Orpon hallitus: Hallituksen päätökset tukevat alkavaa talouskasvua

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on päättänyt talousarvioesityksestä vuodelle 2026. Hallitus tukee ratkaisuillaan viriävää talouskasvua. Talouskasvun tukeminen ja vastuullisen taloudenpidon jatkaminen on välttämätöntä, jotta suomalaisten turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.

Budjettiriihessä hallitus panee toimeen kasvutoimia, jotka tukevat työtä, yrittäjyyttä ja investointeja koko Suomessa. Suomalaisten ostovoimaa vahvistetaan muun muassa keventämällä pieni- ja keskituloisten verotusta, kasvattamalla työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta ja alentamalla ylin marginaaliveroaste noin 52 prosenttiin. Yrittämisen edellytyksiä parannetaan laskemalla yhteisövero 18 prosenttiin vuodesta 2027. Hallitus jatkaa investointeja liikenneyhteyksien parantamiseen ja panostaa osaamiseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen.

“Suomen taloudessa on jo paljon myönteisiä merkkejä. Teollisuudessa tilauskirjat ovat täyttyneet nopeammin kuin vuotta aikaisemmin. Investoinnit ovat lähteneet liikkeelle. Verotusta on kevennetty, palkat ovat nousseet, korot ovat alhaalla ja hintojen nousu taittunut. Riihessä tänään tehdyillä päätöksillä vahvistamme entisestään suomalaisten luottamusta talouteen”, pääministeri Petteri Orpo sanoo.

Alkanut talouskasvu näkyy työllisyydessä viiveellä. Työllisyystilanteen nopeaksi helpottamiseksi hallitus panostaa erityisesti nuorten työllistymiseen, rakennusalan vauhdittamiseen vuonna 2026, pienyrittäjien työllistämisedellytysten parantamiseen ja jatkaa samalla toimia kasvun edistämiseksi. Hallitus haluaa erityisesti vahvistaa nuorten näkymää työllistymiseen. Hallitus varaa 30 miljoonaa euroa nuorten työllistymisseteliin, painottaen niitä nuoria, joilla ei ole kertynyttä työhistoriaa tai koulutusta. Työllistymissetelin avulla halutaan mahdollistaa tuhansien nuorten pääsy työelämään.

Rakentamista vauhditetaan vuonna 2026 nostamalla korkotukilainavaltuutta jo päätetystä miljardista eurosta 1,135 miljardiin euroon ja lisäämällä takauslainojen myöntövaltuuksia 200 miljoonaan euroon. Osana työllisyyspakettia on lisäksi sovittu, että vaalikauden jäljellä olevia korkotukivaltuuksia uudelleenjaksotetaan siten, että 135 miljoonaa euroa valtuutta siirretään vuodelta 2027 vuodelle 2026, jolloin vuoden 2027 korkotukilainavaltuuksien taso on 500 milj. euroa.

Hallitus huolehtii Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Ukrainassa sotaansa jatkava Venäjä muodostaa pitkäaikaisen turvallisuusuhan koko Euroopalle. Talousarvioesitys vuodelle 2026 sisältää 6 miljardin euron uudet tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin. Tämä moninkertaistaa kuluvan vuoden budjetissa olevan tilausvaltuuden. Uusien tilausvaltuuksien avulla Puolustusvoimat käynnistää maavoimien uudistamisen.

Julkisen talouden velkasuhteen vakauttaminen hallituskauden loppuun mennessä on hallitusohjelman keskeisin finanssipoliittinen tavoite. Ilman hallituksen toimia Suomen velkaantuminen kasvaisi hallitsemattomasti. Julkisen talouden kriisinsietokyvyn ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen turvaaminen myös tuleville sukupolville edellyttävät velkaantumisen taittamista.

Velkasuhteen vakauttamiseksi hallitus on jo päättänyt noin 9 miljardilla eurolla julkista taloutta vahvistavista toimista. Julkisen talouden tilanne on kuitenkin kesän ennusteen mukaan heikentynyt keväällä arvioidusta. Valtiovarainministeriön päivittyneen arvion mukaan velkasuhteen vakauttaminen vaalikauden loppuun mennessä edellyttää julkisen talouden vahvistamista vielä noin 1 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Näistä toimista hallitus päätti budjettiriihessä. Säästöjä on haettu niin, että ne kohdistuvat mahdollisimman vähän suomalaisten arkeen. Sosiaaliturvaan, lapsiperheiden tai eläkkeensaajien etuuksiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin ei kohdistu uusia säästöjä.

Hallitus ei kohdenna säästöjä myöskään ruokaa tuottavaan maatalouteen eikä luonnonsuojeluun.

Hallitus haluaa vahvistaa kotitalouksien, erityisesti perheiden, luottamusta tulevaisuuteen. Äitiysavustusta eli äitiyspakkauksen arvoa kasvatetaan 40 eurolla 210 euroon. Opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla ateriatuen tasoa vastaamaan kasvaneita kustannuksia.

Hallitus korostaa, että Suomen julkisen talouden perustan korjaamista on jatkettava tulevilla vaalikausilla. Syksyn tärkein talouspoliittinen keskustelu koskee eduskuntapuolueiden sitoutumista niin sanottuun velkajarruun. Suomen luottoluokituksen heikentyminen ja EU:n yhteiset taloussäännöt edellyttävät vastuullisen talouspolitiikan jatkamista.

Uudet sopeutustoimet kohdentuvat sekä menoihin että tuloihin

Hallituksen syksyn 2025 budjettiriihessä päättämä uusi julkista taloutta vahvistava kokonaisuus koostuu sekä menoja vähentävistä että tuloja lisäävistä toimista kohdentuen myös yritystukiin. Kokonaisuus on kuvattu tarkemmin tiedotteen liitteenä julkaistussa taulukossa.

Valtion tukeman asuntotuotannon vuotuista korkotukilainavaltuutta lasketaan 365 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 lähtien.

Varsinaisen kehitysyhteistyön rahoitusta vähennetään 20 miljoonalla eurolla siten, ettei säästö kohdennu kansalaisjärjestöjen kautta kanavoituvaan kehitysyhteistyöhön. Humanitaariseen katastrofiapuun kohdennetaan 20 miljoonaa euroa lisää. Summasta 5 miljoonaa euroa kohdennetaan Gazaan. Kuntien kotouttamistehtävien lainsäädännöllisiä velvoitteita puretaan vuoden 2027 alusta lukien siten, ettei se heikennä kielikoulutusta, varhaiskasvatuksen tai opetuksen palveluita tai työllisyyttä edistäviä palveluita. Määrärahaa leikataan 30 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla.

Kela-korvausten kehittämiseen koko vaalikaudeksi varattu valtion rahoitus laskee 335 miljoonasta eurosta noin 304 miljoonaan euroon. Yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnistä maksettavaa Kela-korvausta lasketaan 30 eurosta noin 8 euroon. Kela-korvauksiin tehdyt laajennukset (mm. hedelmöityshoidot, suun terveydenhuolto, gynekologin vastaanotto ja fysioterapia) säilyvät. Yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu toteutuu suunnitellusti.

Valtion korvaukseen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön erikoistumiskoulutukseen on jo aiemmin linjattu kertaluonteinen 15 miljoonan euron säästö vuodelle 2026. Säästöä jatketaan nyt myös vuodelle 2027.

T&K-rahoituksessa pidetään edelleen kiinni parlamentaarisesti sovitusta valtion 1,2 prosentin bkt-osuudesta vuonna 2030. T&K-rahoituslakia päivitetään kuitenkin vastaamaan viimeisintä valtiovarainministeriön talousennustetta. Voimassa olevan lain mukaan uusin talousennuste olisi huomioitu vasta vuoden 2028 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä. Lakimuutos toimeenpannaan siten, että valtion T&K-panostusten kasvua alennetaan 25 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja 80 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Lisäksi Sitran T&K-toimintaan kohdentuvaa rahoitusta luettaisiin jatkossa osaksi valtion rahoitusosuutta. Vaikutus olisi 15 miljoonaa euroa vuoden 2027 tasolla. Vuonna 2026 T&K-rahoitus kasvaa noin 255 miljoonaa euroa vuoden 2025 kokonaismäärään verrattuna ja vuonna 2027 noin 215 miljoonaa euroa vuoteen 2026 verrattuna.

Ensi vuoden alusta toimintansa aloittaa uusi monialainen Lupa- ja valvontavirasto sekä aiempien ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen pohjalta muodostetut kymmenen uutta elinvoimakeskusta. Jatkona valtionhallinnon uudistamiselle hallitus on päättänyt käynnistää nopealla aikataululla virastorakenneselvityksen, jonka tavoitteena on säästää valtionhallinnon toimintamenoja 25 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen. Valmistelun perusteella hallitus päättää tarvittavista rakenteellisista muutoksista kevään 2026 kehysriihessä.

Lääkekorvausten ehdollisten palautusmaksujen arviota nostetaan vastaamaan toteutuneita palautuksia. Palautusmaksujen kasvu 60 miljoonalla eurolla kohdennetaan täysimääräisesti vähentämään valtion rahoitusosuutta sairausvakuutuksesta. Tästä summasta osaksi uutta sopeutuskokonaisuutta on huomioitu 30 miljoonaa euroa vuodelle 2026 ja 15 miljoonaa euroa vuodelle 2027. Loppuosa summasta kohdennetaan korvaamaan aiempia säästöpäätöksiä, joiden säästövaikutukset ovat jäämässä aiemmin arvioitua pienemmiksi.

Osana uusien sopeutustoimien kokonaisuutta haittaveroja korotetaan 50 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla. Veronkorotukset kohdennetaan alkoholi-, tupakka- (ml. nikotiinipussit) ja/tai jäteveroon ja ne valmistellaan kevään 2026 kehysriiheen päätettäväksi. Lisäksi puoliväliriihessä tehtyä päätöstä eläkeläisten verotuksesta tarkistetaan siten, että kaikkein suurituloisimpien eläkeläisten ansiotuloverokevennystä kohtuullistetaan. Muutos koskisi yli 65 000 euron eläketuloja, ja pienentäisi puoliväliriihessä päätettyä eläketulon lisäveron kevennystä 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen.

Valtion eläkerahaston (VER) riskinottokykyä ja samalla vuosittaista tuloutusta valtion budjetista maksettavien eläkemenojen katteeksi kasvatetaan vuodesta 2027 alkaen. Vuoden 2027 tuloutusta kasvatetaan 100 miljoonalla eurolla. Muita julkisen talouden tuloja lisääviä toimia ovat sähköön kohdistuvan huoltovarmuusmaksun korottaminen 1.4.2026 alkaen (56 miljoonaa euroa vuonna 2027) ja Metsähallituksen tuloutusten kasvattaminen (8 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 20 miljoonaa euroa vuonna 2027). Tuloutusten kasvattamista ei toteuteta hakkuita lisäämällä, vaan se perustuu puun hinnan nousuun.

Uudet sopeutustoimet kohdentuvat myös yritystukiin

Budjettiriihessä päätetyn sopeutuskokonaisuuden myötä yritystukia leikataan noin 141 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla, kun huomioidaan valtuuksien alentaminen. 
Business Finlandin muita kuin T&K-tukia vähennetään 15 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen. Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen vuotuinen taso säilytetään kuitenkin 10 miljoonassa eurossa. Varmistetaan, että jäljelle jäävissä tuissa säilyy riittävä osuus PK-yrityksille kohdennettaviin tukiin.

Hallituksen määräaikaiseen investointiohjelmaan sisältyvien elinkeinopoliittisen varauksen ja Puhtaan energian Suomi -kärkihankkeen valtuuksia alennetaan siten, että määrärahatarve vähenee yhteensä 90 miljoonalla eurolla vuonna 2027.  Suurten investointien verohyvitystä laajennetaan puoliväliriihessä sovitulla tavalla EU:n valtiontukipoikkeuksien puiteohjelman jatkon mukaisesti erilaisiin hiilidioksidin talteenottoon, hyötykäyttöön ja varastointiin liittyviin investointeihin.

Myös useisiin muihin yritystukiin tehdään yhteensä noin 16 miljoonan euron tasoleikkaus vuodesta 2026 alkaen. Näistä leikkauksista 7,8 miljoonaa euroa kohdistuu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan yritystukiin (pääosin elokuvatuotannon tukiin). Hallitus valmistelee ja ottaa käyttöön EU-lainsäädännön mahdollistaman tilausohjelmapalveluille kohdistuvan maksuvelvoitteen. Maksu kerätään Suomessa suoratoistopalveluita tarjoavilta toimijoilta. Maksutuotot ohjataan kotimaisen elokuva- ja tv-tuotannon tukemiseen. 
Lisäksi yritysten verotukia karsitaan yhteensä 20 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla. Verotukien vähentämisen tarkemmasta kohdentumisesta päätetään kevään 2026 kehysriihessä, mutta tukileikkauksia ei kohdisteta maatalouden energiaverotukiin.

Hallitus tukee kasvua laaja-alaisilla toimilla

Hallituksen keskeisenä tavoitteena on talouskasvun edellytysten vahvistaminen. Jo hallitusohjelmassa ja keväällä 2024 tehdyin päätöksin hallitus on toteuttanut muun muassa uudistuksia työmarkkinoihin, mittavia panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen sekä investointeja vauhdittavia toimia. Lisäksi hallitus päätti puoliväliriihessään merkittävästä uudesta talouskasvua vauhdittavasta toimenpidekokonaisuudesta. Se sisältää muun muassa vuonna 2026 voimaan tulevia veromuutoksia, joilla parannetaan työnteon kannustimia ja vahvistetaan ostovoimaa.

T&K-rahoituslain tavoitteena säilyy valtion T&K-rahoituksen 1,2 prosentin bkt-suhde vuonna 2030. Uusimman ennusteen mukaan laskettuna valtion T&K-rahoituksen määrä olisi noin 4,1 miljardia euroa vuonna 2030, kun aikaisemman ennusteen mukaan määrä olisi ollut noin 4,3 miljardia euroa. Uuden ennusteen mukaan laskettuna vuosittaiset korotukset olisivat noin 240 miljoonaa euroa vuodesta 2026 lähtien. Vuonna 2026 valtion T&K-rahoituksen määrä on noin 3,17 miljardia euroa, mikä on noin 1,07 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Suurimmat rahoituksen lisäykset kohdentuvat yritysten T&K-toiminnan vauhdittamiseen. Business Finlandin T&K-toimintaan kohdennettu valtuus nousee yli 100 miljoonalla eurolla. Korkeakoulujen T&K-toiminnan vahvistamiseen kohdennetaan yhteensä 30 miljoonaa euroa. Lisäksi elinvoimakeskuksille esitetään 8 miljoonaa euroa rahoitusta kolmivuotisen kokeilun aloittamiseen. Kokeilulla pyritään lisäämään pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Veropolitiikka tukee työllisyyttä

Hallitus tavoittelee veropolitiikallaan kotitalouksien ostovoiman kohentumista, työnteon kannustimien parantumista ja talouskasvun edellytysten vahvistumista. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veropolitiikka kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen sekä tukee kotimaista omistajuutta. Hallitusohjelmaan sisältyvien verotoimien lisäksi hallitus päätti julkisen talouden vakavan tilanteen vuoksi kevään 2024 kehysriihen yhteydessä julkista taloutta vahvistavista verotoimista. Kevään 2025 kehysriihen yhteydessä hallitus päätti useista verotoimista talouskasvun tukemiseksi sekä veronkiristyksistä kasvutoimien rahoittamiseksi.

Työnteon kannustimia parannetaan keventämällä pieni- ja keskituloisten työn verotusta 520 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 alkaen ja sen lisäksi 125 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 alkaen, kasvattamalla työtulovähennyksen lapsikohtaista korotusta ja alentamalla ylin marginaaliveroaste noin 52 prosenttiin. Ylimmän marginaaliveron alentamisesta aiheutuvan verotuottomenetyksen pienentämiseksi ansiotuloverotuksen indeksitarkistus jätetään tekemättä niillä tulotasoilla, joille alentaminen kohdistuu. Muilla tulotasoilla indeksitarkistus tehdään täysimääräisenä. Ylimpien marginaaliverojen alentamisen teknisestä toteutustavasta seuraavaa eläketulon verotuksen kiristymistä pienennetään lieventämällä eläketulon lisäveroa.  Avainhenkilöiden lähdevero alennetaan 25 prosenttiin ja Suomeen palaaville kansalaisille otetaan käyttöön veronhuojennus.

Ostovoimaa tukee 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokannan alentaminen 13,5 prosenttiin, lahjoitusvähennyksen laajentaminen sekä metsävähennyksen korottaminen. Lisäksi perintö- ja lahjaveron alarajoja nostetaan ja perintöveron viivästyskoron korkomarginaalia alennetaan. Verotuottoja laskee vuonna 2026 myös lisäkauppahinnan verotuksen lykkääminen lisäkauppahinnan suorittamisvelvollisuuden ja määrän vahvistumishetkeen. Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotukea jatketaan aikaisemman päätöksen mukaisesti vuosille 2026–2029. Lisäksi liikennepolttoaineiden hiilidioksidiverokomponenttia alennetaan.

Veropohjaa tiivistetään poistamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus, työhuonevähennys sekä työsuhdepolkupyöräedun verovapaus. Työsuhdepolkupyöräedun verovapauden poistaminen koskee vain kevään 2025 kehysriihen jälkeen sovittuja polkupyöräetuja. Osakevaihtojärjestelyjen avulla tehtävä osinkoverotuksen minimoiminen estetään. Lisäksi kryptovarapalvelun tarjoajien tiedonantovelvollisuutta laajennetaan. Verotuottoja kasvattavat myös yleisradiotoiminnan arvonlisäverokannan korotus sekä tupakka-, virvoitusjuoma- ja kaivosmineraaliveron korotukset, kuten myös jo aikaisemmin päätetyt sähköautojen ja lataushybridien ajo-neuvoverotuksen korotus sekä matkailuautojen käyttövoimaveron korotus. Tupakkaveron osalta korotetaan myös nikotiinipussien ja sähkösavukenesteiden veroa.  Lisäksi poistetaan kaivostoiminnan sähköverotuki 1.1.2026 alkaen. Huoltovarmuusmaksua korotetaan 1.4.2026 alkaen. Viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien alkoholiveroa korotetaan ja alkoholijuomien valmistevero indeksoidaan huomioiden aikaisemmin päätetyt väkevien alkoholijuomien korotukset.

Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.

Tärkeät väylähankkeet saavat rahoitusta investointiohjelmasta 

Myös hallituksen investointiohjelmalla rakennetaan kestävän kasvun edellytyksiä koko Suomelle.

Investointiohjelmaan ehdotetaan talousarvioesityksessä yhteensä 251 miljoonaa euroa uusina valtuuksina ja määrärahoina. Kohteista on pitkälti linjattu kevään 2025 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.

Hallitus on päättänyt seuraavasti investointihankkeiden etenemisestä mukaan lukien investointiohjelmaan kuuluvat hankkeet:

Seuraavien hankkeiden osalta rahoitusta esitetään vuoden 2026 talousarvioon;

• Rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmän modernisointi ja peruskorjausinvestointi (Digiradan toteutusvaihe) 
• Korjausvelan purkaminen 
• Savon radan nopeudennosto 
• Pääradan kehittäminen, Riihimäki-Tampere kohtauspaikat ja pääradan peruskorjauksen aloittaminen 
• Uuden tieyhteyden rakentaminen Loviisan ydinvoimalalle (mt 1583 (Atomitie) välillä mt 170-Saaristotie 
• Inkoon seudun investointien edellytysten vahvistaminen parantamalla Satamatien liittymää ja Tähtelän liittymää 
• Mt 749, Furuholmintien (mt 7494) ja Rantatien kiertoliittymä, Luoto (osana perusväylänpidon rahoitusta)
• Lieksanjoen silta

Seuraavien hankkeiden osalta rahoitusta esitetään vuoden 2026 täydentävässä talousarviossa, kun suunnitelmat on hyväksytty ja mahd. kustannusjaoista sovittu;

• Oulu-Liminka kaksoisraide 
• Vt 4 Vestonmäki, Toivakka 
• Maantie 152 Hämeenlinnanväylä-Tuusulanväylä (Kehä IV) tiesuunnitelman laatiminen

Seuraavien hankkeiden osalta rahoitusta esitetään vuoden 2026 ensimmäiseen lisätalousarvioon, kun riittävä suunnitelma- ja kustannustieto on olemassa:

• Loviisan meriväylän syventäminen
• Kt 51 Kelan risteys

Väyläverkon korjausvelan purkamiseen ehdotetaan investointiohjelmasta 118 miljoonaa euroa ja henkilöautojen romutuspalkkioon 20 miljoonaa euroa.

Lisäksi Kela-korvausten uudistamiseen ja yli 65-vuotiaiden Kela-korvauksiin perustuvaan valtakunnalliseen valinnanvapauskokeiluun ehdotetaan valtion rahoitusosuutena 60,3 miljoonaa euroa sekä Kelan toimintakuluihin noin 0,8 miljoonaa euroa.

Eräiden tuomioistuinten ja ulosottolaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä noin 1,1 miljoonan euron lisäystä käytettäväksi toimipaikkojen rahoitukseen.

Investointiohjelman valtuudet ja määrärahat nousisivat yhteensä 3,9 miljardiin euroon tämän talousarvioesityksen myötä. Määrärahoja ehdotetaan vuodelle 2026 yhteensä 820 miljoonaa euroa. Investointiohjelman rahoittamiseksi vuodelle 2026 ehdotetaan budjetoitavaksi 1,72 miljardia euroa tuloja. 

Puolustuksen materiaalihankintojen tilausvaltuuksiin miljardien lisäys

Hallitus teki keväällä 2025 päätöksen kasvattaa Suomen puolustuspanostuksia 3 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2029 mennessä. Tämän lisäksi Suomi on sitoutunut edelleen kasvattamaan puolustusrahoitustaan Naton asettaman tavoitteen mukaisesti 3,5 prosentin tasolle vuoteen 2035 mennessä. Puolustusta tukevaan toimintaan tullaan lisäksi panostamaan vuoteen 2035 mennessä 1,5 prosenttia bkt:stä.

Talousarvioesitys vuodelle 2026 sisältää 6 miljardin euron uudet tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin. Tämä moninkertaistaa kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa olevan noin 0,4 miljardin euron tilausvaltuuden. Tilausvaltuuksista 2 miljardia euroa käytetään yhteisten asejärjestelmien kehittämiseen ja 4 miljardia euroa materiaaliseen kehittämiseen. Hankintavaltuudet mahdollistavat Puolustusvoimien pitkäjänteisen kehittämisen muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Tilausvaltuuksien nostoon liittyvät menot ajoittuvat pääosin 2030-luvun alkupuolelle. Uusien tilausvaltuuksien avulla Puolustusvoimat käynnistää maavoimien uudistamisen, johon liittyy mm. vanhentuvien järjestelmien korvaaminen ja maavoimien suorituskykyjen monipuolinen kehittäminen. 

Talous on toipunut hitaasti, mutta myönteisiä merkkejä on näkyvissä

Suomen talouden toipuminen on ollut hidasta, mutta merkkejä nopeammastakin kasvusta on. Inflaation selvä hidastuminen ja korkojen lasku ovat parantaneet kotitalouksien ostovoimaa sekä Suomessa että vientimarkkinoilla. Talouden epävarmuus on kuitenkin kotimaassa ohjannut toistaiseksi lisätuloja enemmän säästämiseen kuin kulutukseen. Investoinneissa on odotettavissa nopeampaa kasvua, sillä energiasiirtymään ja puolustukseen liittyvät hankkeet lisäävät investointeja merkittävästi. Lisäksi rakentamisen odotetaan elpyvän. Talouden kasvua hidastavat toisaalta Yhdysvaltojen tullien korotukset ja yleinen epävarmuus. 

Kotitalouksien keskimääräisten reaalitulojen kasvua hidastavat tänä vuonna heikko työllisyystilanne, sosiaalietuuksien leikkaukset ja kulutusverojen korotukset. Ensi vuonna käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu nopeutuu työllisyystilanteen parantuessa ja ansiotuloverotuksen alentuessa.

Poimintoja budjettiesityksestä

Hallitus vahvistaa apua ja turvaa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville. Turvakotien rahoitusta vahvistetaan noin 3,5 miljoonalla eurolla vuoteen 2025 verrattuna.

Selvitetään mahdollisuutta toteuttaa 3- tai 4-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten lasten suomen tai ruotsin kielen kehityksen arviointia osana neuvolajärjestelmää. Samalla selvitetään mahdollisuuksia arvioinnin pohjalta ohjata lapsi tiiviimmin varhaiskasvatuksen tai eri palveluiden piiriin. Tavoitteena on jo varhaisessa vaiheessa vahvistaa kielen oppimisen edellytyksiä.

Hallitus tukee kansainvälisiä liikunnan ja urheilun suurtapahtumia (yleisurheilun EM-kilpailut ja hiihdon MM-kilpailut) 850 000 eurolla.

Aiemmin päätettyjen säästöjen vaikutus voimistuu vuonna 2026

Hallituksen päättämät julkista taloutta vahvistavat toimet ovat tulleet voimaan asteittain vaalikauden aikana, joten sopeutustoimien vaikutus ei näy vielä täysimääräisesti vuonna 2026. Hallituksen aiemmin päättämään 9 miljardin euron toimenpidekokonaisuuteen sisältyvät suoraan valtion budjettitalouteen kohdistuvat toimet ja nyt päätetyt uudet sopeutustoimet vähentävät talousarvioesityksessä budjetin menoja yhteensä noin 3,5 miljardia euroa, mikä on noin 1,1 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2025. Lisäksi veromuutokset lisäävät verotuloja yhteensä noin 1,3 miljardilla eurolla vuoden 2026 tasolla.

Kevään 2025 puoliväliriihessä päätettyjen kasvutoimien kokonaisuus heikentää budjettitalouden tasapainoa noin 0,5 miljardilla eurolla vuonna 2026. Tässä on huomioitu veronalennukset sekä niiden rahoittamiseksi päätetyt menosäästöt, veronkiristykset ja muut tulojen lisäykset.

Hallitusohjelmassa ja kehysriihissä linjatut toimenpidekokonaisuudet sekä nyt päätetyt uudet sopeutustoimet kattavat koko julkisen talouden, joten niihin sisältyy myös muuhun julkiseen talouteen kuin valtion budjettitalouteen kohdistuvia toimia.

Tämän budjettiriihen yhteydessä päätettyjä uusia lisäsopeutustoimia on kuvattu tiedotteessa edellä sekä tämän tiedotteen liitteenä olevassa taulukossa. Seuraavassa käsitellään aiemmin päätettyjen kokonaisuuksien vaikutusta budjettitalouden määrärahoihin.

Hallitusohjelmassa päätetyn valtionhallinnon tuottavuusohjelman ja sen jälkeen päätettyjen toimintamenosäästöjen toimeenpano etenee suunnitellusti. Hallitus päätti kevään 2025 kehysriihen yhteydessä osana kasvutoimien rahoitusta kohdistaa valtionhallinnon toimintamenoihin 130 miljoonan euron vuosittaisen lisäsäästön, joka on tässä budjettiesityksessä kohdennettu ministeriöiden ehdotusten pohjalta. Yhteensä vuodelle 2026 kohdistuu toimintamenosäästöjä 399 miljoonaa euroa, mikä on 127 miljoonaa euroa enemmän kuin vuodelle 2025.

Hallitusohjelmassa ja keväällä 2024 päätetyt valtionavustussäästöt kasvavat vuonna 2026. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionavustusten tasoa alennetaan 65 miljoonalla eurolla. Säästö kohdennetaan siten, että korkeakoulutuksen osuus on 52,7 miljoonaa euroa, rakentamisen investointiavustusten osuus 4 miljoonaa euroa, aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuksien osuus 7 miljoonaa euroa ja jatkuvan oppimisen osuus 1,3 miljoonaa euroa. Edellä mainitun korkeakouluille kohdistuvan säästön lisäksi niiden perusrahoitusta vähennetään 30 miljoonalla eurolla. Osana puoliväliriihen kasvutoimia linjattu rahoitus korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen kasvualoille sekä avointen korkeakouluopintojen opintoseteliin valmistellaan sisällytettäväksi täydentävään talousarvioesitykseen.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla valtionavustuksia alennetaan 6,5 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan avustusten taso alenee 35 miljoonalla eurolla, josta 10 miljoonaa euroa käytetään keväällä 2025 päätetyn kasvupaketin rahoitukseen.

Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahasäästöt kasvavat hallitusohjelmassa ja keväällä 2025 päätetyn seurauksena yhteensä 123 miljoonalla eurolla. Lisäksi kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan 10 miljoonan euron kertaluonteista vähennystä.

Elokuun 2025 alussa voimaan tuli opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle. Tähän liittyvä säästö kasvaa noin 20 miljoonalla eurolla vuoden 2025 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Hyvinvointialueiden tehtäviä ja velvoitteita vähennetään julkisen talouden vahvistamiseksi ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi tulevaisuudessa. Muutoksia ovat muun muassa teknologian hyödyntäminen henkilöstömitoituksen kehittämisessä ja kotihoidossa (50,9 miljoonaa euroa), vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentaminen siten, että laki säilyy erityislakina (13,8 miljoonaa euroa) ja ns. demokratiarahan vähentäminen (5 miljoonaa euroa).

Kuntien valtionosuutta vähennetään osana kevään 2025 kehysriihessä kasvutoimien rahoittamiseksi linjattuja sopeutustoimia 75 miljoonalla eurolla.

Toimeentulotuen kokonaisuudistuksen myötä toimeentulotuen hakijalle säädettäisiin aiempaa vahvempi velvoite hakea ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyysturvaetuuksia. Kokonaisuudistus vahvistaisi julkista taloutta 48 miljoonaa euroa vuonna 2026. Lisäksi Kelan toimintamenoihin kohdistetaan kertaluonteinen 50 miljoonan euron säästö.

Indeksisidonnaiset säästökokonaisuudet sisältävät indeksikorotusten jäädytyksiä sekä niiden tekemistä osittaisina. Kansaneläkeindeksiin tai kuluttajahintaindeksiin sidottuihin etuuksiin (pl. toimeentulotuki, eläkkeet, rintamalisät, vammaisetuudet, lääkkeiden vuosiomavastuu, elatustuki) ei tehdä indeksikorotuksia vuosina 2024–2027. 

Talousarvioesityksessä alijäämä pienenee

Vuoden 2026 talousarvioesityksen määrärahojen loppusumma on 90,3 miljardia euroa. Se on 0,2 miljardia euroa enemmän kuin vuodelle 2025 on budjetoitu (mukaan lukien toinen lisätalousarvio). Vaikka hallituksen tekemät säästöpäätökset alentavat menotasoa, menoja toisaalta kasvattavat muun muassa laki- ja sopimusperusteisesti indeksoitujen menojen indeksitarkistukset. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 3,2 miljardia euroa, mikä on 0,3 miljardia enemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu (mukaan lukien toinen lisätalousarvio).

Talousarvioesitys on 8,7 miljardia euroa alijäämäinen. Tämä ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa velkaantumisesta, sillä alijäämää pienentää Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion budjettiin. Kertaluonteinen tuloutus ei vähennä valtion ja julkisen talouden velkaantumista. Jos noin 2,3 miljardin euron tuloutusta Valtion asuntorahastosta ei oteta lukuun, on alijäämä 11,0 miljardia euroa. Tämä on noin 2,3 miljardia euroa kuluvaa vuotta (mukaan lukien toinen lisätalousarvio) vähemmän.

Kevään julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna alijäämä on kasvanut 1,7 miljardilla eurolla. Verotuloarviot ovat pienentyneet noin 1,7 miljardilla eurolla kevään arvioihin nähden. Verotuloarvioiden pienentymistä selittävät ennustettua heikommat verokertymät vuonna 2025 sekä kokonaistaloudellisen ennusteen päivittyminen.

Valtion budjettitalouden tulot, menot ja tasapaino, miljardia euroa

Hyvinvointialueiden talous

Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen ehdotetaan yhteensä noin 27,1 miljardia euroa. Rahoitus kasvaa noin 0,9 miljardia euroa verrattuna vuoden 2025 varsinaiseen budjettiin. Kasvu selittyy pääosin vuoden 2026 kustannustasoon siirtymisellä. Indeksikorotus on 3,25 prosenttia vuonna 2026, ja se lisää rahoitusta noin 853 miljoonaa euroa. Rahoituksessa otetaan huomioon myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioitu kasvu, joka lisää rahoitusta noin 248 miljoonaa euroa vuonna 2026. Hyvinvointialueiden vuoden 2024 toteutuneiden ja laskennallisten kustannusten erotus oli edeltävää vuotta alemmalla tasolla ja siten vuodelle 2026 tehtävä jälkikäteistarkistus vähentää rahoitusta noin 184 miljoonalla eurolla vuoteen 2025 nähden.

Hallitus jatkaa hallitusohjelman mukaisia toimia hyvinvointialueiden velvoitteiden keventämiseksi. Lakisääteiset velvoitemuutokset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta yhteensä noin 75 miljoonaa euroa vuoteen 2025 verrattuna. Summa sisältää myös tehtävien lisäykset, joista suurin on noin 16 miljoonan euron lisäys omais- ja perhehoitoon.

Kuntatalous

Valtio osoittaa kunnille valtionosuuksia ja muita valtionapuja yhteensä noin 5,9 miljardia euroa vuonna 2026. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 3,6 miljardia euroa, mikä on noin 185 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 budjetissa. Valtionosuutta vähennetään 75 miljoonalla eurolla keväällä päätetyn mukaisesti. Vuoden 2026 valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää valtionosuutta arviolta 127 miljoonalla eurolla. Peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on noin 80 miljoonaa euroa, kun huomioidaan, että hallitusohjelman mukaisesti peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotukseen tehdään yhtä prosenttiyksikköä vastaava vähennys.

Kokonaisuudessaan hallituskauden aikaiset päätökset vahvistavat kuntataloutta vuosina 2026—2029.

Vuoden 2026 talousarvioesityksen käsittely jatkuu

Vuoden 2026 talousarvioesitys annetaan eduskunnalle valtioneuvoston yleisistunnossa 22. syyskuuta. Talousarvioesitys julkaistaan sen jälkeen osoitteessa budjetti.vm.fi. Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus julkaistaan samanaikaisesti talousarvioesityksen kanssa 22. syyskuuta.

Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Mikko Martikkala, p. 0295 161 171, valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, p. 0295 530 514, opetusministerin talouspoliittinen erityisavustaja Johanna Mantere, p. 0295 330 330, maa- ja metsätalousministerin talouspoliittinen erityisavustaja Sonja Falk p. 0295 162 024

Liitteestä Budjettiriihen työllisyyspaketti on korjattu takauslainojen myöntövaltuutta koskevaa kohtaa 3.9. klo 12.