Työllisyysasteen nostaminen -projekti

Goals and results

Projektin välittömänä tavoitteena on suunnitella ja valmistella toimeenpanoa varten valtioneuvoston toimin hankkeet, joilla tavoitellaan työllisyysasteen nostamista Suomessa eli työllisten osuuden kasvattamista 15-64 -vuotiaasta väestöstä Tilastokeskuksen määritelmin. Projektin perimmäisenä vaikutustavoitteena on tukea hallituksen ohjelmassaan ilmoittamaa pyrkimystä nostaa työllisyysaste lähestymään 70 prosentin tasoa, vaikka tämä onkin projektiin nähden ulkoisvaikutus. Erityisesti pyritään uusia työpaikkoja luovien toimintamallien kehittämiseen. Alueellisiin näkökohtiin kiinnitetään huomiota analyyseissa ja ehdotusten laadinnassa. Tavoitteena on, että projektin keinoin luotaisiin edellytykset työllisyysasteen nostamiseen maan eri alueilla. Projekti tulee laatimaan toimenpidekokonaisuuksia, jotka liittyvät toisaalta etenkin nuorten ja ikääntyneiden työllisyyteen sekä toisaalta yrittäjyyteen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Projektin työn painopiste on selkeästi työmarkkinoiden kysyntäpuoleen vaikuttamisessa, toissijaisesti kysynnän ja tarjonnan yhteensopimuuden kysymyksissä.

Koska projektin konkreettiset toimenpide-ehdotukset edellyttävät täsmentyäkseen analyyseja, ovat seuraavassa esitetyt tavoitteet lähinnä linjaustyyppisiä ja esimerkinomaisia. Ne kuvaavat kuitenkin sitä suuntaa, josta työllisyysasteen nostamiseen liittyviä asioita haetaan.

Projektin toimenpiteet liittyvät työvoiman saatavuuden helpottamiseen runsaasti rekrytoivilla aloilla (kasvu-, poistuma- ja vaihtuvuusalat), millä varmistetaan kasvun edellytysten jatkuminen. Tällöin tarkastellaan saatavuuskysymyksiä etenkin rekrytoivan työnantajan kannalta. Kyseeseen tulevat erimerkiksi työvoiman liikkuvuuteen ja työnvälitykseen liittyvien normien tarkastelu. Yrittäjyyspolitiikkaan liittyvät toimet ovat valikoivia rahoituksellisia ja palvelutoimenpiteitä. Tällaisia voivat olla mm. starttirahajärjestelmän kehittäminen starttivaiheen jälkeisen tuen ja neuvonnan kehittäminen, mikroyritysten työhönottokynnyksen madaltaminen, sosiaalisten yritysten lainoitus ja starttiraha sekä pien- ja naisyrittäjälainan volymmikysymykset sekä uusosuuskuntien rahoitusjärjestelyt. Yrittäjyyteen kuuluu myös nais- ja etnisen yrittäjyyden lisääminen. Yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä tarkastellaan kokonaisuutena hallituksen yrittäjyys -hankkeen puitteissa, millä on yhteys projektiin. Vaikeasti työllistettävän työvoiman osalta harkitaan uusia kuntayhteistyön ja paikallisen verkostoitumisen muotoja. Koulutus- ja työvoimapolitiikan yhtymäkohtaan suunnataan toimia, joilla lisätään nuorten nopeaa siirtymää koulutuksesta työhön ja varmistetaan koulutusaikojen tehokkuus. Investointitoimien suuntaamista harkitaan entistä paremmin työllisyyttä edistävällä tavoin. Projekti tarkastelee mm. työllistämistä edistävien toimien käyttöä uuden työvoiman kysynnän liikkeelle saamisessa, kuten kotitaloustyössä.

Projektin ulkoisvaikutuksen tavoite on määritelty hallitusohjelmassa. Sen mukaan pyritään saamaan työllisyysaste lähestymään 70 prosentin tasoa.

Starting points

Projektin tausta liittyy eurooppalaisiin työllisyyslinjauksiin. EU:n työllisyyspolitiikan linjaukset korostavat työllisyyden parantamista ja työllisyyasteen nostamista. Tällöin myös käytettävät toimenpiteet poikkeavat työttömyyden alentamisessa käytetyistä. EU:n työllisyysasteita tarkastelevasta raportista (Employment Rates report 1998) ilmenee, että Suomen työllisyysaste v. 1997 ylitti EU:n keskimääräisen tason. Erityisesti naisten työllisyysaste on meillä eurooppalaisittain korkea, mutta miesten suhteellisen matala. Suomessa työllisyysaste on EU-tasoa alhaisempi erityisesti rakennusalalla, jakelutoiminnassa, hotelli- ja ravintola-alalla sekä rahoitus- ja vakuutusalalla. Tarkemmalla luokittelulla (NACE 2-numerotaso) suurimmat em. täydentävät erot löytyvät TEVANAKE-teollisuudesta, kemian, kumi- ja muoviteollisuu- desta, kuljetusvälineiden valmistuksesta, vähittäiskaupasta, pankkitoiminnasta, rahoituspalveluista, julkisesta hallinnosta sekä henkilökohtaisista ja muista palveluista sekä yksityisistä kotitalouksista.