Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Arviointitutkimus: Työllisyyden kuntakokeilut pääsemässä vauhtiin – erityisesti kuntien ja valtion vuoropuhelua tulisi vahvistaa

Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021. Kokeilut ovat alkuviiveiden jälkeen pääsemässä vauhtiin uusien työllisyydenhoidon alueellisten toimintamallien kehittämisessä, todetaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtaman tutkijakonsortion ensimmäisessä väliraportissa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää valtion ja kuntien yhteistyön tiivistämiseen.

Työllisyyden kuntakokeiluihin osallistuu kaikkiaan 25 kokeilualuetta 118 kunnan alueella. Arviointitutkimuksen ensimmäinen väliraportti tarkastelee kuntakokeilujen käynnistymistä ja alkuvaiheita pääasiassa viiden esimerkkialueen (Pirkanmaa, Oulu, Helsinki, Pori, Etelä-Pohjanmaa), niitä täydentävien kansainvälisten kokemusten analyysien ja asiantuntijahaastatteluiden sekä kuntatason tilastojen valossa. Kuntakokeiluja on arvioitu erityisesti suhteessa Tanskaan, jossa työvoimapalvelut kunnallistettiin vuonna 2007. Työllisyysvaikutusten arviointi on mahdollista vasta tulevaisuudessa.

Raportissa todetaan, että kokeilujen alku viivästyi kokeilujen aloittamispäätöksen viiveen, henkilöstön rekrytointihaasteiden sekä koronapandemian vuoksi. Koronapandemia ja odotettua suurempi uuden henkilöstön rekrytointitarve erityisesti suurissa kunnissa hidastivat asiakkaiden palvelua, mikä oli havaittavissa aktivointiasteen laskuna kokeilukunnissa kansalliseen keskiarvoon verrattuna. Aktivointiasteella tarkoitetaan prosenttiosuutta työttömistä työnhakijoista, jotka ovat aktiivisten työvoimapalveluiden, kuten omaehtoisen opiskelun, työvoimakoulutuksen, palkkatuen ja kuntouttavan työtoiminnan, piirissä. Kokeilut ovat kuitenkin kehittäneet aktiivisesti uusia asiakaspalvelumalleja ja alueellisia työllisyydenhoidon palvelumalleja. Raportissa arvioidaan, että kokeilut pääsisivät toimimaan täydellä tehollaan vuosien 2022 ja 2023 aikana.

Kuntakokeilujen kanssa käynnissä rinnakkain monia uudistuksia – päätös työvoimapalvelujen pysyvästä kunnallistamisesta on jo tehty

Työllisyyden kuntakokeiluissa tärkein kehittämisteema on työvoimapalvelujen asiakaslähtöisyyden ja henkilökohtaisuuden vahvistaminen. Toinen tärkeä teema on valtion ja kuntien voimavarojen yhdistäminen työllisyyden edistämisessä. Kokeilun yhtenä tavoitteena on arvioida, tarjoaako kunta kokonaisyhteiskunnallisena toimijana näihin uusia mahdollisuuksia.

Kokeilujen ja sitä myötä arviointitutkimuksen toimintaympäristö muuttui pian kokeilujen alun jälkeen. Huhtikuun 2021 puoliväliriihessä hallitus linjasi, että TE-palvelut tullaan siirtämään pysyvästi kunnille vuoden 2024 aikana. Näin ollen kokeilujen luonne on myös muuttanut muotoaan pilottimaisempaan suuntaan.

Samalla kun kokeiluissa valmistaudutaan palvelujen kunnallistamiseen vuonna 2024, meneillään on muitakin uudistuksia. Vuonna 2022 ollaan siirtymässä ”pohjoismaiseen palvelumalliin” ja työvoima- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyön rakenteet muuttuvat sote-uudistuksen myötä 2023.

Valtion ja kuntien väliseen yhteiskehittämiseen, kuntien vertaisoppimiseen ja tietojärjestelmien kehittämiseen panostettava

Arviointiraportissa on tunnistettu kokeilujen tavoitteiden saavuttamisen ja vuoden 2024 työvoimapalvelu-uudistuksen kannalta kriittisiä kohtia, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, jotta palvelujen kunnallistamisesta olisi saatavissa lisäarvoa.

1. Valtion ja kuntien vuoropuhelu ja yhteistyö

Valtion ja kuntien keskinäistä yhteistyötä ja vuoropuhelua tulee lisätä palvelujen kehittämisessä. Tämä on olennaista sekä kokeilujen että TE-palvelut 2024 -uudistuksen kannalta.

2. Jatkuva kuntien välinen vertaisoppiminen

Työllisyyden kuntakokeilussa kunnille tarjotaan mahdollisuus luoda räätälöityjä ratkaisuja niin alueen työmarkkinoille kuin työnhakija- ja yritysasiakkaillekin. Tällainen räätälöity ote on kokeiluissa kehittymässä, mutta jatkossa tarvitaan sekä eri alueiden keskinäisen vertaisoppimisen että kunnissa toteutuvan työvoimapoliittisen osaamisen vahvistamista ja foorumeita niiden toteuttamiseen.

3. Rinnakkaisten uudistusten (sote ja ”pohjoismainen malli”) yhteensovittaminen alueellisten verkostojen kehittämisen kanssa

Raportin mukaan osaamisen edistämiseen liittyvässä yhteistyössä näyttää tapahtuneen eniten edistystä ja palvelujen innovointi on lähtenyt hyvin käyntiin. Kuntoutus- ja työkykypalveluiden yhteiskehittäminen etsii vielä muotoaan, etenkin suhteessa sote-uudistukseen. Yritys- ja työnantajapalveluiden kokonaisuus kaipaa vielä selkeästi vahvistamista ja kytkemistä vuoden 2024 työvoimapalvelujen kunnallistamisen valmisteluun. Kokeilujen, TE-toimistojen, ELY-keskusten ja yritysten yhteistyötä on lisättävä.

4. Monenkeskinen ja vuoropuheluun perustuva johtaminen ja koordinaatio paikallis-alueellisesti eli ”paikalliskyvykkyys” johtamisessa

TE-palveluiden pysyvä siirto kunnille lisää työvoimapolitiikan ja työvoimapalvelujen monenkeskisyyttä niin valtakunnallisesti kuin alueellis-paikallisestikin. Kunnilla ja alueilla on hyvin erilainen yhteistyöhistoria, osaaminen ja polkuriippuvuus työllisyysasioissa, joka on ilmennyt myös aikaisemmissa työllisyyden kuntakokeiluissa. Toiset kunnat voivat olla jo hyvin pitkällä omissa valmisteluissaan, mutta uudistuksessa on huolehdittava riittävästä tuesta kaikille kunnille. Monenkeskisessä johtamisessa palvelujen innovoinnissa tulisi olla mukana eri viranomaiset, asiakkaat, yritykset ja kolmas sektori.

5. Asiakastyökonseptin ja osaamisen kehittyminen kohtaannon ja asiakaslähtöisyyden edistämisessä

Kokeiluissa on kehitetty asiakaspalvelumalleja, joiden avulla työmarkkinoiden kohtaantoa pyritään parantamaan saattamalla työnhakijoiden ja yritysten näkökulmat entistä paremmin yhteen. Vielä ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä palvelumallien onnistumisesta. Raportin suositus on, että tätä konseptointia ja vertaisoppimista tulee edistää niin kokeiluissa kuin pysyvän mallin valmisteluissa.

6. Yhteisen tietojärjestelmän kehittäminen siten, että tiedolla johtamisen edellytykset paranevat

Kokeilujen alkuvaiheet ovat tuoneet esiin tietojärjestelmien kehittämisen haasteet. Raportin mukaan tarvitaan tietojärjestelmäarkkitehtuuria, joka mahdollistaa eri toimijoiden sujuvan tietojenvaihdon. Tietojärjestelmän tulee nykyistä paremmin palvella tiedolla johtamista.

Toinen väliraportti julkaistaan syksyllä 2022 ja loppuraportti syksyllä 2023

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Toinen väliraportti on tarkoitus julkaista syksyllä 2022. Arviointitutkimuksen loppuraportti valmistuu syksyllä 2023.

Arviointitutkimuksen jatkovaiheissa tarkennetaan kuvaa asiakaspalveluprosesseista ja niiden vaikuttavuudesta asiakas- ja työntekijätasolla, arvioidaan syntyviä työllisyysvaikutuksia ja syvennetään käsitystä työllisyydenhoidon palvelumallien toiminnasta.

Arvioinnin toteuttaa konsortio, johon kuuluvat Valtion Taloudellinen Tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto, Arnkil Dialogues ja Spangar Negotiations. Ensimmäisen väliraportin ovat laatineet Simo Aho, Robert Arnkil, Kari Hämäläinen, Sami Lind, Timo Spangar, Juha Tuomala, Satu Ojala, Antti Saloniemi, Jari Stenvall, Harri Melin ja Ari Mäkiaho.

Lisätietoja: johtava tutkija Kari Hämäläinen, VATT, p. 029 551 9416, etunimi.sukunimi@vatt.fi, erikoistutkija Simo Aho, Tampereen yliopisto, p. 050 318 6059, etunimi.sukunimi@tuni.fi sekä ohjausryhmän puheenjohtaja, erityisasiantuntija Elisabet Heinonen, TEM, p. 029 504 7302, etunimi.sukunimi@gov.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.