Branschgruppen för utbildning, kultur och kommunikation

Mål och resultat

Hankkeen tavoitteena on työvoimatarpeen määrällinen ja laadullinen kartoitus toimialoittain, alueellisesti ja ajallisesti sekä esittää sellaisia ratkaisuja, joiden varassa toimialojen tuotantotoiminta pystyy kehittymään yhtäältä kysyntään vastaten ja toisaalta laajentumis- ja investointipyrkimyksiä tukien.

Hankkeessa tuotetaan tietopohja toimialakohtaisesta ja alueellisesta työvoimatarpeesta. Sen tueksi tilataan tarvittaessa tutkimuksellista tietoa ja mahdollisesti skenaarioita.

Vuoden 2022 loppuun mennessä hankkeen tulee antaa suosituksia esim. seuraavista toimista (osa vaikuttaa nopeasti, osa keskipitkällä ja osa pitkällä aikavälillä):
• Yritysten rekrytointien ja työllistämisen helpottaminen (kannustimet, osaaminen, työvoimapalvelujen kehittäminen)
• Toimialojen veto- ja pitovoiman vahvistaminen
• Työvoiman osaamisen lisäämistarve ja keinot (koulutushankinnat, jatkuva oppiminen)
• Koulutuspaikkojen ja -alojen aloituspaikkamäärä ja jakautuminen alueellisesti
• Työperäinen maahanmuuttotarve (koulutus ja suora työllistyminen)
• Työvoiman liikkuvuuden lisäämistarve (esim. asuntopolitiikka, liikkuvuusavustus)
• Aluetalouden tukeminen: elinkeinorakenteen sekä työvoimapohjan vahvistaminen
• Työn tekemisen kannusteet (työn tarjonta, työmarkkinoille osallistuminen)
• Muut lainsäädännön muutostarpeet (oppisopimuskoulutus, palkkatuki jne.)
• Digitaaliset järjestelmät ja alustat sekä tekoälyn hyödyntäminen.

Utgångspunkter

Työministeri Haataisen aloitteesta käynnistettiin hanke, jonka tarkoituksena on löytää kestäviä ratkaisuja eri toimialojen työvoimatarpeen kattamiseksi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä Suomen alueelliset erot huomioiden.

Hankkeessa etsitään ratkaisuja avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaannon parantamiseksi. Samalla selvitetään, miten voidaan varmistaa työperäisen maahanmuuton onnistunut toteutus eri toimialojen tarpeisiin.

Tällä hetkellä tilannekuva työvoimatarpeesta on puutteellinen. Työvoimapolitiikan suunnittelua ja kansainvälisen rekrytoinnin edistämistä varten ei ole käytössä selkeitä määrällisiä arvioita työvoimatarpeesta alueittain ja ammateittain sekä minkälaista koulutusta pitää järjestää, jotta työvoiman (pohja)koulutus vastaisi yritysten ja yhteiskunnan työvoimatarpeita.