Pakolaisten vastaanoton viranomaisprosessien kehittäminen -VIPRO-hanke

Goals and results

Hankkeen tavoitteena on pakolaisten kuntiin sijoittumisen nopeuttaminen ja kotoutumisen tehostaminen. Yleistavaoitteeseen pyritään siten, että kansallisten viranomaisten viranomaisprosessit kehittyvät ja selkeytyvät sekä kuntien valmiudet vastaanottoon kasvavat.

Summary

Hankkeen tarkoituksena on kehittää, tehostaa ja selkeyttää viranomaisprosesseja siten, että pakolaiset siirtyvät kuntiin kohtuullisessa ajassa. Lisäksi tarkoituksena on edistää pakolaisten (erillistarkastelussa haavoittuvassa asemassa olevat) kotoutumista parantamalla kuntien yleisiä edellytyksiä vastaanottoon ja vahvistamalla kuntaviranomaisten osaamista.

Starting points

Pakolaisten kuntiin ohjautuminen ei ole viime vuosina tapahtunut tavoitteiden mukaisesti, vaan sekä kiintiöpakolaiset että oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat ovat joutuneet odottamaan kuntaan siirtymistä useita kuukausia, ääritapauksessa jopa vuosia. Joskus pitkät odotusajat pakolaisleireillä ovat johtuneet matkustusasiakirjojen myöntämiseen liittyvien prosessien pitkittymisestä. Myös YK:n pakolaisjärjestö UNCHR on esittänyt Suomelle vahvaa kritiikkiä prosessien pitkittumisestä. Erityisen kriittistä on ollut kuntapaikkojen löytäminen pakolaiskiintiöön sisältyville hätätapauksille. Osasyynä kuntapaikkojen vähyyteen on ollut monimutkainen kunnille vastaanotosta maksettavien korvausten järjestelmä sekä alkaisiksi koetut korvaukset.

Kotouttamistehtävät siirrettiin sisäasiainministeriöstä 1.1.2012 alkaen työ- ja elinkeinoministeriöön, jonka jälkeen pakolaispolitiikan toimeenpanon ohjaus jakautui kahdelle ministeriölle. Vastuu toimeenpanosta jakautuu Maahanmuuttovirastolle, ELY-keskuksille ja kunnille. Lisäksi ulkoasiainministeriö vastaa kiintiöpakolaisten matkustusasiakirjojen myöntämisestä.

Nykytilanteessa pakolaispolitiikan valmistelu ja toteuttaminen, pakolaisten kuntiin osoittamisen nopeuttaminen ja kotoutumisen tehostaminen edellyttää viranomaisten yhteisen valmistelprosessin kehittämistä ja kirjaamista, tiedonkulun kehittämistä sekä yhteistyöstä sopimista eri toimijoiden välillä.