40 vuotta Vietnamin venepakolaisten saapumisesta: Yritteliäisyys ja oma aktiivisuus edistivät kotoutumista

Tuore selvitys Suomen vietnamilaisista nostaa esiin kotouttamistoimien avainasioina nuorten koulutus- ja uraohjauksen, työllisyyden edistämisen, oman äidinkielen opetuksen kouluissa sekä omakielisyyden vastaanotto- ja kotouttamispalveluissa.

- Vietnamilaiset olivat Suomen ensimmäisiä kiintiöpakolaisia. Selvitimme, miten vietnamilaiset ovat asettautuneet ja sopeutuneet Suomeen kuluneen 40 vuoden aikana. Lisäksi tutkimus tuo esiin suuntaviivoja nykyisten kotoutumistoimenpiteiden ja kotouttamispolitiikan kehittämiseen, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Anne Alitolppa-Niitamo.

Työllistymisellä on ollut suuri merkitys vietnamilaistaustaisten kotoutumisen ja hyvinvoinnin kannalta. Monet vietnamilaistaustaisista sijoittuivat lähinnä suorittavan työn tehtäviin, joita 1980-luvulla oli hyvin tarjolla. Myös naiset työllistyivät nopeasti.

Harvat jatkoivat muodollista kielen opiskelua sen jälkeen, kun saivat työpaikan. Sen sijaan he opettelivat kieltä työpaikoilla. Kaikki työelämäkokemukset eivät kuitenkaan olleet aina positiivisia kieliongelmien, koetun syrjinnän tai kiusaamisen takia.

Selvityksen Suomen vietnamilaisista on tehnyt TEM:n kotouttamisen osaamiskeskuksen tilaamana VTT Kathleen Valtonen.

Työttömyys heikentää kotoutumisprosessia

Vietnamilaisten sosiaalinen liikkuvuus ei ole ollut kovin voimakasta. Vuosina 2010–2015 vietnamilaistaustaiset työskentelivät yleisemmin palvelu- ja myyntityöntekijöinä, teollisuudessa ja avustavissa tehtävissä. Myös yrittäjyys esimerkiksi ravintola-, siivous- ja puutarha-alalla on melko yleistä. Usein koko perhe on mukana toiminnassa.

Selvityksen mukaan työttömyys heikentää kotoutumisprosessia. Työttömyys vaikuttaa negatiivisesti identiteetin ja itsetunnon kehitykseen, mikä heijastuu myös koko perheen hyvinvointiin.

Nuorempien sukupolvien ammatit ovat kirjoltaan laajempia. Koulutuksessa vanhempien tuki ja rohkaisu koettiin tärkeäksi. Vanhemmilla on vaikeuksia avustaa lapsiaan koulutusvalinnoissa, jos he eivät tunne suomalaista järjestelmää ja työmarkkinoita. Vanhemmat toivovatkin opettajilta ja oppilaanohjaukselta enemmän tukea nuorten koulutus- ja urasuunnitteluun.

Vuonna 2017 Suomessa asui vajaa 11 000 vietnamilaistaustaista, heistä suurin osa nuoria.

Oman yhteisön tuesta yhteyksiin valtaväestön kanssa

Erilaisista kulttuuritaustoista saapuneet saivat alussa tukea omasta yhteisöstään. Laajan perhekäsityksen mukaisesti he kokivat myös velvollisuudekseen muun muassa lähettää rahaa kotiin jääneille perheenjäsenilleen ja sukulaisilleen. On arvioitu, että ensimmäisistä Suomeen saapuneista vietnamilaistaustaisista 2/3 avustaa yhä taloudellisesti sukulaisiaan lähtömaassaan.

Yhteisön moninaisuus on kasvanut vuosien myötä: yhä useampi on saapunut työn, opiskelun tai perhesuhteen vuoksi.

Vietnamilaiset saapuivat Suomeen pitkään sotaa käyneestä maasta; monet suoraan pakolaisleireiltä. Taustaansa vasten he arvostavat edelleen suomalaisen yhteiskunnan rauhaa ja sen takaamaa turvaa. Suomen vietnamilaiset ovat kokeneet tärkeäksi luoda yhteyksiä valtaväestöön. Tämä auttoi kotoutumaan ja ymmärtämään yhteiskuntaa ja sen toimintatapoja.

Yritteliäisyys sekä oma aktiivisuus ja valmiudet edistivät kotoutumista

Keskeisenä tekijänä kotoutumisen onnistumisessa vietnamilaiset näkevät yritteliäisyyden ja aktiivisuuden, valmiuden tarttua tarjottuihin mahdollisuuksiin sekä sosiaalisten suhteiden solmimisen etenkin valtaväestöön kuuluvien kanssa. Alkuvaiheessa muun muassa kielikoulutus, orientaatiojaksot ja ystäväperhetoiminta koettiin tärkeiksi.

Nordic Vietnamese – Our Community in Finland -selvitystä varten haastateltiin noin 150 vietnamilaistaustaista henkilöä, jotka ovat asettuneet eri puolille Suomea. Heidän ikänsä vaihteli teini-ikäisestä yli 70-vuotiaisiin. Vastaajien joukossa oli monipuolisesti eri ammattien ja koulutustaustan edustajia. Laadullinen tutkimus toteutettiin vuosina 2017–2018.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Anne Alitolppa-Niitamo, TEM, p. 0295 047 130