Määräaikaisten työsopimusten joustavoittaminen ja muut työsopimuslain muutokset

Tavoitteena on purkaa työllistämisen esteitä ja vahvistaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä.

Nykyisin määräaikaisen työsopimuksen saa tehdä, jos siihen on perusteltu syy. Lisäksi määräaikaisen työsopimuksen saa tehdä pitkäaikaistyöttömän henkilön kanssa ilman perusteltua syytä.

Työryhmän mietinnössä esitetään mahdollisuutta tehdä määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä, kun kysymys on työnantajan ja työntekijän välisestä ensimmäisestä työsopimuksesta. Lisäksi määräaikaisen sopimuksen voisi solmia ilman perusteltua syytä, jos työntekijä olisi ollut samalla työnantajalla töissä yli viisi vuotta sitten.

Määräaikaisen sopimuksen saisi tehdä ilman perusteltua syytä enintään vuodeksi. 

Työsopimus voitaisiin uusia enintään kahdesti vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemisestä. Yhteensä määräaikaisia työsopimuksia saisi tehdä ilman perusteltua syytä enintään kolme kappaletta. Sopimusten yhteenlaskettu kokonaiskesto ei kuitenkaan saisi ylittää yhtä vuotta.

Työnantajalla olisi velvollisuus antaa työntekijälle määräaikaisen työsopimuksen päättyessä perusteltu selvitys mahdollisuudesta palkata työntekijä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen, joka tehtäisiin perustellusta syystä. Selvitysvelvollisuudella pyrittäisiin ehkäisemään ilman perusteltua syytä tehtävien määräaikaisten sopimusten mahdollisia väärinkäytöksiä.

Ehdotettavan sääntelyn vastaisesti tehtyä määräaikaista työsopimusta olisi pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.

Työryhmän mietinnössä esitetyn muutoksen ei itsessään arvioida heikentävän suojaa syrjinnältä, koska tasa-arvolain syrjinnän kieltoa sovelletaan myös silloin, kun määräaikainen työsopimus tehdään uuden sääntelyn nojalla ilman perusteltua syytä. Kyse on kielletystä syrjinnästä, jos työnantaja työsuhteen kestosta tai jatkumisesta päättäessään menettelee siten, että työntekijä joutuu epäedulliseen asemaan raskauden, synnytyksen tai perhevapaan käytön perusteella.

Työntekijällä ja työnantajalla olisi oikeus irtisanoa ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus, joka on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Tämä lisäisi joustavuutta niin työnantajalle kuin työntekijälle. Esimerkiksi työntekijä voisi irtisanoutua ennen ilman erityistä perustetta tehdyn määräaikaisuuden päättymistä, jos hänelle tarjottaisiin muualta toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta.

Lomautusilmoitusaika edeltää työntekijän lomauttamista. Sen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus varautua työnteon ja palkanmaksun keskeytymiseen.

Nykyisin työnantajan on lain mukaan ilmoitettava työntekijälle lomauttamisesta henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Lisäksi työehtosopimuksissa on saatettu sopia voimassa olevan lain mukaisista 14 päivän tai tätä pidemmistä lomautusilmoitusajoista.

Työryhmän mietinnön mukaan lakiin kirjattu ilmoitusaika lyhenisi seitsemään päivään. Lakiin lisättäisiin myös mahdollisuus paikalliseen sopimiseen. Työnantaja ja henkilöstön edustaja, tai jos sellaista ei ole valittu, henkilöstö tai henkilöstöryhmä yhdessä, voisivat sopia noudattavansa seitsemän päivän lomautusilmoitusaikaa sen sijaan, että noudatettaisiin työehtosopimuksessa sovittua pidempää lomautusilmoitusaikaa. Sopimus olisi tehtävä kirjallisesti.

Takaisinottovelvollisuudella viitataan tilanteeseen, jossa työnantaja tarvitsee työntekijöitä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin kuin mistä se on neljä kuukautta aiemmin irtisanonut työntekijän tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Jos irtisanottu työntekijä on työnhakijana, työnantajan on tarjottava hänelle kyseistä työtä. Pitkissä, vähintään 12 vuotta kestäneissä työsuhteissa takaisinottovelvollisuuden pituus on kuusi kuukautta.

Työryhmän mietinnön mukaan takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 50 työntekijää.

Määräaikaisia työsopimuksia säädellään muun muassa EU:n määräaikaista työtä koskevassa direktiivissä (ns. määräaikaista työtä koskeva puitesopimus). Puitesopimus edellyttää jäsenvaltioita estämään määräaikaisten työsopimusten väärinkäyttöä. Jäsenvaltioilla on valittavissa erilaisia keinoja tähän. Sopimus ei edellytä jäsenmaita säätelemään työntekijän kanssa tehtävää ensimmäistä määräaikaista työsopimusta. 

Takaisinottovelvollisuudesta ja lomautusilmoitusajasta ei ole sitovia kansainvälisiä sopimuksia tai EU-sääntelyä.

Siltä osin kuin lainsäädännössä halutaan antaa valtuutus poiketa lakia paremman tasoisista työehtosopimusten määräyksistä paikallisesti sopimalla, sääntelyssä on otettava huomioon ammatillista järjestäytymisvapautta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevat kansainväliset sopimukset (mm. ILO) sekä näitä oikeuksia turvaavat perustuslain säännökset.

Ehdotusten arvioidaan madaltavan työnantajan rekrytointikynnystä, lisäävän oikeudellista varmuutta ja vähentävän jossakin määrin hallinnollista taakkaa.

Muutoksen arvioidaan lisäävän määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. 

Aihetta koskeva tutkimustieto ei osoita uudistukselle olevan selviä vaikutuksia työllisyyteen tai työttömyyteen.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 6.9.2024 kolmikantaisen työryhmän valmistelemaan hallitusohjelmaan kirjattuja lakimuutoksia. Lakimuutoksia valmistellut kolmikantainen työryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Eriävän mielipiteen jättivät Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Suomen Yrittäjät sekä palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK.

Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää 2.6.–28.7.2025 lausuntokierroksen työryhmän mietinnöstä.

Lausuntokierroksen päätyttyä lausuntopalautteesta tehdään yhteenveto ja virkamiesvalmistelu jatkuu. Tavoitteena on, että hallitus antaa esityksen eduskunnalle alkusyksystä 2025. 

Työryhmän mietinnön mukaan lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2026.