Hätätoimet ja markkinat kantoivat yli talven, mutta energiakriisi ei ole kokonaan ohi

Venäjä ei saanut Eurooppaa polvilleen energiasodalla, jonka se käynnisti rajoittamalla kaasukauppaa jo puoli vuotta ennen sotilaallista hyökkäystä Ukrainaan. Suurimmat haasteet liittyvät silti jatkossakin kaasun riittävyyteen. Kaasutilanne heijastuu sähkömarkkinoille, jotka ovat laajalti rauhoittumassa. Suomessa on tarpeen huolehtia erityisesti lämpöpolttoaineiden saatavuudesta. Hyvä uutinen on, että energiakriisi ei ole hidastanut puhdasta siirtymää ja inflaatiopainekin hellittää vähitellen.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että vuosi hyökkäyssodan aloittamisesta Venäjän öljy- ja kaasukaupan tuotot ovat pudonneet noin 60 prosenttiin sotaa edeltävästä ajasta. Eurooppa selvisi kuluneesta talvesta yllättävänkin hyvin, osin toki lauhan talven ansiosta. Markkinat toimivat, vaikka energiahinnat nousivat syksyllä korkeiksi. Energiaa säästettiin ja varastoitiin tehokkaasti. Inflaatio lähti laukalle, mutta laaja taantuma väistettiin. Vuodenvaihteen jälkeen energiahinnat ovat merkittävästi laskeneet hilliten samalla inflaatiota.

Kaasua pitää edelleen säästää ja varastoida

EU:n toteutunut kaasun käytön vähenemä oli tammikuun tietojen pohjalta 19 prosenttia. Talven jälkeen varastotasot Euroopassa olivat poikkeuksellisen korkealla, 55 prosentissa, ja hinnat sotaa edeltävällä tasolla. Ennennäkemättömän ripeät investoinnit, kuten meillä Suomessa Inkoon kelluva nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaali, ovat rauhoittaneet tilannetta.

On kuitenkin merkittäviä muuttuvia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa talven 2023/24 tilanteeseen. Venäläisen putkikaasun tuonti Eurooppaan on pudonnut vuositasolla jo noin kymmenykseen entisestä. Norjasta on tullut EU:n tärkein putkikaasun lähde ja vastaavasti Yhdysvalloista LNG:n merkittävin toimittaja. LNG:n tuonti on korvannut merkittävästi putkikaasua.

Kiinan talouskasvun myötä nouseva kaasun kysyntä vaikuttaa huomattavasti LNG-markkinoihin. Epävarmuuksien vuoksi EU tavoittelee ensi talvenakin kaasun kysynnän vähentämistä 15 prosentilla tavanomaiseen verrattuna. Varastojen täyttövelvoite on samoin edelleen voimassa.

Tietyssä määrin ristiriitaista on, että Eurooppaan voi edelleen tuoda venäläistä kaasua muun muassa Ukrainan kautta – ja samaan aikaan venäläistä LNG:tä tuodaan ennätysmäärin. Juuri hyväksytyssä EU:n kaasupaketissa mahdollistetaan kuitenkin kansallisten tilapäisten kieltojen asettaminen. Suomeen venäläistä LNG:tä tuodaan vain pienessä mittakaavassa.

Päästötön sähkö vähentää riippuvuutta

Kaasuvoimaloiden suuren osuuden vuoksi kaasun hinta määrittää vahvasti sähkön hintaa Keski-Euroopassa. Tätä linkkiä ei voida ilman suuria sähkön saatavuusriskejä murtaa, vaikka poliittisessa puheessa näinkin on väitetty.

EU:ssa parhaillaan neuvoteltava sähkömarkkinareformi ei muuta markkinoiden sinällään tehokasta perusluonnetta. Ensisijaisena pyrkimyksenä on tasata kuluttajien hinnanvaihteluita, lisätä päästötöntä sähköntuotantoa sekä parantaa kriisivalmiutta.

Eurooppalaiset hinnat heijastuvat osin myös meille Pohjolaan, mutta täällä päästöttömään sähköön perustuvat markkinat suojaavat pysyvämmiltä hinnanvaihteluilta. Suomessa sähkö oli kriisivuonna 2022 EU:n toiseksi halvinta. Kapasiteettitilanne on ensi talvena taas parempi Olkiluodon 3-yksikön ollessa kaupallisessa käytössä ja tuulivoimatuotannon nopeasti kasvaessa. Toisaalta myös Keski-Euroopassa sähkön hinta on stabiloitunut.

Suomessa ja eräissä muissa EU-maissa sähkön tuotantoon voi keskipitkällä aikavälillä vaikuttaa venäläisen ydinpolttoaineen tuonti. Meillä Loviisan ydinvoimalaitoksen polttoaineen korvaaminen länsimaisella on kuitenkin jo pitkälti pohjustettu.

Venäläisen öljyn hintakatto puree ja muuttaa kauppavirtoja

Eurooppalaisen kaasukriisin lisäksi Ukrainan sota ja siihen liittyvät pakotteet ovat heijastuneet muihin globaaleihin polttoainemarkkinoihin. Kivihiilen hinnat kävivät hyvinkin korkealla, mutta ovat jo selvästi laskeneet.

Öljymarkkinoilla kehitys on ollut maltillisempaa. Venäläisen öljyn laivauskielto Eurooppaan sekä G7-maiden ja EU:n yhdessä asettamat ”hintakatot” eli hintarajat, joiden yläpuolella ei saa tarjota laivaus- ja vakuutuspalveluja, ovat vaikuttaneet markkinoihin. Raakaöljyn hintaraja, 60 dollaria/barreli, on ylläpitänyt kohtuullisia maailmanmarkkinahintoja, mutta toisaalta myös ohjannut edullisen venäläisen öljyn Kiinaan ja Intiaan. Vastaavasti venäläisiä jalostettuja öljytuotteita on viety muun muassa Turkkiin.

Suomen erityishaasteena lämpöpolttoaineet

Energiantuonti Venäjältä Suomeen on lopetettu liki kokonaan, mikä ei luonnollisestikaan tapahdu seurauksitta. Hintojen ohella haasteena on erityisesti lämpölaitosten puupohjaisen polttoaineen vähentyminen venäläisen puun tuonnin loputtua. 

Ratkaisu tähän on lyhyellä aikavälillä vaihtoehtoisten polttoaineiden, ml. polttoturpeen, hyödyntäminen ja pitkällä aikavälillä uusien, innovatiivisten lämpöratkaisujen laajempi käyttöönotto. Haastetta riittää kuitenkin useiksi vuosiksi. Olennaista on energiayhtiöiden kattava polttoainehankinta ja varautuminen. Samaan aikaan turpeen varmuusvarastoja on kasvatettu.

Vastoin huhuja, puhdasta siirtymää ei ole peruttu

Kriisistä huolimatta Suomessa ja Euroopassa siirtymä päästöttömiin ratkaisuihin jatkuu, mikä on myös globaali trendi. Vuonna 2022 uusiutuvan energian käyttö kasvoi maailmassa neljänneksellä, lämpöpumppuja asennettiin ennätysmäärä ja sähköajoneuvojen määrä lisääntyi 60 prosentilla. Uudet teknologiat valtaavat alaa ennennäkemättömällä vauhdilla. Kriisitoimiin joutuneessa Euroopassakin kasvihuonekaasupäästöt vähenivät viime vuonna 2,5 prosentilla.

Toki valtavasti lisää toimia tarvitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, ja haasteita riittää, kuten kriittisten raaka-aineiden riittävyys. Suunta on joka tapauksessa oikea, kohti puhtaita energiamuotoja, energiakriisistä riippumatta tai juuri siitä johtuen.

Riku Huttunen, ylijohtaja, TEM:n energiaosaston päällikkö