Millainen on tulevaisuus, jossa yrityksemme toimii?

EU:n maine on turhaan liian mystinen ja monimutkainen. Oikeasti EU:n päätöksentekijät kuulevat yrityksiä mielellään. EU-vaikuttaminen on myyntityötä, jossa yritys panostaa siihen millaisessa toimintaympäristössä se toimii tulevaisuudessa.

Yritysten vaikuttamistyö kiteytyy kysymykseen: millainen on se tulevaisuus, jossa meidänkin yrityksemme toimii? Tätä kysymystä pitäisi jokaisessa yrityksessä pysähtyä pohtimaan.

Monet suomalaiset yritykset tarjoavat ratkaisuja isoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja ovat edelläkävijöitä esimerkiksi vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä. Näillä teemoilla on kysyntää tulevaisuudessa niin EU:ssa kuin sen ulkopuolellakin.
 
Osallistumalla aktiivisesti EU-yhteistyöhön yritys pysyy ensinnäkin kärryillä oman toimialansa ajankohtaisesta kehityksestä ja yhteistyömahdollisuuksista, mutta samalla pystyy myös vaikuttamaan siihen, mihin asioihin rahoitusta tulevaisuudessa ohjataan ja millaiseksi sääntelyn ja regulaation sisältö muodostuu.
 
Yritysten sääntelyllä ja regulaatiolla on paha kaiku, mutta todellisuudessa niiden avulla määrittelemme tulevaisuutta, jossa haluamme elää, ja viemme yhteisiä eurooppalaisia arvoja eteenpäin maailmalle. Monessa tilanteessa tästä on myös aitoa hyötyä kansainvälisessä kilpailussa. 
 
Sääntelyyn ja regulaatioon liittyvä päätöksenteko ei tapahdu tyhjiössä. On EU:n tavoite ja etu, että eurooppalaiset yritykset pärjäävät maailmalla. Siksi päätöksentekijät kuulevat yrityksiä mielellään. Millainen sääntely ja toimintaympäristö on eduksi eurooppalaisten yritysten kilpailukyvylle?

Jokaisen yritysjohtajan on syytä ymmärtää EU-vaikuttamisen askelmerkit

Kuten monissa muissakin asioissa, EU:n hyvät puolet ja elämäämme helpottavat asiat alkavat nopeasti näyttäytyä itsestäänselvyyksinä, joita emme muista arjessamme arvostaa. EU näkyykin usein otsikoissa monimutkaisena, vaikeasti ymmärrettävänä kokonaisuutena. 
 
Kun Tekoäly 4.0 -ohjelman puheenjohtaja Jussi Herlin kysyi minua yritysten digitalisaation EU-näkökulmia pohtivan alatyöryhmän vetäjäksi ensimmäinen reaktioni oli rehellisen yllättynyt: enhän minä ole oikea EU-asiantuntija!
 
Juuri oma ensireaktioni kertoo kuitenkin jotain tärkeää sekä EU:sta ja suhtautumisestamme yhteiseen unioniimme. Olen tehnyt yritysjohtajana vuosikaudet töitä, joissa EU-päätöksenteon seuraaminen ja siihen vaikuttaminen on yksi osa kokonaisuutta. EU ei siis ole minulle outo ja tuntematon kokonaisuus, mutta silti arastelin tarttua aiheeseen, joka tuntuu olevan varattu vain erityisosaajille.
 
Asiaa punnittuani suostuin kuitenkin ottamaan ryhmän vetohomman hoitaakseni ja kokosin tiimiini mukaan Suomen parhaita EU-osaajia. Työssämme yksi keskeinen teema on ollut miettiä keinoja, joilla voisimme parantaa erityisesti suomalaisten PK-yritysten kiinnostusta ja osaamista EU-vaikuttamisessa. 
 
Oleellista on mielestäni sisäistää että EU-vaikuttamistyö ei ole normaalia myyntityötä ihmeellisempää: bisnestavoitteiden asettamista, oikeiden kontaktien löytämistä ja oman ajatuksen hyvää perustelua. Jokaisesta yrityksestä kyllä löytyy myyntityön osaamista jo valmiiksi.
 
Helppo tapa päästä aiheessa syvemmälle on perehtyä työryhmämme äskeittäin julkaisemaan EU-verkosto-pelikirjaan. Pelikirjassa avataan konkreettisten ohjeiden ja esimerkkien kautta, miten jokainen tulevaisuudestaan kiinnostunut yritys voi parhaiten tarttua kiinni EU:n tarjoamiin mahdollisuuksiin!
 
Samuli Savo, Stora Enso
Tekoäly 4.0 -ohjelman ohjausryhmän jäsen ja EU-alatyöryhmän puheenjohtaja

Tekoäly 4.0 -kolumnisarjassa julkaistaan ohjelmassa mukana olevien henkilöiden kirjoituksia ajankohtaisista tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyvistä aiheista. Kolumneissa esitetyt mielipiteet edustavat kirjoittajan kantaa. Lue lisää Tekoäly 4.0 -ohjelmasta.