Hallitus esittää lisää joustavuutta määräaikaisiin työsopimuksiin

Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä, jos tietyt ehdot täyttyvät. Lisäksi lyhennettäisiin lomautusilmoitusajan kestoa ja rajattaisiin työnantajan takaisinottovelvollisuutta. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen lakimuutoksista 15.1.2026.

”Hallitus jatkaa määrätietoisesti työmarkkinoiden uudistamista tavalla, joka parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten edellytyksiä palkata uusia työntekijöitä. Palkkaamisen edellytyksiä parantavilla esityksillä pyritään siihen, että yhä useampi suomalainen saisi töitä", työministeri Matias Marttinen sanoo.
 
Esitys on yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista, joilla puretaan työllistämisen esteitä ja vahvistetaan erityisesti pk-yritysten toimintaedellytyksiä.

Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi – sopimusten ketjuttamista rajoitettaisiin

Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Lisäksi sen voisi solmia, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vähintään kaksi vuotta. Määräaikainen työsopimus, joka on tehty ilman perusteltua syytä, saisi kestää enintään vuoden.

Määräaikaisten työsopimusten ketjuttamista rajoitettaisiin. Niitä saisi tehdä ilman perusteltua syytä yhteensä enintään kolme kappaletta. Sopimus voitaisiin uusia enintään kahdesti vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saisi ylittää yhtä vuotta.

Määräaikaista työsopimusta ei saisi tehdä tai jättää tekemättä syrjivin perustein. Määräaikaista työsopimusta, joka olisi työnantajan aloitteesta tehty sääntelyn vastaisesti, olisi pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

Työnantajan velvollisuuksilla turvattaisiin työntekijän asemaa

Työntekijällä ja työnantajalla olisi oikeus irtisanoa ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Työnantajalta edellytettäisiin irtisanomisperustetta, kuten toistaiseksi voimassa olevissa työsopimuksissa.

Työnantajalla olisi velvollisuus antaa työntekijälle määräaikaisen työsopimuksen päättyessä perusteltu selvitys mahdollisuudesta palkata työntekijä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen, joka tehtäisiin perustellusta syystä.

Työnantajalla olisi myös velvollisuus tarjota työtä, jos ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus on päättymässä ja työnantaja harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavaan tehtävään. Velvollisuus työn tarjoamiseen kestäisi työsopimuksen päättymisen jälkeen ajanjakson, joka vastaisi kolmasosaa työntekijän kanssa tehtyjen työsopimusten kokonaiskestosta ja olisi enintään neljä kuukautta.

Tavoitteena on turvata työsuhteen jatkuvuutta ja estää työsuhdeturvan kiertämistä.

Lomautuksesta olisi ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää etukäteen

Hallitus esittää, että lomautusilmoitusaikaa lyhennettäisiin nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään. Lomautusilmoitusaika edeltää työntekijän lomauttamista.

Lakiin perustuvan lomautusilmoitusajan noudattamisesta olisi mahdollista sopia työpaikkakohtaisesti.

Takaisinottovelvollisuus koskisi työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää

Hallituksen esityksen mukaan takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää.

Takaisinottovelvollisuudella viitataan tilanteeseen, jossa työnantaja tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin kuin mistä se on neljä kuukautta aiemmin irtisanonut työntekijän tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Jos irtisanottu työntekijä on työnhakijana, työnantajan on tarjottava hänelle kyseistä työtä. Pitkissä, vähintään 12 vuotta kestäneissä työsuhteissa takaisinottovelvollisuuden pituus on kuusi kuukautta.

Lakimuutokset voimaan 1.4.2026

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan perustuvia lakimuutoksia valmisteltiin kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut työssään yksimielinen. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti lakimuutoksista lausuntokierroksen 2.6.–28.7.2025. Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 15.1.2026. Hallitus esittää, että lakimuutokset tulevat voimaan 1.4.2026.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Jaakko Aromaa, p. 0295 047 110 (kysymykset työministerille)
hallitusneuvos Nico Steiner, TEM, p. 0295 049 001
erityisasiantuntija Katariina Jämsén, TEM, p. 0295 047 143