Syväteknologiayritykset ratkaisevat yhteiskunnan suuria haasteita, mutta syntyvätkö ne meillä vai muualla?

Digitalisaatio on mullistanut arkemme, mutta tätäkin suurempi mullistus on vasta edessä. Seuraavassa suuressa murroksessa yritykset Suomessa alkavat hyödyntää nykyistä paremmin tieteen läpimurtoja ratkaisuina aikamme suuriin haasteisiin. Tässä niin kutsutussa syväteknologian murroksessa on paljon mahdollisuuksia yrityksille, mutta kuinka varmistamme, että suomalaisten osaamisesta syntyy tulevaisuuden menestyviä syväteknologiayrityksiä?

Syväteknologian murrosta vauhdittavat suuret haasteet, kuten ilmastonmuutos ja väestön ikärakenteen vaikutus huoltosuhteeseen. VTT on listannut syväteknologian taskukirjassaan useita syväteknologian potentiaalisia toimialoja, muun muassa uudet materiaalit, terveysteknologia ja nanoelektroniikka. Suomen asema on hyvä kaikilla edellä mainituista aloista. Tutkimusta ja osaamista meiltä löytyy, mutta haasteeksi nousee usein syväteknologian kaupallistaminen.

Syväteknologiayritykset syntyvät tutkimuksesta

Usein syväteknologian alalla puhutaan, että iso ongelma kaupallistamiselle on, ettei osaavaa kaupallista koulutusta omaavaa henkilökuntaa löydy. Mielestäni tämä ei ole ongelma. Lupaaviin yrityksiin löytyy aina kunnianhimoista kaupallisen koulutuksen saanutta väkeä. Todelliset ongelmat syväteknologiayritysten kaupallistamiseen ovat muualla.

Koska syväteknologiayritykset hyödyntävät aina tutkimustyössä luotua pohjaa, useimpien syväteknologiayrityksien ensimmäinen kipinä syttyy yliopistoissa tai muissa tutkimuslaitoksissa. Olemme Suomessa onnistuneet luomaan järjestelmän, jossa suhteellisen vähillä resursseilla luodaan pohja, jolta moni syväteknologian start up -yritys voi ponnistaa. Vertailun vuoksi: Suomen valtio käyttää yliopistojen valtionrahoitukseen noin 1,88 miljardia euroa vuositasolla, kun esimerkiksi USA:ssa sijaitsevan Stanfordin yliopiston budjetti on noin 8,2 miljardia dollaria.

Immateriaalioikeuksien omistajuuteen liittyvät asiat vaikeuttavat yrityksien perustamista

Syväteknologiayrityksiin liittyvät haasteet alkavat usein silloin, kun syväteknologiayritystä perustetaan. Mielestäni isoin syväteknologian kaupallistamiseen liittyvä haaste Suomessa on yrityksen perustamiseen tarvittavista immateriaalioikeuksista, eli aineettomista oikeuksista, sopiminen sen yliopistotahon kanssa, jossa ne alun perin on kehitetty. Immateriaalioikeuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä yleensä omistusoikeutta keksinnöistä laadittuihin patentteihin tai ainakin oikeutta käyttää näitä patentteja osana yrityksen liiketoimintaa.

Tämä haaste korostuu tilanteissa, joissa yritys on täysin riippuvainen yliopiston omistamista immateriaalioikeuksista. Olen itse useamman kerran kohdannut haasteita immateriaalioikeuksista sopimisen suhteen suomalaisten yliopistojen kanssa. Osittain haasteet johtuvat siitä, että immateriaalioikeuksien arvoa on vaikea määrittää varsinkin yritystoiminnan alkuvaiheessa. Tämä taas johtaa usein siihen, että patenttien arvo on laskettu teoreettisesti niin yläkanttiin, että yliopisto pyytää vastineeksi liian ison osan yrityksen osakkeista. Omistusosuudet korostuvat varsinkin start up -yrityksissä, joissa yrityksen osakkeita vastaan saadaan rahoitusta ulkopuolisilta tahoilta ja niitä käytetään myös työntekijöiden palkitsemiseen.

Yliopistojen ja yrityskentän tulee tehdä aktiivista ja kauaskantoista yhteistyötä

Mielestäni juurisyy yllä mainittuihin haasteisiin on yliopistojen lyhytnäköinen ja kertavoittoja tavoitteleva suhtautuminen immateriaalioikeuksiin. Yksittäisiä virheiksi koettuja tapauksia halutaan myös vältellä. Ylenpalttisen virheiden välttelyn sijaan yliopistojen tulisi miettiä, haluavatko ne hyötyä mahdollisimman paljon kaupallisesti muutamasta syväteknologian yrityksestä vai hyötyä jonkin verran erittäin monesta syväteknologian yrityksestä. Tässä tulisi mielestäni olla kauaskantoisesti viisaita, eikä hetkellisesti ahneita. Ehdot määrittävät usein, kannattaako syväteknologian yritystä edes perustaa. On tapauksia, joissa yliopistojen vaatimat ehdot eivät mahdollista jatkorahoituksen saamista, jolloin syväteknologiayritystä ei kannata perustaa.

Nykyinen järjestelmä on myös erilaisia yrityksiä ja yrittäjiä syrjivä, koska monella yliopistolla ei ole standardoituja ehtoja ja jos on, niin ehdot vaihtelevat paljon eri yliopistojen välillä, vaikka rahoittajataho on sama. Iso-Britanniassa on käynnissä yksityinen hanke, jossa kerätään tietoa yliopistojen ja yritysten saamista ehdoista maailmanlaajuisesti. Suomessa samantyyppinen hanke lisäisi varmasti järjestelmän reiluutta yrityksiä kohtaan.

Uskon, että tahtoa tämän ongelman ratkaisemiseen löytyy ja saamme asian korjattua niin, että Suomi on jatkossa paras paikka maailmassa syväteknologiayrityksille.

Markku Räsänen, IQM Finland Oy
Tekoäly 4.0 -ohjelman ohjausryhmän jäsen

Tekoäly 4.0 -kolumnisarjassa julkaistaan ohjelmassa mukana olevien henkilöiden kirjoituksia ajankohtaisista tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyvistä aiheista. Kolumneissa esitetyt mielipiteet edustavat kirjoittajan kantaa. Lue TEM:n sivuilta lisää Tekoäly 4.0 -ohjelmasta.