeinoelämän toipumiselle ja kehitykselle jatkossa hyvin haitallisia vaikutuksia. Lentoyhteyttä pidetään edellytyksenä sille, että alueilla voi olla kansainvälistä liiketoimintaa.

Alueiden katsauksissa nousee vahvasti esiin kuntien jo ennestään heikon taloustilanteen vaikeutuminen vähenevien verotulojen myötä. Tämä puolestaan aiheuttaa epävarmuutta elvytyksen kannalta tärkeiden julkisten investointien toteutumiseen.

Kaikki alueet ovat olleet hyvin aktiivisia ja käynnistäneet kriisin alkuvaiheessa välittömiä toimenpiteitä kriisin vaikutusten lieventämiseksi. Neuvonta ja rahoitus saatiin ripeästi käyntiin hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määräraha on useilla alueilla kokonaisuudessaan kanavoitu nopealla aikataululla koronakriisin aiheuttamien vaikutusten hillintään ja niistä toipumiseen.

Alueelliset selviytymissuunnitelmat tämän vuoden aikana

Kevään aikana alueilla on siirrytty suunnittelemaan pidemmän aikavälin jälkihoito- ja jälleenrakennustoimia. Maakuntien liittojen johdolla on laadittu tai laaditaan alueellisia selviytymissuunnitelmia kaikilla alueilla viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä. Suunnitelmissa linjataan keskeisistä kriisin jälkeisistä tavoitteista ja toimenpiteistä. Yhteisen tilannekuvan ja tiedon jakamisen merkitys valmistelun ja päätöksenteon pohjana on keskeinen.

Elvytyssuunnitelmat painottuvat elinkeinoelämän toimintaedellytysten ylläpitämiseen ja kehittämiseen, investointeihin, työllisyyteen ja osaamiseen. Myös lasten ja nuorten hyvinvointi, sosiaalinen eheys ja kestävä kehitys nousevat esille. Yleisesti elpymis- ja jälleenrakennusvaihe nähdään mahdollisuutena uusiin avauksiin ja kehityssuuntiin sekä erityisesti digitalisaation ja ilmastotoimien vauhdittamiseen.

Kriisitilanne on osoittanut, että alueilla on vahva halukkuus uudistumiseen. Negatiivisten vaikutusten korjaamiseen sekä uuden kasvun luomiseen ja työllisyyden hoitoon tarvitaan resursseja ja monipuolinen keinovalikoima. Korkeaan osaamiseen ja innovaatioihin perustuva uudistuminen ja kasvu edellyttävät panostamista tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja osaamiseen.

Alueelliset kehitysnäkymät on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten ja muiden aluekehittäjien näkemykset alueidensa seutukuntien nykytilasta ja talouden kehityksestä. Tämänkertaiseen julkaisuun kerättiin myös tietoa alueellisista suunnitelmista ja toimenpiteistä koronakriisistä toipumiseksi. TEM:n tilannekuva ei ilmesty heinäkuussa. Julkaisujen jatko päätetään elokuussa.

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Ville Autero, TEM, p. 029 504 7137
kehitysjohtaja Tiina Tikka, TEM, p. 029 504 7962
erityisasiantuntija Hanna-Maria Urjankangas, TEM, p. 029 506 3739